Vaikuta Pirkanmaan vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan

Vesienhoidon haasteena rehevöityminen

Pirkanmaan kunnat kuuluvat pääosin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen, Kangasalan kunta ja vuoden 2021 alusta Kuhmoisten kunta myös Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Nyt kuultavana oleva ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi listaa keinot, joilla pinta- ja pohjavesien hyvään tilaan päästäisiin vuoteen 2027 mennessä. Suunnitelma sisältää tietoa alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja -hoitotoimista.

Suurin osa Pirkanmaan pintavesistä on hyvässä tilassa. Järvet ovat paremmassa kun­nossa kuin joet.

- Pirkanmaalla toimenpiteitä tarvitaan etenkin Pyhäjärven, Va­najaveden sekä Ikaalisten reitin alueilla. Jokien ja järvien tilaa ovat heikentäneet erityisesti hajakuormituk­sen aiheuttama rehevöityminen ja jokien osalta joillakin alueilla myös vesistöjen rakenteelliset muutokset. Sekä järvien ja jokien rehevöitymisongelmien takana on edel­leen pääsääntöisesti maatalouden aiheuttama kuormitus, toteaa ylitarkastaja Anu Peltonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Pirkanmaalla pohjavesialueiden kemiallinen tila on huono viidellä alueella ja määrällinen tila yhdellä.  Viime suunnittelukauteen verrattuna määrällisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrä on vähentynyt yhdellä.  Riskipohjavesialueiden määrä on lisääntynyt kolmella. Vaikka pohjavesialueista on saatu lisää tietoa, tarkkailutietoa on edelleen liian vähän. Pirkanmaalla pohjavesialueita on kaiken kaikkiaan 147 kpl.

Pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpito edellyttää monipuolisia toimenpiteitä.

- Pirkanmaalla tärkeimpiä toimenpiteitä vuosille 2022–2027 ovat mm. pohjavesien suojelusuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen, mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden tutkiminen ja kunnostaminen sekä vähemmän haitallisen liukkauden torjunta-aineen käyttöönotto valtateillä, joilla kloridi aiheuttaa merkittävää riskiä pohjaveden laadulle, kertoo ylitarkastaja Nina Nenonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Tulvariskien hallintasuunnitelma antaa raamit tulvavahinkojen estämiseksi 

Suunnitelma tulvariskien hallinnasta on laadittu niille vesistöalueille, joissa on nimetty merkittävä tulvariski. Pirkanmaa ulottuu kahdelle tällaiselle alueelle (Kokemäenjoen ja Kyrönjoen vesistöalueet) ja vuoden 2021 alussa Kuhmoisten myötä vielä yhdelle alueelle (Kymijoen vesistöalue). Edelliset suunnitelmat laadittiin vuosille 2016-2021.

Kokemäenjoen vesistöalue, jossa merkittävinä tulvariskialueina ovat Pori ja Huittinen, kattaa suurimman osan Pirkanmaata. Virtain kaupungin ja Kihniön kunnan alueet ulottuvat osittain Kyrönjoen vesistöalueeseen, jossa merkittävinä tulvariskialueina ovat Ylistaro-Koivulahti ja Ilmajoki-Seinäjoki. Kuhmoisten kunnan alue ulottuu pääasiassa Kymijoen vesistöalueeseen, jossa merkittävänä tulvariskialueena on Kymijoen alaosa.

Pirkanmaata koskevat etenkin Kokemäenjoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet, joilla tarkoituksena on estää, ehkäistä tai vähentää Porin ja Huittisten tulvariskejä. Suunnitelmassa tarkastellaan koko vesistöaluetta ja toimenpiteitä on jaoteltu neljään kategoriaan: 1) tulvariskiä vähentävät toimenpiteet ja 2) tulvasuojelutoimenpiteet, 3) valmiustoimet ja 4) toimenpiteet tulvavaara- ja tulvatilanteessa.

Pirkanmaata koskettavat monet toimenpiteet. Näitä ovat suositukset rakentamiskorkeuksista, tulvakartoitus ja tulvasuojelutoimenpiteet Kokemäenjoessa Sastamalan kaupungin alueella, vedenpidätyskyvyn parantaminen ja vedenpidätyksen heikentymisen estäminen koko vesistöalueella, järvien säännöstely ja säännöstelylupien kehittäminen, tulvien huomioon ottaminen entistä enemmän kuntien, pelastuslaitosten sekä säännöstelijöiden valmiussuunnitelmissa sekä vesistöalueen laajuinen tulvaharjoitus.

- Kokemäenjoen vesistöalueella on ollut jo vuosien ajan hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jolla on pystytty ehkäisemään ja vähentämään merkittäviä tulvavahinkoja Kokemäenjoen keski- ja alaosalla. Tätä yhteistyötä korostetaan edelleen suunnitelmassa ja laadukasta viestimistä tulvatilanteissa halutaan jatkaa, Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Diar Isid painottaa.

Mielipiteet viimeistään 14.5.2021

Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä vesienhoitosuunnitelmasta ja tulvariskien hallintasuunnitelmasta sekä niiden ympäristöselostusten lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta kirjallisesti viimeistään 14.5.2021. Vesienhoitoalueiden valmisteluasiakirjat ja niiden tausta-asiakirjat ovat nähtävillä sähköisenä 2.11.2020 – 14.5.2021 välisen ajan verkkosivulla https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin/Vesienhoito. Samalta verkkosivulta löytyvät myös muiden alueiden vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien asiakirjat, joista myös voi esittää mielipiteitä.

Lisätietoja:

• Vaikuta vesiin – Vesienhoito (ymparisto.fi)
• Vesienhoidon toimenpideohjelmat ja toimenpiteiden toteutus – Pirkanmaa (ymparisto.fi)