Vaikeuksissa olevat vauvaperheet saavat apua Helsingin ensikodista

Ensikodin apua tarvitaan silloin, kun perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia, erilaisia psykososiaalisia ongelmia, arjen kaoottisuutta tai omat voimat eivät riitä vauvasta huolehtimiseen. Joskus perheiden ongelmat havaitaan jo vauvan odotusvaiheessa, ja ensimmäiset ensikotia ehdottavat tahot ovat äitiysneuvola, neuvolan perhetyö tai mielenterveyspalvelut, mutta toimenpiteisiin ryhdytään usein vasta kun lapsi on jo syntynyt. Tällöin menetetään hedelmällistä työskentelyaikaa, joka suojaisi syntyvää lasta äidin vaikean stressitilan vaikutuksilta ja helpottaisi perheen elämää vauvan synnyttyä. Päihdeongelmaiset vauvaperheet osataan jo ohjata avun piiriin melko varhaisessa vaiheessa, sen sijaan mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat vauvaperheet jäävät avun ulkopuolelle.

Usein perheiden ja vanhempien tilanteet ensikotiin tullessa ovat hyvin vaikeita. Vallilan ensikodissa saa vuosittain 50 - 60 vakavissa vaikeuksissa olevaa perhettä mahdollisuuden uuteen alkuun. Lisäksi yhdistyksen päihdeongelmiin erikoistuneet ensikodit auttavat vuosittain 25 – 35, yhdistyksen erilaiset avopalvelut tavoittavat yli 50 ja neuvontapuhelin noin 100 perhettä vuosittain.

Kuntoutuksen määrittelee kunnan kukkaro

Tänä syksynä perheitä Vallilan ensikotiin on tullut vain pieni osa siihen nähden, mitä ensikoti voi ottaa vastaan. Tyhjimmillään 14-paikkaisessa ensikodissa on ollut vain muutama perhe.
- Valitettavan usein kuntoutustarpeen määrittelee kunnan kukkaro, ei niinkään vauvan tai vanhempien tarpeet. Auttamalla vauvaperheitä työskennellään sekä vanhempien hyvinvoinnin että vauvan koko tulevan elämän ja turvallisuuden hyväksi. Ajoissa auttaminen ja ongelmien ehkäiseminen säästää perheitä inhimilliseltä kärsimykseltä ja on taloudellisestikin moninkertaisesti edullisempaa, Manninen huomauttaa.
Avun tarjoaminen viiveellä kärjistää ongelmia. Myös se, että kunnat myöntävät maksusitoumuksia entistä lyhyemmiksi ajoiksi, vaikeuttaa perheiden tilannetta. Liian lyhyet hoitojaksot merkitsevät sitä, että pysyviä kuntoutumistuloksia ei voida saavuttaa. Entistä huonokuntoisempia perheitä ohjataan ensikotiin entistä lyhyemmäksi aikaa – se on huono yhtälö, Manninen sanoo.

Ensikodista hyviä tuloksia

Ensi- ja turvakotien liitossa tehdyn vaikuttavuutta selvittävän tutkimuksen mukaanensikodissa saatu tuki on vaikuttavaa ja kantaa pitkälle. Tiiviin, ympärivuorokautisen tuen avulla kaikkien tutkimukseen osallistuneiden äitien jaksaminen koheni merkittävästi ja ensikodissa saadulla alulla oli pitkäkestoisia vaikutuksia. Parhaimmillaan ensikodin tuella vältetään vauvan sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Samalla ehkäistään vanhempien syrjäytymistä, tuetaan koko perheen hyvinvointia ja annetaan usein jo muutenkin kovia kokeneelle perheelle vankka alku.

Ensikodeissa isien määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vaikka palveluja on kehitetty paremmin koko perhettä ajatellen, niin suurin muutos on tapahtunut isissä itsessään. He kokevat perheen kriisin tai muun avuntarpeen koskettavan koko perhettä ja haluavat olla aktiivisesti mukana.