Jyväskylän yliopisto

Väitös 11.9.2021: Artefaktin ongelma johti uuteen tapaan ajatella aineellista ja ruumiillista (Hassinen)

Jaa

Kulttuurifilosofisessa väitöskirjassaan FM Pekka Hassinen käsittelee artefaktin ongelmaa ja kehittää uuden tavan ajatella aineellista ja ruumiillista. Väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa lauantaina 11.9.

FM Pekka Hassinen. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
FM Pekka Hassinen. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

– Esineet ovat kanssamme maailmassa, Hassinen taustoittaa. – Mitä enemmän erilaiset aineellisuudet ovat lisääntyneet ympäristössämme, sitä vaikeampi monelle on käsittää, etteivät ne silti voi olla ajattelumme jatketta. Eivät, vaikka ne olisivat kuinka ’älykkäitä’ ja vaikka uppoutuisimme niiden yhteyteen kuinka syvästi.

Väitöskirjassaan Hassinen kritisoi modernin kulttuuria ”konstituutioharhasta”, jossa ihmistekoinen nähdään aina tiedettynä.

– Erehdymme perustavanlaatuisesti, kun kuvittelemme tietävämme meitä ympäröivien artefaktien todellisen olemuksen vain siksi, että ne ovat omaa tekoamme. Artefaktit ovat pitkälle muokattua luontoa, mutta emme hevillä kysy, mikä on artefaktin luonto, Hassinen pohtii.

Häiriöt aineellisessa ympäristössä tulkitaan vain tiedollisina ongelmina, vaikka nämä häiriöt saattavat kertoa joskus paljon enemmän aineellisesta ja luonnosta kuin niitä itseensä samastava tiedollinen.

Vaikka väitöskirjassa kritisoidaan aineellisuuden yksinkertaista samastamista ajatteluun, Hassinen näkee ajattelun nousevan nimenomaan aineellisesta.

– Ruumiillisina olentoina näemme aineellisen unta, jossa emme enää tai emme ihan vielä ajattele. Ajattelu ja kieli ovat heräämisiä aineellis-ruumiillisesta immersiosta, josta oliot alkavat viitata meihin ennen kuin me niihin, kun alamme ajatella.

Hassinen näkeekin ajattelun deferentiaalisena eikä referentiaalisena tapahtumana suhteessa aineelliseen maailmaan. Mutta ajattelun lopputulemat yritetään nähdä jatkuvuutena samastamalla ne niiden avulla muokattuun maailmaan.

– Meillä voi olla hienoja ajatuksellisia rakenteita ja systeemejä, jotka eivät ajattelun tapahtumana kestä yhden mielessä pysymisen vertaa, ja jotka on palautettava mieleen muokkaamastamme aineellisesta.

Artefakti ja ekologinen kriisi

Tutkimuksessaan Hassinen viittaa muun muassa Theodor Adornoon, Jean-Luc Nancyyn, Maurice Merleau-Pontyyn, Gilles Deleuzeen ja Jane Bennettiin.

Kulttuurintutkimuksen oppiaineeseen sijoittuva väitös pureutuu ajan käsitteeseen suhteessa kelloartefaktiin. Työ sisältää myös dataismin, sosiaalisen konstruktivismin ja luonnontieteiden itseymmärryksen puutteen kritiikkiä. Lopussa tutkimuksen lähtökohdista avautuu näkymä laajemmalle: sosiaaliseen, yhteiskuntaan ja järjestelmän poliittiseen kriisiin.

– Artefaktin käsite ei ole klassinen, vaan suhteellisen nuori. Sivuutammeko sen painon itsestäänselvyytenä, kuten filosofi Martin Heideggerin käänteentekevän havainnon mukaan oli käynyt ikivanhalle olemisen käsitteelle? Saako tiedolliseen idealisoitu artefakti meidät kuluttamaan aineellista luontoa symboliseksi typistettynä? Hassinen kysyy.

– Artefaktin käsite ei ole kriisiytynyt ekologisen kriisin myötä. Onko se siis osallisena ekologisessa kriisissä?

FM Pekka Hassisen nykykulttuurin tutkimuksen väitöskirjan "Ero ja immersio. Tutkimus artefaktin ongelmasta ja aineellisen ja käsitteellisen välisistä suhteista" tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 11.9. kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212 sekä verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Antti Salminen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori emerita Annika Waenerberg (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata väitöstä yliopiston Vanhassa juhlasalissa tai etäyhteydellä linkin kautta:
https://r.jyu.fi/dissertation-hassinen-110921

Lisätietoja:

Pekka Hassinen, pekka.hassinen@jyu.fi, puh. 050 365 3818

Tutkimus on toistaiseksi saatavana vain painettuna: Hassinen, Pekka. Ero ja immersio. Tutkimus artefaktin ongelmasta ja aineellisen ja käsitteellisen välisistä suhteista. Jyväskylä: Nykykulttuuri, 2021. 508 s. Hinta: 30€.

Teoreettiseen tutkimukseen on tutkimuksellisista syistä hyväksytty liitteeksi laajahko katkelma Hassisen vuonna 2020 ilmestyneestä romaanista Pakoranta (Warelia), jossa hän käsittelee sanataiteellisin keinoin artefaktin ongelmaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

FM Pekka Hassinen. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
FM Pekka Hassinen. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Lataa
FM Pekka Hassinen. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
FM Pekka Hassinen. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Nanotiedepäivät Jyväskylässä 5.–6.10.2021: Esillä solujen selviytymismekanismit, viruksen kaltaiset partikkelit rokotteissa ja nanohäkit24.9.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus isännöi monitieteellistä nanotieteen- ja teknologian Nanoscience Days -konferenssia 5.–6. lokakuuta 2021. Tapahtuma tarjoaa nanotutkijoille biologian, kemian ja fysiikan aloilta mahdollisuuden esitellä tuloksiaan kansainväliselle yleisölle. Kaksipäiväinen konferenssi pääosin pidetään verkkokonferenssina.

Väitös 1.10.2021: Tinder, Netflix ja WhatsApp häiritsevät kuljettajaa - Liikenteeseen tarvitaan paremmin testattuja ja suunniteltuja sovelluksia (Grahn)24.9.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa aiemmin tehty tutkimus paljasti miten kuljettajat maksavat verkkopankissa laskuja, lähettelevät viestejä WhatsAppissa, selaavat Tinderiä ja Instagramia ja jopa katsovat Netflixiä ajaessaan autoa. Kuljettajan keskittyminen liikenteessä mobiilisovelluksiin aiheuttaa visuaalista tarkkaamattomuutta, jolla on kiistaton yhteys tieliikenneonnettomuuksiin. Siltikin liikenteessä käytetään mitä erilaisimpia mobiilisovelluksia – lainsäädännöstä huolimatta. Uudet autot ovat myös pullollaan erilaisia infotainment-järjestelmiä, jotka tarjoavat hyödyn lisäksi myös puhdasta viihdettä autoilijoille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme