Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.7.2020: Kiina haaveilee maailmanpolitiikan mullistuksesta (Puranen)

Jaa

FM, YTM Matti Purasen väitöskirja tarkastelee kiinalaisten tutkijoiden visioita maailmanpolitiikasta ja globaalista hallinnasta. Tutkimus keskittyy kansainvälisestikin laajaa keskustelua herättäneeseen tianxia-teoriaan, joka on tärkeä osa Kiinan pyrkimyksissä rakentaa kiinalaista viitekehystä analysoimaan ja ohjailemaan maailmanpolitiikan kehitystä.

Matti Puranen
Matti Puranen

Tianxia-teorian edustajien mukaan nykypäivän maailmanpoliittinen järjestelmä pohjautuu länsimaisiin pelisääntöihin ja arvoihin, jotka läntiset suurvallat ovat pakottaneet muun maailman hyväksymään. Se perustuu itsekkäisiin kansallisvaltioihin ja niiden muodostamiin liittoutumiin, joiden välisessä kilpailuasetelmassa ei nähdä ongelmaa. Valtioihin rajoittuva maailmanpoliittinen järjestelmä ei kuitenkaan näiden kiinalaisten teoreetikkojen mukaan kykene ratkaisemaan globalisaation aiheuttamia kasvavia ongelmia.

Toisin kuin sekasortoisessa lännessä, tianxia-teoreetikot argumentoivat, että Kiinassa vallitsi vuosituhansia Kiinan keisarin – Taivaan pojan – ympärille rakentunut hierarkkinen maailmanpoliittinen tianxia-järjestelmä. Kiinan keisari oli tämän järjestelmän keskus ja muut valtiot olivat sen alamaisia, mutta keskus myös huolehti koko järjestelmän vakaudesta ja vauraudesta. ”Kaikki taivaan alla” olivat kuin yhtä suurta perhettä, jossa erilaiset kulttuurit ja etnisyydet viettivät harmonista rinnakkaiseloa.

Kiinan tianxia-teoreetikoiden mukaan heidän edustamansa malli pitäisi herättää uudelleen henkiin globalisaation nyt kiihtyessä. Keskenään kamppailevien kansallisvaltioiden järjestelmä tulisi korvata tianxian kaltaisella, hierarkkisella maailmanjärjestelmällä, jolla olisi vahva ja moraalisesti ylivoimainen keskus. ”Kansainvälisyydestä” tulisi siirtyä yhtenäiseen maailmaan, jossa ei olisi rajoja, ja jonka vakaudesta uusi maailman keskusinstituutio pitäisi huolta.

Väitöskirja purkaa tätä suurnarratiivia rauhanomaisesta ja harmonisesta tianxiasta, sekä sen sotaisasta ja epävakaasta vastinparista: läntisestä sivilisaatiosta. Väitöskirja myös vertailee tianxia-teorian keskeisiä argumentteja jo olemassa oleviin maailmanpolitiikan teorioihin, jotka ovat hahmotelleet erilaisia hegemonisia tai maailmanvaltiota muistuttavia järjestelmiä.

– Tianxia-teoria ei ainakaan nykyisessä kehitysvaiheessaan tarjoa uskottavaa teoreettista mallia maailmanpolitiikan selittämiseen tai uudistamiseen. Teoria perustuu historiaa valikoivasti tulkitsevaan orientalistiseen kuvaukseen lännen ja Kiinan sivilisaatioista, joilla on omat ominaisuutensa ja lähes muuttumattomat piirteensä, Puranen arvioi.

Teoria onkin eräänlainen retorinen väline, jolla pyritään kritisoimaan länsimaiden dominoimaa kansainvälistä järjestelmää, sekä rakentamaan Kiinalle maan kulttuurihistoriasta ammentavaa suurvaltaidentiteettiä.

Tianxia-teoria on retorisena välineenä edelleen merkittävä, sillä myös Kiinan virallinen johto on inspiroitunut teorian käsitteellisestä kuvastosta. Väitöskirja osoittaa, että presidentti Xi Jinpingin hallinnon käyttämällä ulkopoliittisella ydinkäsitteellä ”ihmiskunnan kohtalonyhteisö”, on huomattavia samankaltaisuuksia tianxia-teorian ajatusten kanssa, ja että myös Kiinan johto haaveilee ”Taivaan alisen maailman” yhdistämisestä yhdeksi perheeksi.

Väitöstilaisuuden tiedot:

YTM, FM Matti Purasen valtio-opin väitöskirjan "Warring States and Harmonized Nations: Tianxia Theory as a World Political Argument" tarkastustilaisuus pidetään 17.7.2020 klo 12.00 alkaen Agora-rakennuksen Auditoriossa 3. Vastaväittäjänä toimii associate professor, PhD Demin Duan (Peking University) ja kustoksena professori Pekka Korhonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoomissa, linkki https://jyufi.zoom.us/j/63663551589 (salasana 805314). Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon 0505631864.

Julkaisu luettavissa täältä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71032

Taustatietoja: Matti Puranen on valmistunut ylioppilaaksi Jyväskylän aikuislukiosta vuonna 2006. Hän on suorittanut filosofian (yleinen historia) sekä yhteiskuntatieteen maisterin (valtio-oppi) tutkinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2014.

Lisätietoja:

Matti Puranen, matti.i.puranen@student.jyu.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, puh. +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Matti Puranen
Matti Puranen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Pannukakkusidoksen avulla kohti uusia magneettisia materiaaleja13.8.2020 10:36:47 EESTTutkimus

Kanadalais-suomalaisen tutkimusyhteistyön tuloksena löytyi uudenlainen magneettinen yhdiste, jossa kahden aromaattisen orgaanisen radikaalin muodostamaa niin kutsuttua pannukakkusidosta hyödynnettiin ensimmäistä kertaa sitomaan yhteen kaksi magneettista dysprosium-metalli-ionia. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi samantapaisten yhdisteiden magneettisten ominaisuuksien vahvistamiseksi. Tutkimuksen laskennallisen osuuden teki akatemiatutkija Jani O. Moilanen Jyväskylän yliopistossa kemian laitoksella ja kokeellinen osuus toteutettiin professori Muralee Murugesun ja professori Jaclyn L. Brusson tutkimusryhmissä Ottawan yliopistossa. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa kemian alan Inorganic Chemistry Frontiers -julkaisusarjassa heinäkuussa 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme