Jyväskylän yliopisto

Väitös 12.11.2020: Voimaharjoittelu lisää solumateriaalin kierrätyskapasiteettia lihaksessa

Jaa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan voimaharjoittelulla on suotuisia vaikutuksia lihaskasvun ja -voiman lisääntymisen lisäksi myös lihassolujen toimintaan. Voimaharjoittelu lisäsi lihaksissa”kierrätys- ja hajotuskoneistojen” eli autofagosomien määrää, jotka kierrättävät ja hajottavat solujen toiminnan kannalta haitallista solumateriaalia.

Jaakko Hentilä.
Jaakko Hentilä.

Autofagosomit ovat ikään kuin solujen roska-autoja, joissa kuljetetaan haitallista ja vahingoittunutta solumateriaalia kierrätettäväksi ja hajotettavaksi.

- Voimaharjoittelun seurauksena lisääntynyt autofagosomien määrä edistäävaurioituneen ja pitkäikäisen solumateriaalin kierrätystä, millä voi olla suotuisa vaikutus lihaskunnon kannalta. Lisäksi jätekoneistojen lisääntyminen saattaa edistää lihaksen palautumisessa yksittäisestä voimaharjoituksesta, tohtorikoulutettava Jaakko Hentilä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Tutkimukseen osallistui nuoria ja vanhempia miehiä sekä kokeneita miesveteraanipikajuoksijoita. Tutkittavilla ei ollut aiempaa säännöllistä voimaharjoittelutaustaa. Veteraanipikajuoksijoilla autofagosomien määrän lisääntymisen ohella myös juoksunopeus kehittyi, kun pikajuoksuharjoittelun rinnalle lisättiin voimaharjoittelua 20 viikon ajaksi.

Väitöstutkimuksessa huomattiin myös, että proteiinien vääränlaisesta laskostumisesta aiheutuva stressivaste oli aktivoitunut kaksi vuorokautta yksittäisen voimaharjoituksen jälkeen lihaksessa. Tämä vaste ei ollut kuitenkaan aktiivinen pidemmän voimaharjoittelujakson jälkeen.

-  Tämä väliaikaisesti koholla ollut stressivaste saattaa olla yksi tekijä, joka edesauttaalihasten palautumista voimaharjoittelusta, Hentilä toteaa.

Väitöskirja koostui useasta osatutkimuksesta, joita on rahoittanut Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Ylläkuvatut tulokset on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa Acta Physiologica ja Medicine and Science in Sport and Exercise.

LitM Jaakko Hentilän liikuntafysiologian väitöskirjan "Muscle physiology and proteostasis – Effects of changes in muscle size and exercise" tarkastustilaisuus pidetään 12.11.2020 klo 12-15 verkkovälitteisesti osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-hentila-121120. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Adam Sharples (Norwegian School of Sport Sciences, Norja) ja kustoksena apulaisprofessori Juha Hulmi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset kysymyksensä kustokselle, puh. +358408053728.

Taustatietoja:

Jaakko Hentilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2008 Ilmajoen lukiosta. Varusmiespalveluksen jälkeen hän aloitti liikuntafysiologian kandi- ja maisteriopinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009. Hentilä valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2015, jonka jälkeen hän on ollut tohtorikoulutettavana liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirjan valmistuttua Hentilä on ollut tutkijana Turun PET-keskuksessa.

 Julkaisun tiedot:

Hentilä, Jaakko. Muscle physiology and proteostasis – Effects of changes in muscle size and exercise. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2020. 110 p. JYU Dissertations. ISSN 2489-9003; 208. ISBN 978-951-39-8120-4. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Jaakko Hentilä, liikuntatieteellinen tiedekunta, jajhen@utu.fi

Kuvat

Jaakko Hentilä.
Jaakko Hentilä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Avoimet oppimisympäristöt eivät lisää lasten liikkumista22.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan avoimet oppimisympäristöt eivät ole suoraan yhteydessä kolmas- ja viidesluokkalaisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että oppilaat tauottivat paikallaan oloaan useammin avoimissa oppimisympäristöissä kuin perinteisissä luokkatiloissa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetun CHIPASE-tutkimuksen tulokset julkaistiin tieteellisessä Frontiers in Sports and Active Living -lehdessä.

Pekingin Olympialaisten kisareittejä hiihdetään jo Vuokatin hiihtolaboratoriossa18.6.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Hiihdon arvokisareittien mallintamista ja virtuaalireittien tuontia hiihtomattoympäristöön on viety eteenpäin vuodesta 2019 lähtien CEMIS-yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) ja Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön toimesta. Viimeisin kehitystyön tulos ovat virtuaalimallit Pekingin Olympialaisten maastohiihdon sprintti- että ampumahiihdon 2,5 km kisareiteistä.

Korona-aika todisti odottavien vanhempien haluavan tasa-arvoista vanhemmuutta17.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Esikoistaan odottavat pariskunnat kokivat koronaan liittyneiden rajoitustoimien heikentäneen yhteisvanhemmuutta, sillä ne kohdistuivat puolisoiden osallistumiseen sekä parien mahdollisuuksiin saada tukea toisiltaan, lähipiiriltä ja palveluista. Palveluista saatu tuki olisi ollut tarpeen, sillä korona-aika herätti esikoistaan odottavissa paljon huolta ja stressiä, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.

Nuolimyrkkysammakon nuijapäät selviävät elämänsä ensi metrit melkein missä vain16.6.2021 13:36:36 EEST | Tiedote

Ryhmä Jyväskylän ja Stanfordin yliopistojen tutkijoita oli mukana tutkimassa trooppisia sammakoita Amazonilla Ranskan Guyanassa. Moni sekä maalla että vedessä elämään pystyvistä tropiikin lajeista käyttää lyhytaikaisia vesialtaita poikasten kasvattamiseen. Sammakoilla on erilaisia vaatimuksia ja mieltymyksiä esimerkiksi altaiden kemiallisille olosuhteille. Tutkijat yllättyivät huomatessaan värjärinnuolimyrkkysammakon nuijapäiden selviytyvän hyvin vaihtelevissa vesioloissa: ne sietivät yhtä lailla hyvin happamia ja emaksisiä vesiä. Sammakkoisät kuljettivat nuijapäitä sopiviin oloihin jopa 20 metrin korkeudelle. Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution -lehdessä kesäkuussa 2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme