Jyväskylän yliopisto

Väitös 12.9.2020: Tunteilla on merkitystä suomen kielen oppimisessa (Scotson)

Jaa

Suomen kielen oppiminen edellyttää kielen käyttämistä vuorovaikutuksessa. Opeteltavan kielen käyttämiseen liittyy kuitenkin tunteita ja käsityksiä, jotka saattavat rajoittaa puhumista suomeksi.

Mia Scotson
Mia Scotson

FM Mia Scotson tutki väitöskirjassaan korkeakoulutettuna Suomeen saapuneiden henkilöiden suomen kielen käyttämistä kotoutumiskoulutuksen lopussa ja vuosi koulutuksen jälkeen pääkaupunkiseudulla. Tulokset osoittavat, että kielenkäyttäjän tunteilla ja käsityksillä on keskeinen merkitys suomen kielen käyttämiselle.

Eniten tunteita aiheuttivat suulliset kielenkäyttötilanteet luokan ulkopuolella.

–  Vuorovaikutustilanteissa ilmenevät negatiiviset tunteet rajoittivat usein suomen kielen puhumista. Esimerkiksi puhumisen pelko ja hermostuneisuus saivat suomea opettelevan henkilön turvautumaan englantiin vuorovaikutustilanteissa, Scotson toteaa.

Tutkimuksen perusteella kielenkäyttämiseen liittyvät tunteet kietoutuivat yhteen erilaisten käsitysten kanssa.

– Esimerkiksi virheiden pelon taustalla näyttäytyi formaali kieli- ja oppimiskäsitys, jossa virheitä ei nähdä luonnollisena osana oppimista, vaan henkilökohtaisena epäonnistumisena. Negatiiviset tunteet ja käsitykset oman kielitaidon riittämättömyydestä sekä itseluottamuksen puute saivat osallistujat välttelemään suomeksi puhumista ja käyttämään englantia. Lisäksi taipumus perfektionismiin, muiden mielipiteistä murehtiminen ja itsensä tunteminen tyhmäksi rajoittivat suomen kielen käyttämistä, Scotson selittää.

Tunteet ovat monin tavoin riippuvaisia sosiaalisesta ympäristöstä, esimerkiksi puhekumppanin suhtautumisesta ja käyttäytymisestä. Kielteisiä tunteita aiheuttivat tilanteet, joissa Suomeen muuttanut halusi harjoitella suomea, mutta puhekumppani vaihtoi kielen englanniksi.

– Hyvin tyypillisiä olivat kokemukset, joissa kielenoppija kertoi aloittaneensa keskustelun suomeksi, mutta puhekumppani vastasi englanniksi. Vaikka tarkoitus olisi ystävällisesti helpottaa vuorovaikutusta, englanniksi vastaaminen saattoi synnyttää kieltä opettelevassa kielteisiä tunteita ja vaikuttaa negatiivisesti käsitykseen omasta kielitaidosta, Scotson kertoo.

Kielenkäyttäjän tunteet ja käsitykset ovat yhteydessä aiempiin kokemuksiin.

– Epäonnistuneet kokemukset suomen kielen käyttämisestä voivat johtaa siihen, ettei tulevissa kohtaamisissa edes yritä puhua suomeksi, Scotson mainitsee.

Toisaalta onnistuneet kielenkäyttökokemukset ja niihin liittyvät positiiviset tunteet, kuten ylpeys, vaikuttivat myönteisesti itsetuntoon ja kannustivat käyttämään suomea myös tulevissa vuorovaikutustilanteissa. Scotson painottaakin, että suomen kieltä opettelevat tarvitsevat muiden kielenpuhujien tukea oppiakseen kieltä.

– Ystävällisyys, kärsivällisyys, puheen hidastaminen ja sanotun toistaminen sekä kannustava palaute edistävät kielenoppimista vuorovaikutuksessa. Koska sosiaalisella ympäristöllä on keskeinen merkitys kielenoppimisessa, on syytä miettiä, miten jokainen meistä suomalaisista voi osaltaan tukea maahan muuttaneen suomen kielen oppimista, väittelijä lisää.

Tulosten perusteella kielenkäyttötilanteessa koettujen tunteiden ja käsitysten tietoinen reflektointi voi edistää kielenoppimisprosessia.

– Tunteiden ja käsitysten merkitys kielenoppimisessa tulisi huomioida kielenopetuksessa sekä kieltenopettajien koulutuksessa, Scotson summaa.

Filosofian maisteri Mia Scotsonin soveltavan kielitieteen väitöskirjan "Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjinä: Toimijuus, tunteet ja käsitykset" tarkastustilaisuus pidetään 12.9. klo 12–15 salissa H320.  Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Johanna Vaattovaara (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Heidi Vaarala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoomissa, linkki https://r.jyu.fi/dissertation-scotson-120920. Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408053172.

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 271, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8259-1 Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1 (PDF).

Taustatietoa:

Mia Scotson kirjoitti ylioppilaaksi Tornion yhteislyseon lukiosta vuonna 1996. Filosofian maisteriksi ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi hän valmistui Oulun yliopistosta vuonna 2001. Scotson on työskennellyt suomi toisena kielenä -lehtorina Eiran aikuislukiossa Helsingissä vuodesta 2005 lähtien.

Lisätietoja:
Mia Scotson, 0405746147, mia.scotson@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Mia Scotson
Mia Scotson
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme