Sitra

Vaikuttavuusinvestoiminen nouseva ilmiö myös Suomessa – nimekäs verkosto tueksi

Jaa

Kuinka monta lasten huostaanottoa voidaan estää, jos kanavoimme miljoona euroa varhaiseen tukeen? Miten mitataan hyöty siitä, että maahanmuuttaja kiinnittyy suomalaiseen yhteiskuntaan? Tällaiset kysymykset yhdistävät vaikuttavuudesta kiinnostuneita sijoittajia, yrityksiä, järjestöjä ja virkamiehiä. Tänään työnsä aloittanut kansallinen ohjausryhmä edistää osaltaan vaikuttavuusinvestoimisen tunnettuutta Suomessa.

Vaikuttavuusinvestoimisessa kanavoidaan yksityisiä pääomia sellaiseen toimintaan ja toimijoihin, jotka tavoittelevat taloudellisen tuoton ohella myönteistä ja mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä.

Yksinkertaisesta esimerkistä käy lainasopimus, jonka ehtoihin on kirjattu vaikuttavuustavoitteita. Toisesta ääripäästä löytyy tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB), joka sitoo julkisen sektorin, sijoittajat ja palveluntarjoajat vahvasti yhteen niin vaikuttavuustavoitteiden kuin myös riskien ja tuottojen näkökulmasta.

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä aloitti tänään työnsä uudessa kokoonpanossa. Sen tehtävänä on ohjata ja tukea alan toimintaympäristön ja markkinan kehitystä Suomessa.

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) kehitysjohtaja Henri Grundstén ja jäsenet ovat Jenni Airaksinen, (kehitysjohtaja, Kuntaliitto), Teri Heilala (toimitusjohtaja, FIM), Olli-Pekka Heinonen (pääjohtaja, Opetushallitus), Anni Huhtala (ylijohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus), Hille Hyytiä (toimitusjohtaja, Motiva Oy), Terhi Kilpi (ylijohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Kimmo Lipponen (toimitusjohtaja, Arvo-liitto), Juha Majanen (apulaisbudjettipäällikkö, valtiovarainministeriö), Pekka Samuelsson (sijoitusjohtaja, Taaleri), Jukka Vähäpesola (osakejohtaja, Työeläkeyhtiö Elo) ja Sami Tuhkanen (rahoitusjohtaja, Sitra). Sihteerinä toimii Vaikuttavuusinvestoimisen tuki -tiimin projektijohtaja Mika Pyykkö Sitrasta. Edellisen ohjausryhmän kaksivuotinen kausi päättyi viime vuoden joulukuussa.

”Vaikuttavuusinvestoimisella on kaikki edellytykset olla osa hyvinvointiyhteiskunnan tulevia rahoitusratkaisuja. Ohjausryhmän tavoitteena on edistää tätä kehitystä, kuten myös vaikuttavuussijoittamisen eri muotojen lanseeraamista suomalaiseen rahoitusmarkkinaan”, sanoo Tesin kehitysjohtaja Henri Grundstén.

Vaikuttavuussijoitukset heijastavat sijoittajan arvoja

Vaikuttavuusinvestoiminen on eräänlainen yläkäsite. Sijoittajien näkökulmasta ja kielellä kyse on vaikuttavuussijoituksista, jotka voidaan nähdä vastuullisen sijoittamisen kehittyneimpänä muotona. Niillä kun tavoitellaan aktiivisesti mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. Maailmalla vaikuttavuussijoittaminen yhdistetään usein YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen.

Vaikuttavuussijoittajien kansainvälisen verkoston GIIN:in tuore selvitys kertoo moniulotteisen markkinan nopeasta kasvusta. Vuotuiseen kyselyyn vastanneiden sijoituspalveluyritysten hallinnoimat, vaikuttavuussijoituksiksi luokiteltavat varat kaksinkertaistuivat vuonna 2017 noin 228 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. (Annual Impact Investor Survey 2018)

Suomessa vaikuttavuussijoittamiseen kohdistuu vahvaa kiinnostusta, joskin markkina on vielä pieni ja melko jäsentymätön. Tämä käy ilmi Pääomasijoittajat ry:n (FVCA), Sitran ja Deloitten vuosi sitten julkistamasta Vaikuttavuussijoittamisen mahdollisuudet pääomasijoittamisessa -tutkimuksesta.

Tutkimukseen haastatellut institutionaaliset sijoittajat tosin katsovat, että pääomasijoitukset sisältävät jo nyt runsaasti piilovaikuttavuutta, jota ei välttämättä tunnisteta tai tiedosteta, ja joka kannattaisi tehdä näkyväksi.

”On selvää, että vaikuttavuussijoittamisesta tulee pysyvä osa rahoitusmarkkinoita. Osana vastuullisen sijoittamisen politiikkaa esimerkiksi institutionaaliset sijoittajat tulevat edellyttämään sijoituskohteiltaan lisääntyvässä määrin vaikuttavuuden raportointia”, Grundstén painottaa.

Suomi on aktiivinen toimija myös alan kansainvälisissä yhteisöissä, esimerkiksi Vaikuttavuusinvestoimisen kansainvälisessä ohjausryhmässä (GSG, The Global Steering Group for Impact Investment). Uusi kansallinen ohjausryhmä jatkaa osaltaan tätä yhteistyötä. Alun perin johtavien teollisuusmaiden G8-verkostosta syntyneen GSG-ryhmän puheenjohtajana toimii sekä pääomasijoittamisen että vaikuttavuusinvestoimisen isänä tunnettu brittiläinen Sir Ronald Cohen, joka vierailee elokuussa Suomessa.

Yrityksille ja järjestöille vaikuttavuusnäkökulma avaa uusi mahdollisuuksia pääomien ja rahoituksen hankkimiseen sekä toimeksiantoihin. Kilpailuedun rakentaminen edellyttää niiltä oman toiminnan vaikuttavuuden todentamista ja kykyä viestiä siitä eri sidosryhmien suuntaan.

Sitra tuonut vaikuttavuusinvestoimisen Suomeen – tukee kestävää hyvinvointia

Sitra on rakentanut vaikuttavuusinvestoimiselle toimintaympäristöä Suomeen noin neljän vuoden ajan. Työn pääpaino on tulosperusteisissa rahoitussopimuksissa eli SIB-sopimuksissa. SIB on lyhenne englanninkielisestä termistä Social Impact Bond. Tässä yhteydessä sana bond ei viittaa joukkovelkakirjalainoihin, vaan julkisen sektorin, palveluntarjoajien ja sijoittajien väliseen sitoumukseen ja yhteistyöhön.

”SIB-sopimus mahdollistaa julkiselle sektorille taloudellisesti riskittömät täsmäinvestoinnit hyvinvointiin, mikä on erityisen arvokasta edistävän ja ehkäisevän toiminnan näkökulmasta. SIBin avulla voidaan lisätä hyvinvointia pitkäjänteisesti, tehostaa verovarojen käyttöä ja pienentää kestävyysvajetta”, Sitran Mika Pyykkö listaa mahdollisuuksia.

Suomeen on syntymässä seitsemän SIB-rahaston kokonaisuus. Vuosi sitten kesällä työ- ja elinkeinoministeriö julkisti Kotouttamisen SIBin, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana. Sitä varten kerätty rahasto on kooltaan 14,2 miljoonaa euroa ja pääomiltaan Euroopan suurin SIB. Syksyllä lähtee liikkeelle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävä Lapset-SIB, jonka rahastoa hallinnoi varainhoitaja FIM.

Lisätietoja:

Henri Grundstén, kehitysjohtaja, Tesi,
henri.grundsten@tesi.fi, puh. 050 431 0840

Mika Pyykkö, projektijohtaja, vaikuttavuusinvestoimisen tuki,
Sitra, mika.pyykko@sitra.fi, puh. 040 084 1662

Taru Keltanen, asiantuntija, viestintä, Sitra
taru.keltanen@sitra.fi, puh. 040 674 3246

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Kiertotalouden mukainen liiketoiminta on Suomen valmistavassa teollisuudessa vielä iso hyödyntämätön mahdollisuus – nyt siihen on kehitetty työkalut19.9.2018 13:04Tiedote

Nopea teknologinen kehitys ja digitalisaatio mahdollistavat kiertotalouden periaatteiden ulottamisen myös valmistavan teollisuuden yritysten liiketoiminnan ytimeen. Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat yrityksille mitattavia hyötyjä ja kestävää kasvua. Sitran ja Teknologiateollisuuden Kasvua kiertotaloudesta -ohjelmassa 50 suomalaista valmistavan teollisuuden yritystä ideoi kiertotalouden liiketoimintamallien mukaista liiketoimintaa. Ohjelman opit ja kiertotalouden liiketoimintamallien käsikirja julkaistaan tänään kaikkien hyödynnettäväksi.

Affärsverksamhet för cirkulär ekonomi är en stor outnyttjad möjlighet i den finländska tillverkningsindustrin – nu har verktyg utvecklats19.9.2018 13:04Tiedote

Snabb teknologisk utveckling och digitalisering gör att principerna för cirkulär ekonomi även sträcker sig till kärnan i tillverkningsindustrins företag. Affärsmodellerna för cirkulär ekonomi erbjuder företag omfattande fördelar och hållbar tillväxt. I Sitras och Teknologiindustrins program Expansion genom cirkulär ekonomi kommer 50 finländska företag inom tillverkningsindustrin med idéer om affärsverksamhet som följer affärsmodeller för cirkulär ekonomi. Lärdomarna från programmet och en handbok om affärsmodeller för cirkulär ekonomi publiceras i dag så att alla kan dra nytta av dem.

Kolmen alueen uudet liikkumiskokeilut valjastavat julkiset kyydit tehokkaampaan käyttöön28.6.2018 07:00Tiedote

Etelä-Savossa, Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla alkavat tänä vuonna uudenlaisen liikkumisen kokeilut. Niissä selvitetään, miten yritysvetoinen digitaalinen palvelualusta voi auttaa yhdistämään yhteiskunnan tukemia kuljetuksia ja yksityishenkilöiden liikkumistarpeita. Tavoitteena on myös vähentää liikenteen päästöjä sekä kustannuksia. Heinäkuun alussa voimaan astuva uusi liikennepalvelulaki tarjoaa kokeiluille otollisen maaperän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme