Jyväskylän yliopisto

Väitös 14.8.2020: Kylät ovat avoimia, eläviä ja omalla tavallaan erityisiä (Uusitalo)

Jaa

FM Eeva Uusitalo on etsinyt väitöstutkimuksessaan uusia menetelmiä kylien tutkimiseen. Hän lähestyy niitä erilaisten kehityskulkujen, tapahtumien ja toimijoiden muovaamina kokonaisuuksina. Pidempi ajallinen tarkastelu tuo kylät näkyviin ajallisissa rytmeissä muuntuvina kokonaisuuksina, joihin monenlaiset asiat ovat kutoneet laajempia yhteiskunnallisia prosesseja.

Uusitalo on tutkinut kahta suomalaista kylää, joiden ajalliseen ulottuvuuteen nojautuen hän rakentaa kytköksiä kylien rinnakkain ja lomittain asettuvan menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille. Uusitalo tarkastelee kyliä myös rakennettuina ympäristöinä, infrastruktuurina ja maisemana, joiden kautta kylä aukeaa lähtöinä ja paluina, läsnäoloina ja poissaoloina. Kylien aineellisuus kertoo kadotetusta tulevaisuudesta, mutta myös uskosta jatkuvuuteen.

– On tärkeä pitää mielessä, että perinteisten maaseutuelinkeinojen katoaminen ei merkitse kylien kuolemaa. Kylät ovat osa taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia virtauksia ja kytköksissä ulkopuolelleen, toisiin paikkoihin. Kylien rytmeihin kietoutuu muita kehityskulkuja ja odottamattomat yhteiskunnalliset prosessit saattavat muokata niiden tulevaisuutta, kuten tutkimilleni kylille on käynyt, Uusitalo toteaa.

Kylien muodostumiseen liittyy suunnitelmallisuutta, mutta niiden kehityskulut ovat myös sattumanvaraisia. Uusitalon tutkimia kyliä yhdistää se, että jokin ennakoimaton kehityskulku voi kääntää kylän tulevaisuuden yllättävään suuntaan. Myös asukkaiden, vierailijoiden ja muiden toimijoiden kokemukset, odotukset, tulkinnat ja käytännöt osaltaan muokkaavat ja muuttavat kylien kulloistakin kompositiota. Kylät piirtyvät tutkimuksessa näkyviin erityisyyksinä, jota voi kutsua kylien kulttuuriseksi monimuotoisuudeksi.

Uusitalon tutkimuksen ajallinen tarkastelu piirtää monesti keskenään samankaltaisina tai uneliaina nähdyt kylät avoimiksi paikoiksi, joiden ajalliset ulottuvuudet ja aineellisuus kertovat, että ne eivät ole jääneet menneisyyteen tai sulkeutuneet itseensä, vaan ne suuntaavat itseään uudistavina ja avoimina tulevaisuuteen.

Tutkimustuloksia ja tutkimuksen lähestymistapaa voi soveltaa esimerkiksi paikkaperustaiseen aluekehittämiseen, joka nojaa paikkojen ominaispiirteisiin ja paikallisiin vahvuuksiin kehittämisen lähtökohtina. Tutkimus antaa eväitä kylien ja paikkojen erityisyyden jäljittämiseen ja kannustaa luottamaan paikkojen suunnittelussa ja kehittämistoimissa kylien erityisyyteen ja niiden menneisyyden ja nykyisyyden tarjoamiin voimavaroihin.

Tutkimus perustuu etnografiseen kenttätyöhön Ahvenselän kylässä Sallassa ja Kolin kylässä

Lieksassa. Uusitalo kuvailee etnografista tutkimustaan kulkemisena, reittien löytämisenä ja niiden seuraamisena.

FM Eeva Uusitalon väitöskirjan ”Etnografian reittejä kylien ajallisuuteen ja aineellisuuteen” tarkastustilaisuus pidetään 14.8.2020 klo 12.00 Historica-rakennuksen salissa H320. Vastaväittäjänä on yliopistonlehtori, dosentti Sanna Lillbroända-Annala (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Outi Fingerroos (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yliopiston ulkopuolisen yleisön toivotaan seuraavan väitöstä verkkolähetyksenä: https://moniviestin.jyu.fi/

Taustatietoja:

Eeva Uusitalo on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylässä Viitaniemen lukiosta 1981 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1993 pääaineena etnologia. Maisteriksi valmistumisensa jälkeen hän on toiminut amanuenssina ja assistenttina Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksella vuosina 1995−2001. Hän on työskennellyt vuodesta 2002 koordinaattorina Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä.

Uusitalon väitöstutkimusta ovat rahoittaneen Suomen Akatemia, Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahasto, Emil Aaltosen Säätiö ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.

Julkaisutiedot:
Ruralia-instituutin Julkaisuja 37, ISBN (nidottu), ISBN (pdf), ISSN 1796-0649 (painettu), ISSN 1796-0657 (pdf). Julkaisu on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/318092/Julkaisuja37.pdf?sequence=1&isAllowed=y tai http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3789-0

Lisätietoja:

Eeva Uusitalo, eeva.uusitalo@helsinki.fi, 044 336 6910

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Eeva Uusitalo
Eeva Uusitalo
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 2.10.2020 Itsemurha näkyy elokuvissa runsaasti, mutta ristiriitaisesti (Kosonen)28.9.2020 09:00:00 EESTTiedote

Itsemurha on tabu, jota ympäröivät sosiaalisessa elämässä yleensä häpeä, stigma ja typistävä hiljaisuus. Toisaalta omaehtoista kuolemaa kuitenkin käsitellään läntisessä mediassa ja viihteessä hyvin näkyvästi ja runsaasti. Englanninkielisillä markkinoilla julkaistaan vuosittain satoja aihetta käsitteleviä ja sivuavia elokuvia, ja ne myös kiertävät laajasti kansainvälisissä elokuvateattereissa ja suoratoistopalveluissa.

Taloustieteen professori kannustaa siirtymään riskiperusteiseen päätöksentekoon koronakriisin hoidossa25.9.2020 09:37:24 EESTTutkimus

Vuoden 2008 finanssikriisi jätti arpensa maailmantalouteen vuosikausiksi. Jylläävä koronakriisi tulee epäilemättä tekemään saman. Suomessa talouskasvun tuomaa hyvinvointia häviää tänä vuonna arviolta 10 miljardin euron verran. Taloustieteen professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kehuu ripeyttä, jolla Eurooppa ja Suomi edellisestä finanssikriisistä viisastuneina ryhtyivät koronakriisin hoitoon. Ekonomisti antaa tuen riskiryhmäläisten suojelulle, mutta kertyvä terveydenhuollon lasku jäänyt vähälle huomiolle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme