Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.12.: Opettajat ovat elinikäisiä oppijoita – kehittymisen polkuihin vaikuttavat luonne ja työskentelyolosuhteet (Pitkänen)

Jaa

Ammatillinen kehittyminen on hyvin yksilöllinen, koko opettajan työuran kestävä oppimisprosessi. Kehittymiseen on erilaisia polkuja, käy ilmi KL Päivi Pitkäsen väitöstutkimuksesta. 15-vuoden mittaisessa pitkittäistutkimuksessa seurattiin kahdeksan luokanopettajan ammatillista kehittymistä.

KL Päivi Pitkänen väittelee perjantaina 17.12.2021.
KL Päivi Pitkänen väittelee perjantaina 17.12.2021.

Opettajan ammatillisen kehittymisen polkuja on useita erilaisia. KL Päivi Pitkänen hahmotti opettajia tarkastelevassa pitkittäistutkimuksessa erilasia kehittyjätyyppejä, joita Pitkänen luonnehtii ”Opiskellen, tutkien ja kokeillen kehittyjiksi”, ”Kasvattajina kasvaviksi” sekä ”Yhteisötaitajiksi”. Pitkäsen aikuiskasvatustieteen väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 17.12.

'Opiskellen, tutkien ja kokeillen kehittyjiä' Pitkänen kuvailee ajattelun ja oppimisen teoreettisten lähtökohtien etsijöiksi.

”He ovat usein energisiä ja kriittisiä. Heidän tavoitetasonsa on korkea ja oikeudentajunsa voimakas”, Pitkänen kertoo havainnoista. ”Heidän pedagogiikalleen on tyypillistä tiedonhallintaan liittyvien taitojen harjoittelu ja sosiaalipedagoginen näkökulma. He arvostavat kognitiivisia oppimistuloksia ja toiminnallisuutta sinänsä sekä oppimismetodina.”

Tutkimuksen mukaan näitä opettajia yhdistää ammatissa kehittyminen oman toiminnan kautta. He myös käyttävät mieluusti hyväkseen mahdollisuudet sekä formaaliseen että informaaliseen oppimiseen ja kouluttautumiseen.

”He etsivät monin tavoin omia rajojaan pedagogina. Tälle tyypille on ominaista reipas eteenpäin kulkeminen kasvatuksen, opetuksen, oppimisen sekä kasvatustieteen kentällä”, Pitkänen summaa.

Pitkänen kuvailee ’kasvattajina kasvavilla’ opettajilla olleen ensimmäisistä opettajavuosista alkaen vahva näkemys opettajuudesta, sen arvopohjasta ja vaikuttamisluonteesta. He uskovat, että heillä on sisäistynyt näkemys lapsen parhaasta ja kokivat olevansa henkilökohtaisesti vastuussa pedagogiikastaan.

”He opiskelevat ollakseen valmiimpia ottamaan vastaan erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Työtä ja omaa osaamistaan he kehittävät itsenäisesti”, väittelijä kuvaa. He tavoittelivat lapsilähtöistä, erilaisuutta kunnioittavaa ja lasten hyvinvoinnista huolehtivaa pedagogiikkaa, jossa tunnevuorovaikutus on keskeisessä roolissa.

’Yhteisötaitajat’ kehittävät ammattitaitoaan sosiaalisen taitavuutensa avulla henkilökohtaisten kontaktiensa kautta koulussa ja verkostoissa sekä koulutuksen järjestäjän tarjoamissa tilaisuuksissa.

”Heidän tiedontarpeensa on käytännöllinen, eikä heillä ole tarvetta omaehtoisesti hakeutua koulunsa ulkopuoliseen kasvatusalan koulutukseen. Heidän ammatillista kehittymistään voi luonnehtia onnistuneeksi sopeutumiseksi ulkopuolelta tuleviin muutospaineisiin. Näiden opettajien ammatillinen kehittyminen ja heidän koulunsa hallinnollis-pedagogiset vaiheet kulkevat käsitysten”, Pitkänen kuvaa yhteisötaitajia.

Yhteisötaitajat voivat toisaalta olla tarkkailijoita, sovittelijoita, sopeutujia ja selviytyjiä, kun taas toiset yhteisötaitajat ovat opettajayhteisön epävirallisia johtajia, mielipidevaikuttajia, toiminnan organisoijia ja kollegoiden luottamuksen ja arvostuksen kohteita.

Pitkäsen väitöstutkimuksen tulosten pohjalta saatu malli opettajan ammatillisesta kehittymisestä korostaa kehityksen yksilöllistä luonnetta, elämänkulun tapahtumia ja lähiympäristön merkitystä opettajan ammatilliselle kehittymiselle. Opettajuuden kehittymiselle hyödyllisiä kokemuksia ovat esimerkiksi opettajakokemus mahdollisimman erilaisista oppilaitoksista sekä onnistumisen kokemukset ja minäpystyvyyden tunne.

KL Päivi Pitkäsen aikuiskasvatustieteen väitöskirjan "Luokanopettajien ammatillinen kehittyminen nuorista vasta-alkajista kokeneiksi ammattilaisiksi" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 17.12.2021 kello 12 alkaen Seminaarinmäellä, Historica H320. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Niemi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emerita Anneli Eteläpelto (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on luettavissa verkossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78894

Lisätietoja:

Päivi Pitkänen, paivi.m.pitkanen@jyu.fi 

Päivi Pitkänen kirjoitti ylioppilaaksi Lahdessa Launeen Yhteislyseossa. Hän aloitti opintonsa Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan psykologia ja valmistui kasvatustieteen lisensiaatiksi vuonna 1982. Pitkänen on työskennellyt uransa aikana Jyväskylän yliopistossa useissa tehtävissä. tutkimusavustajana Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksella (nyk. KTL), informaatikkona yliopiston kirjastossa sekä assistenttina ja lehtorina opettajankoulutuslaitoksessa. Pitkänen jäi eläkkeelle vuonna 2012.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

KL Päivi Pitkänen väittelee perjantaina 17.12.2021.
KL Päivi Pitkänen väittelee perjantaina 17.12.2021.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

“Paluuta ei ole” – Laskennalliset tieteet ovat laajentuneet kaikkialle digitalisoituvassa yhteiskunnassa14.1.2022 13:35:31 EET | Tiedote

Dataistuvan maailman ja teknologiakehityksen myötä laskennallisuus ja sen hyödyntäminen on avainasemassa 2020-luvun tieteellisessä tutkimuksessa. Nykyään laskennallisuus on läsnä kaikkialla, sekä tieteissä että jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi älylaitteet, sääennusteet, lääkekehitys ja kestävän kehityksen tutkimus perustuvat pitkälti laskennallisiin tieteisiin, joka on yksi Suomen keskeisimmistä tieteen ja teknologian osaamisalueista.

Velvollisesta asiakkaaksi – uusi toimintamalli muutti verottajan ja suuryritysten suhdetta12.1.2022 08:15:00 EET | Tiedote

Osan suomalaisista suuryrityksistä verovalvontaa on vuodesta 2016 saakka hoidettu toimintatavalla, jota kutsutaan syvennetyksi asiakasyhteistyöksi. Tämä OECD:n suosittelema tapa järjestää suuryritysten verovalvonta koskettaa pientä osaa yrityksistä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan uusi toimintatapa on koettu positiivisena niin Verohallinnossa kuin yrityksissäkin, mutta se on aiheuttanut myös uudenlaisia jännitteitä.

Väitös 14.01.2022: Tehtäväkohtainen voimaharjoittelu kehittää sotilaan toimintakykyä tehokkaimmin varusmiespalveluksen aikana (Ojanen)11.1.2022 08:15:00 EET | Tiedote

Puolustusvoimien fyysisen koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on valmistaa sotilasta selviytymään omasta tehtävästään sekä lyhyt- että pitkäkestoisissa kuormituksissa. Oikein suunnitellulla, systemaattisesti jaksotetulla ja riittävän kuormittavalla liikuntakoulutuksella pystytään kehittämään sotilaan fyysistä toimintakykyä eri sotilastehtävien vaatimusten mukaan, selvisi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöstutkimuksessa.

Väitös 14.1.2022: Move!-mittaukset kertovat nuorten toimintakyvystä ja terveydentilasta (Joensuu)10.1.2022 08:15:00 EET | Tiedote

Liikunnanopetukseen integroidut Move!-mittaukset kuvastavat nuorten kyvykkyyttä toteuttaa erilaisia fyysisiä tehtäviä. Hyvä kunto tukee arjen toimintakykyä, ja nuoruudessa saavutetulla kuntotasolla on merkitystä tulevaisuuden toimintakykyisyyden kannalta. Nuoret, jotka saivat hyvät tulokset Move!-mittauksista, kokivat myös terveytensä hyväksi. Liikunnan lisäksi terveellinen painonkehitys kasvun ja kehityksen aikana tukee fyysisen kunnon kehittymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme