Väitös 12.12.2022: Tehokkaampia keinoja kemiallisten yhdisteiden termodynaamisten ominaisuuksia arviointiin (Vuori)
Reaktioiden energianmuutoksia tutkii kemiallinen termodynamiikka, jonka teorioiden avulla on mahdollista selvittää esimerkiksi, voiko jokin tietty reaktio tapahtua ja kuinka suuri on tapahtuva energian muutos. Teorioiden hyödyntämiseen tarvitaan yksityiskohtaista ja tarkkaa tietoa aineiden termodynaamisista ominaisuuksista. Näitä ominaisuuksia on määritetty laajasti vain muutamille tuhansille aineille, kun taas erilaisten kemiallisten yhdisteiden lukumäärä lasketaan miljoonissa.
Termodynaamisten ominaisuuksien mallintaminen vaatii laskentatehoa
Hannu Vuori hyödynsi väitöstutkimuksessaan moderneja kvanttikemiallisia menetelmiä. Kvanttikemia on tieteen ala, jossa fysiikan kvanttimekaniikan menetelmiä hyödynnetään kemiallisten ongelmien tarkasteluun tietokoneavusteisesti. Näin voidaan esimerkiksi mallintaa molekyylien ominaisuuksia erittäin tarkasti.
”Määrittämäni ominaisuudet ovat monessa tapauksessa huomattavasti tarkempia kuin aiemmat kokeelliset tulokset”, Vuori kertoo.
”Laskennallisten tulosten avulla pystyimme osoittamaan kokeellisessa datassa olevia epäjohdonmukaisuuksia ja löytämään niin karkeita kuin systemaattisia virheitä. Tämä on ymmärrettävää, sillä käytetyt kokeelliset menetelmät ovat erittäin virheherkkiä.” Kvanttikemiallisten menetelmien tarkkuus riippuu niiden taustalla olevista approksimaatioista. Niitä vähentämällä voidaan parantaa tarkkuutta, mutta samalla kasvaa myös tarvittavien tietokoneiden määrä ja laskenta-aika.
”Käytetyillä laskentaresursseilla oli mahdollista tarkastella molekyylejä, joissa on muutama kymmenen atomia. Useimmissa teollisesti mielenkiintoisissa yhdisteissä atomeja voi olla huomattavasti enemmän, jolloin laskut kestäisivät kuukausia tai jopa vuosia”, Vuori toteaa. ”Siksi täytyykin vaihtaa lähestymistapaa, jotta tuloksia saadaan järkevässä ajassa.”
Arvioimalla päästään tarkkoihin tuloksiin laskentaa nopeammin
Yhdisteiden termodynaamisia ominaisuuksia voidaan myös arvioida, sillä ne riippuvat hyvin systemaattisesti niiden rakenteista ja toistuvien rakenneyksiköiden eli kemiallisten ryhmien määrästä.
”Arvoivat menetelmät ovat erittäin nopeita ja myös tarkkoja, mikäli käsiteltävät yhdisteet ovat riittävän samankaltaisia ja analyysin pohjana oleva data on tarkkaa”, Vuori selittää. ”Tässä väitöstyössä saatuja tuloksia käytettiin laajentamaan Sidney Bensonin kehittämää ryhmäkontribuutiomenetelmää fosforin, piin ja boorin yhdisteisiin. Näin voidaan arvioida kyseisten yhdisteiden termokemiallisia ominaisuuksia vain murto-osassa siitä ajasta ja laskentatehosta, minkä kvanttikemialliset laskut vievät.”
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kemian teollisuuden prosessisuunnittelussa tai arvioitaessa kemiallisten yhdisteiden pysyvyyksiä. ”Tulosten avulla on myös mahdollista tutkia ennakkoon yhdisteitä, joita ei vielä ole olemassa, ja selvittää, mitkä niistä parhaiten toteuttaisivat vaadittuja ominaisuuksia. Tämä on valtava mahdollisuus”, Vuori päättää.
Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations-sarjassa, numero 581, Jyväskylä 2022. ISBN 978-951-39-9242-2 (PDF), URN:ISBN:978-951-39-9242-2, ISSN 2489-9003. Linkki verkkojulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9242-2
Taustatietoja
Hannu Vuori valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseosta 1967, luonnontieteiden kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta 1971 ja filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1982. Yliopisto-opintojensa aikana hän teki opetustöitä useilla eri paikkakunnilla ja siirtyi maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen ohjelmistosuunnittelijaksi Olivetti Suomi Oy:lle. Hänen työuransa jatkui myöhemmin ohjelmistopuolella Nokia Mobile Phones -yksikössä sekä Tieto Oyj:llä Nokian matkapuhelinkeskuksen ohjelmiston ylläpidossa ja kehityksessä. Eläköitymisensä jälkeen hän aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella. Väitöstutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta vuodesta 2019 lähtien.
FM Hannu Vuoren väitöskirjan ”Extending Benson Group Increment Theory to Compounds of Phosphorus, Silicon, and Boron with Computational Chemistry" tarkastustilaisuus järjestetään maanantaina 12. joulukuuta 2022 kello 12:00 alkaen Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen salissa KEM4. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii apulaisprofessori Antti Karttunen (Aalto yliopisto) ja kustoksena professori Heikki M. Tuononen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Vuori
hannu.t.vuori@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto laajentaa suosittua kauppatieteen koulutustaan – uusi englanninkielinen kandidaattiohjelma hakuun keväällä 202517.4.2024 08:59:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu JSBE avaa mahdollisuuden englanninkielisiin kandidaattiopintoihin. Uusi kandidaattiohjelma ”Business Innovation and Sustainability” toteutetaan kokonaan englanniksi. Koulutukseen valittu voi jatkaa opintojaan aina maisterintutkintoon saakka.
Tiedeilta 7.5. Hyvä mieli terveessä kehossa?16.4.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedeillassa otetaan selvää, miten kehon toiminta vaikuttaa ihmisen aivoihin. Miten liikunta vaikuttaa aivoihin? Miten keho ohjaa oppimista? Mikä on kehoaisti ja miten tarkasti sitä kannattaa kuunnella?
Väitös: Kirkkaampia fluoresoivia väriaineita soluissa tapahtuvien muutosten ja vuorovaikutusten havaitsemiseen16.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian alan väitöstutkimuksessa Johanna Alaranta keskittyi tutkimaan fluoresoivia väriaineita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia biologisia kohteita, kuten virusten toimintamekanismeja. Näiden prosessien ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia entistä tarkempia ja turvallisempia rokotteita ja lääkkeitä.
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
Kutsu medialle: Tutkimuksen huiput -sarja alkaa Jyväskylän yliopistossa – aloittajana humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta11.4.2024 14:03:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston huippututkimuksen kärjet esittäytyvät suurelle yleisölle tiedekunta kerrallaan kevät- ja syyskaudella. Tiedekunnat toteuttavat tilaisuudet yhdessä Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Sarjan avaa humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 17.4. klo 12–14 Ruusupuistossa yliopiston kampuksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme