Vaikuttavuustutkimus: Monet vientikaupat jäisivät syntymättä ilman vientitakuita ja ostajarahoitusta
Finnvera on valtion omistama erityisrahoituslaitos ja Suomen virallinen vientitakuulaitos. Suurimmat vientiyritykset käyttävät säännöllisesti Finnveran palveluja kaupoissaan. Yritykset näkevätkin Finnveran olennaisena strategisena kumppanina kansainvälisessä kilpailukyvyssä ja kasvussa.
–Suuryrityksistä kerätyn aineiston pohjalta yllättävää oli vuoden 2008 rahoituskriisiä seuranneet suuret muutokset yritysten globaalissa liiketoimintaympäristössä erityisesti suurten kokonaistoimitusten osalta. Suomalaisten high tech -yritysten kilpailuolosuhteet ovat muuttuneet monimutkaisimmiksi, ja julkisten vienninrahoittajien merkitys on kasvanut kansainvälisessä kaupassa viime vuosina. Suuryritysten osallistuminen tarjouskilpailuihin on esimerkiksi monesti sidottu julkisen rahoituksen saatavuuteen. Yhtäläisten rahoitusmahdollisuuksien saatavuus kansainvälisiin kilpailijoihin nähden koettiinkin elintärkeänä kilpailukyvyn säilyttämiseksi, arvioivat vaikuttavuustutkimuksen tekijät Peter Zettinig ja Johanna Raitis Turun yliopistosta.
Pk-yritysten kohdalla Finnveran rahoituksen volyymit ovat pienempiä kuin suuryrityksissä, mutta lainoilla ja takauksilla on suorempi vaikutus yritysten mahdollisuuksiin etabloitua ja edistää liiketoimintaansa kansainvälisesti.
Pk-yritysten osalta tutkimustuloksissa korostuivat rahoituksen moninainen tarve ja merkitys yritystoiminnan eri vaiheissa. Haastateltavat korostivat julkisen rahoituksen merkitystä erityisesti alun henkiinjäämisessä esimerkiksi tuotekehitysintensiivisillä aloilla sekä kasvun ja kansainvälistymisen vaiheissa.
–Verrattuna riskipääomasijoituksiin, julkinen rahoitus mahdollisti strategisen ja operatiivisen määräysvallan pysymisen yrityksessä, yrittäjämäisen asenteen, pitkäjänteisen kehitystyön sekä vähensi exit-riskiä, eli yrityksen myyntiä ulkomaille. Yksi yllättävä havainto yritysten uskottavuuteen liittyen on suomalaisen vienninrahoituslaitoksen korkea imago kansainvälisillä markkinoilla, erityisesti Aasiassa, tutkijat sanovat.
Turun yliopiston ja Lorrainen yliopiston tutkijaryhmä selvitti Finnveran rahoituksen roolia ja vaikuttavuutta Insights on Impact -tutkimuksessa, joka valmistui vuoden 2018 lopulla. Tutkimus tehtiin Finnveran toimeksiannosta, ja lähtökohtana tutkimukselle oli Finnveran viennin rahoituksen valtuuksien ja kokonaisvastuiden kasvu. Eduskunta nosti valtuuksia kasvaneen kysynnän seurauksena vuosina 2016 ja 2017 vientitakuiden osalta 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen sekä korontasauksen osalta 22 miljardiin euroon.
Rahoituksen vaikuttavuus on määritelty Finnverassa tärkeäksi mittariksi. Tavoitteena on, että yritykset saavuttavat rahoituksen avulla jotain, joka ei muutoin olisi mahdollista. Rahoituksen positiiviset kerrannaisvaikutukset yltävät paljon yksittäisiä vientikauppoja laajemmalle alihankintaketjujen ja syntyvien työpaikkojen myötä.
–Vientitakuuvastuiden kasvu on seurausta pankkisääntelyn muutoksista, jotka ovat siirtäneet aiemmin kaupallisten pankkien hoitamaa pitkien laina-aikojen rahoitusta osin valtiollisille vientitakuulaitoksille. Lisäksi Suomessa vientiteollisuuden rakenne on sellainen, että useilla toimialoilla vientitakuita tarvitaan enemmän kuin esimerkiksi kulutustavaroiden viennissä. Vientitakuutoiminnan on oltava lähtökohtaisesti itsekannattavaa eli kulut on katettava asiakkaiden maksamilla tuloilla, mutta takuiden määrän nopea kasvu on herättänyt huolta valtion vastuista. Tämän vuoksi vaikuttavuustutkimus vientitakuiden merkityksestä on tarpeellista, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.
Tutkimuksessa Finnveran vaikuttavuutta arvioitiin suuryritysten osalta muun muassa liiketoimintamallien, strategisen kumppanuuden, kotimaisen vientiosuuden ja suomalaisen intressin toteutumisen osalta. Pk-yrityksiin kohdistuvaa vaikuttavuutta arvioitiin lähinnä yritysten kansainvälistymisen eri vaiheiden mahdollistajana. Uutta tietoa tuovat yrityskohtaiset esimerkit Finnveran roolista viennin ja kansainvälistymisen mahdollistajana. Toisaalta, data-aineiston pohjalta ei selviä, miten vientikaupat tai kansainvälistyminen olisivat toteutuneet, jos Finnveran palveluita ei olisi ollut saatavilla.
Lisätiedot:
KTT, dosentti Peter Zettinig, yliopistotutkija, Turun yliopisto, puh. 050 3133588
KTT Johanna Raitis, yliopisto-opettaja, Turun yliopisto, puh. 040 701 1551
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2400
Tutustu tutkimusraporttiin Finnvera.fi:n raportit-sivulla.
Tutkimusryhmään kuuluivat kansainvälisen liiketoiminnan yliopistotutkija ja dosentti, D Sc. Peter Zettinig ja yliopisto-opettaja, Ph. D Johanna Raitis Turun yliopistosta sekä tuotantotalouden ja innovaatioiden professori Dr. Stephane Lhuillery Université de Lorrainesta. Zettinig tutkii kansainvälisten yritysten kehittymistä monimutkaisessa globaalissa ympäristössä. Raittiin erikoisalaan kuuluvat kansainväliset yrityskaupat sekä kansainvälisten yritysten identiteetti ja arvot. Lhuilleryn tutkimuskohteita ovat korkean teknologian ja biotalouden toimialat sekä innovaatiot.
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote
Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.
Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–12/2023: Yrityskauppojen määrä laski, piristymisen merkkejä näkyvissä14.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuosi 2023 oli edelleen vilkas ja Finnveran rahoituksen myöntö omistusjärjestelyihin oli hyvällä tasolla, mutta yrityskauppojen määrä laski loppuvuotta kohti. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin tammi–joulukuussa 2023 yhteensä noin 121 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 130 miljoonaa euroa. Eniten yrityskauppoja tehtiin Uudellamaalla. Maakunnista erottuivat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, joissa euromääräinen rahoitus kasvoi.
Kutsu medialle: Finnveran aluekatsaus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan talouteen ja yritysrahoitukseen to 14.3.2024 klo 10.008.3.2024 16:11:53 EET | Kutsu
Finnvera julkaisee aluekatsauksen talouden näkymistä ja rahoituksen kohdentumisesta Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pk- ja midcap-yrityksille vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme