Helsingin yliopisto

Vaikeasti muistisairaiden ihmisten uskonnollisuutta voidaan tukea

Jaa

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan vaikeakaan muistisairaus ei välttämättä hävitä ihmisen uskonnollisuutta. Uskonnollisuus olisikin huomioitava nykyistä systemaattisemmin ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa.

- Vaikka ihmisen olisi edenneen muistisairauden vuoksi jo mahdotonta oma-aloitteisesti ilmaista tai harjoittaa uskonnollisuuttaan, hän voi hetkessä virittyä ottamaan osaa esimerkiksi hartaustilaisuuteen, jos sellainen hänelle tarjotaan, sanoo yliopistotutkija Jari Pirhonen Helsingin yliopistosta.

Pirhonen haastatteli pääosin hoivakodeissa työskenteleviä luterilaisen kirkon pappeja. Hoivakotien asukkaista valtaosalla on diagnostisoitu muistisairaus. Perustuslaki takaa kaikille oikeuden ilmaista ja harjoittaa omaa uskontoaan, mutta miten oikeus taataan silloin, kun ihminen ei sairautensa vuoksi edes muista olevansa uskossa.

- Silloin avainasemassa ovat ympärillä olevat ihmiset – läheiset, hoitohenkilökunta ja seurakuntien väki, yleensä papit ja diakonit. Keskityin tässä tutkimuksessani pappien näkökulmaan. Heillä oli monia käytännössä hyväksi koettuja keinoja tukea muistisairaiden uskonnollisuutta hoivakodeissa, Pirhonen toteaa.

Papin käyttämä asu tärkeässä roolissa muistisairailla

Tutkimustulosten mukaan papit voivat tukea muistisairaiden ihmisten uskonnollisuutta mahdollistamalla kirkollisiin tilaisuuksiin osallistumisen erityisesti hoivakotien hartauksissa ja tarjoamalla mahdollisuuksia henkilökohtaisiin kohtaamisiin. Hartauksissa jo kauan sitten puhekykynsä menettäneet ihmiset saattavat laulaa virsiä ja osallistua esimerkiksi Isä meidän -rukoukseen. Sanallisen kommunikaation vaikeuduttua kohtaamisissa korostuu läsnäolo ja taito tulkita muistisairaan eleitä ja ilmeitä, koko kehollista olemusta. Tärkeää voi olla jo pelkkä papin asussa paikalla oleminen.

- Muistisairaat tunnistavat usein papin virka-asun ja ottavat sen vuoksi kontaktia. Siksi olisi tärkeää, että papeilla olisi resurssien puolesta mahdollisuus viettää aikaa hoivakodeissa.

Väestön ikääntyessä muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa väistämättä, mikä toivottavasti näkyy seurakuntien työssä tulevaisuudessa.

- Vaikka ihminen olisi unohtanut seurakunnan olemassaolon, seurakunnan ei pidä unohtaa muistisairaan seurakuntalaisen olemassaoloa, Pirhonen tiivistää.

Tutkimusartikkeli ”Pyhän Franciscuksen jalanjäljissä – Papit muistisairaiden ihmisten uskonnollisuuden tukena hoivakodeissa” on luettavissa Uskonnontutkija-lehden verkkosivuilta osoitteessa https://journal.fi/uskonnontutkija/article/view/112942/66538


Lisätiedot
:

Jari Pirhonen
050 4765 985
jari.pirhonen@helsinki.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nyheter om krig och fred – nu är de finlandssvenska tidningarna från 1940-talet tillgängliga på webben17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Nationalbiblioteket har digitaliserat och tillgängliggjort Finlands svenskspråkiga tidningar fram till slutet av 1940-talet. Satsningen är ett led i ett treårigt projekt där Nationalbiblioteket digitaliserar alla svenskspråkiga tidningar som publicerats i Finland. Projektet möjliggörs genom ett stöd på totalt 1,85 miljoner euro från åtta finlandssvenska fonder och stiftelser. Användarrättigheterna till materialet är överenskomna med Kopiosto.

Sodan ja rauhan uutisia - Suomessa julkaistut 1940-luvun ruotsinkieliset sanomalehdet avoimeen verkkokäyttöön17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut ruotsinkieliset sanomalehdet 1940-luvun loppuun asti ja lehdet on avattu avoimeen verkkokäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Kolmivuotisen projektin aikana Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Projektin mahdollistaa kahdeksan suomenruotsalaisen rahaston ja säätiön tuki. Käyttöoikeuksista on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme