Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.12.2021: Julkisten tietojärjestelmähankintojen yleiset haasteet toistuvat myös Apotin hankintaprosessissa (Vilpponen) 

Jaa

Julkisissa tietojärjestelmähankinnoissa toistuu sama kaava: niissä ei saavuteta yleensä haluttua tulosta käytettävyydessä. Hannu Vilpponen käsittelee väitöstutkimuksessaan hankintaprosessin onnistumista isossa satojen miljoonien eurojen terveydenhuoltojärjestelmässä, Apotti-järjestelmässä.

Apotti-järjestelmässä on havaittu selkeitä puutteita ammattilaisten käytettävyyden osalta. On selvää, että erittäin monimutkaisen järjestelmähankkeen toteutusta ohjaa lakisääteinen toiminnan järjestäminen, budjetti ja aikataulupaineet sekä tietosuojan toteutuminen. Vilpposen tutkimuksesta selviää, että käytettävyyteen panostaminen on jäänyt jälkijunaan kehitysvaiheen paineiden keskellä. 

 Tutkimushaastatteluissa nousi esiin, että Apotti-hankkeen suurimmat haasteet ovat liittyneet järjestelmän laajuuteen ja kustannuksiin. Kokonaisuuden koordinointi on muuttunut haastavaksi, kun hankkeessa on ollut mukana monia eri organisaatioita. Myös aikataulut ovat olleet tiukkoja, ja ongelmat potilasturvallisuuden ja tietosuojan yhteensovittamisessa ovat aiheuttaneet paljon lisätöitä, jolloin käyttöönotettavia toimintoja on jouduttu priorisoimaan. Lisäksi hanke on kestänyt liian kauan, ja siksi monet ovat väsyneet siihen, Vilpponen kertoo. 

Käytettävyyden toteutumisen haasteet johtuvat paljolti julkisen sektorin ja kuntien niukoista resursseista. Prosessin aikana ei saavuteta hankintamäärittelyihin tarvittavaa ymmärrystä hankittavasta kokonaisuudesta, käyttötarkoituksesta ja käytettävyydestä, jolloin koko hankinnan laatu kärsii. Tyypillisesti järjestelmätoimittajien liiketoimintamallissa tavoitteena on maksimoida tulos ja sen mukaisesti kaikki sopimuksiin liittymättömät lisätyöt ovat laskutettavaa työtä. 

Kaikki ikäryhmät huomioitava tasavertaisesti ja tekoälyä hyödynnettävä tehokkaammin 

Vilpponen nostaa tutkimuksessaan esiin myös julkisten digitaalisten palveluiden käytettävyyden huomioimisen hopeasegmentin näkökulmasta. Hopeasegmentti (55+-vuotiaat) on kasvava ikääntyvien joukko, jossa on laatutietoisia, suhteellisen hyvätuloisia ja selektiivisiä kuluttajia. 

Kun kuluttaja ikääntyy, hänen motoriset ja kognitiiviset kykynsä heikentyvät. Sähköisten palveluiden hankinnoilta vaaditaan uudenlaista käytettävyyden huomioimista, jossa ikääntyvän kuluttajan tarpeet käsitellään kokonaisuutena, huomioidaan toimintaympäristön vaatimukset ja huolehditaan yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumisesta. Tässä elämäkeskeinen lähestymistapa (Life Based Design – LBD) on hyvä työkalu. 

Tulevaisuudessa tekoäly tulee mukaan tietojärjestelmäkehitykseen yhä enemmän. Väitöstutkimuksessa Vilpponen osoittaa, että kehittämisprojektit ja hankinnat vaativat johdolta sitoutumista hankkeeseen. Tämä voidaan saavuttaa vain, jos johdolla on hyvä ymmärrys organisaation palvelu- ja kehittämistiekartasta ja sen kehittämisestä. Tutkimustulokset osoittavat, ettei julkisten organisaatioiden johdolla ole tällä hetkellä riittävää kykyä ymmärtää tekoälyn tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä kokonaiskehittämisessä. Vaarana on hankittavien tekoälykomponenttien jääminen irrallisiksi ratkaisuiksi. 

DI Hannu Vilpposen väitöskirjan ”You get what you order: Required expertise in the procurement of public services” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 17.12.2021 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Matthias Rauterberg (Eindhoven University of Technology) ja kustoksena professori Pertti Saariluoma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. 

Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti. 

Linkki Moniviestimen suoraan lähetykseen: https://r.jyu.fi/dissertation-vilpponen-171221 

 

Taustatietoja: 

Hannu Vilpponen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1997 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hän aloitti Nokian Salon R&D-yksikössä diplomityöntekijänä vuonna 1996 ja jatkoi työskentelyä Nokian globaaleissa tutkimusyksiköissä yli 16 vuoden ajan vetäen radiojärjestelmiin, sensoreihin ja käytettävyyteen liittyviä tutkimushankkeita. Vilpposelle on myönnetty 8 US patenttia. 

Teollisuusuran jälkeen hän siirtyi julkiselle sektorille: ensin Järvenpään kaupungin Soten ICT- kehittämispäälliköksi, sitten THL:n verkkosivuympäristöuudistuksen projektipäälliköksi ja viimeksi nykyiseen työpaikkaansa ICT-kehittämispäälliköksi Keravan kaupungille, jossa hän aloitti vuonna 2014. Vilpponen on työskennellyt hankepäällikkönä Apotin käyttöönotossa, osallistunut maakuntauudistushankkeisiin ensin kokonaisarkkitehtinä Uusimaa 2019 -hankkeessa ja nykyään asiantuntijana parhaillaan käynnissä olevassa Vantaa-Keravan hyvinvointialueen ICT-määrittelyssä. 

Lisätietoja: 

Hannu Vilpponen 

hannu.vilpponen@kerava.fi 

040-3182625 

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Lisää kilometrejä vai vauhtia? Kummallakin tehokeinolla voi parantaa juoksukuntoa26.1.2022 08:15:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa vertailtiin kestävyysharjoittelijoiden tekemiä kahden viikon peruskestävyys- ja intervallijaksoja suorituskyvyn ja palautumisen näkökulmasta. Kummallakin menetelmällä voidaan parantaa kuntoliikkujan kestävyyssuorituskykyä merkittävästi jo kahdessa viikossa, kun harjoituskuormaa kasvatetaan totutusta.

Lapsuuden laulut ovat ikääntyneille tärkeä voimavara26.1.2022 01:00:00 EET | Tiedote

FM Annika Tammelan väitöstutkimus osoittaa, että lapsuus- ja kouluvuosina opitut laulut ovat suomalaisille ikäihmisille merkityksellisiä, sillä ne kantavat vahvoja tunnemuistoja ja ylläpitävät omaa identiteettiä. Varhaisilta elinvuosilta tuttujen laulujen laulaminen ja yhdessä muistelu tarjoavat ikääntyneille kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta, jotka ovat keskeisiä tekijöitä heidän hyvinvointinsa kannalta.

Väitös 28.1.2022: Elintärkeät fosforivarannot ehtyvät – fosfori talteen jätevesistä uudella menetelmällä (Reuna)21.1.2022 08:05:00 EET | Tiedote

Sini Reuna kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla fosfori saadaan talteen jätevesistä entistä paremmin. Fosfori on kaikelle elämälle korvaamaton alkuaine, jota käytetään muun muassa lannoitteissa. Sen luonnolliset varannot maaperästä ovat hupenemassa. Siksi talteenotto toissijaisista lähteistä on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan vastata kasvavaan fosfaattilannoitteiden kulutukseen ja varmistaa ruuan riittävyys myös tuleville sukupolville.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme