Jyväskylän yliopisto

Väitös 1.11.2019: Some mullisti jalkapallon katselukokemuksen – muttei television valta-asemaa (Salomaa)

Jaa

Ajallemme on ominaista eri mediamuotojen sekoittuminen. Perinteisen yksisuuntaisen joukkoviestinnän rinnalle on tullut sellaisia sosiaalisen median alustoja, jotka mahdollistavat yleisön aktiivisen osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Television ja Twitterin välistä vuorovaikutusta tarkasteleva väitöstutkimus osoittaakin, että televisiokatsoja voi osallistua katsomaansa ohjelmaan sellaisissa rooleissa, joihin sillä ei aiemmin ole ollut pääsyä.

Elina Salomaa. Kuvaaja: Päivi Salomaa
Elina Salomaa. Kuvaaja: Päivi Salomaa

Elina Salomaa tarkasteli väitöskirjassaan, miten suomalainen yleisö osallistui vuoden 2014 jalkapallon MM-kisoihin hyödyntämällä Twitteriä television katselunsa ohessa. Kisojen aikana Yle tarjosi yleisölleen aihetunnisteen #ylemmfutis, jonka liittämällä tviittiinsä katsojalla oli mahdollisuus paitsi levittää viestinsä tuhansille muille tviittaajille myös saada se hetkeksi televisioruudulle ja siten osaksi lähetystä.

– Tällä tavalla aiemmin yksityisten olohuoneiden sisään jääneistä mielipiteistä voitiin tehdä julkisia ja vuorovaikutusta rakennettiin sekä yleisön kesken että mediatuottajan ja yleisön välille, Salomaa valaisee.

Live-tviittaaminen hämärtää perinteisiä kahtiajakoja

Väitöskirjan osatutkimuksissa selvisi, että jaettu aihetunniste mahdollistaa live-tviittaajalle aitiopaikan sekä jalkapallolähetyksen vastaanottajana että sen kommentoijana. Katsoja toimii siten paitsi kuluttajana myös sisällöntuottajana, mikä Salomaan mukaan sumentaa samalla myös muita perinteisiä kahtiajakoja.

– Esimerkiksi esiintyjän ja yleisön, globaalin ja lokaalin sekä julkkiksen ja taviksen väliset raja-aidat liukenevat, kun katsoja voi tviiteissään ottaa haluamansa paikan mediatapahtuman osallistujana. Yleisön ei tarvitsekaan tyytyä enää pelkkään yksipuoliseen katsojarooliin.

Television asema mediatapahtumassa ei horju

Urheilutapahtumien yhteydessä televisiolla näyttää kuitenkin olevan edelleen merkittävä rooli tapahtuman kokemisessa. Tämä näkyy siinä, miten televisio yhä määrittää sitä, mistä Twitterissä puhutaan.

– Live-tviittaaminen edellyttää yleisöltä intensiivistä sitoutumista lähetykseen. Jotta lähetyksestä voi keskustella tarkoituksenmukaisella tavalla, on katsojan reagoitava tapahtumiin ruudulla mahdollisimman nopeasti, Salomaa selventää.

Television hallitseva rooli tulee näkyviin myös siinä, millä tavalla tviittaajat itse käsittelivät televisioruudulla vilahtaneita viestejään.

– Se, että oma tviitti tuli näkyviin lähetyksessä, koettiin tietynlaisena saavutuksena. Tämä kertoo siitä, että tviittaajat pitivät televisiota tietyllä tapaa julkisempana ja siten merkityksellisempänä mediatilana kuin Twitter.


Osallistuva kansalainen medioiden risteyksessä

Väitöstutkimus tarjoaa yhden näkökulman medioiden yhteen kietoutumiseen ja osallistuvan kansalaisen rooliin noiden medioiden risteyksessä. Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, millä tavalla yleisö todellisuudessa käyttää sille tarjottuja vuorovaikutusmahdollisuuksia hyödykseen.

– Pelkkä vuorovaikutusalustan tarjoaminen ei vielä tee yleisöstä osallistuvaa, vaan vasta se, miten alustaa ja sen ominaisuuksia käytetään vuorovaikutuksessa ja sen välineenä, Salomaa muistuttaa.

 


FM Elina Salomaan Suomen kielen väitöskirjan "Television ja Twitterin risteyksessä: Sosiaalinen televisio vuorovaikutuksen ja mediatapahtumaan osallistumisen välineenä" tarkastustilaisuus.Vastaväittäjänä apulaisprofessori, dosentti, FT Sanna-Kaisa Tanskanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Esa Lehtinen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Aika: 

1.11.2019 12:00 — 15:00
Sijainti: Seminaarinmaki, C4

Lisätietoja

Elina Salomaa
Tohtorikoulutettava
Kieli- ja viestintätieteiden laitos
elina.h.salomaa@.jyu.fi

Marke Rissanen
Viestintäharjoittelija
marke.s.k.rissanen@jyu.fi
040 831 6228


Taustatiedot

Elina Salomaa kirjoitti ylioppilaaksi Lahden Rudolf Steiner -koulusta vuonna 2009. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2014 Vaasan yliopistosta pääaineenaan nykysuomi. Väitöstutkimuksensa hän aloitti Vaasassa, josta siirtyi kieliaineiden liikkeenluovutuksen yhteydessä Jyväskylän yliopistoon. Väitöksensä jälkeen Salomaa aloittaa työt Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Johtamiskäytänteiden uudistaminen digitaalisten alustojen välityksellä: vuorovaikutuksen näkökulma”. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos. 

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 140, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7869-3. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7869-3

Kuvan kuvaaja: Päivi Salomaa

Avainsanat

Kuvat

Elina Salomaa. Kuvaaja: Päivi Salomaa
Elina Salomaa. Kuvaaja: Päivi Salomaa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarja osaksi yliopiston opetusohjelmaa. Kutsu medialle: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennus 29.1.2020 klo 14.00–16.0023.1.2020 12:00:26 EETTiedote

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä opintoihin ammatillisia valmiuksia väkivallan kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta liittää Tuffi Films -tuotantoyhtiön toteuttaman Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan osaksi opetusta. Sen tuotannossa mukana ollut näyttelijä Krista Kosonen osallistuu Ruusupuiston tilaisuuteen. Lyhytelokuvasarja käsittelee monipuolisesti sukupuolistunutta vallankäyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme