Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.8.2020: Väittelijät eivät ole vain ”aivoja tikunnokassa” – tutkimus avasi tohtorikoulutuksen valtasuhteita (Aarnikoivu)

Jaa

FM Melina Aarnikoivu tutki väitöskirjassaan tohtoriopintoja sosiaalisena toimintana. Tulokset osoittivat, kuinka väitöskirjatutkijat törmäävät tohtoroitumispolullaan useisiin erilaisiin portinvartijoihin, jotka rajoittavat tai mahdollistavat tohtoriopintojen tekemistä.

Melina Aarnikoivu, kuvaaja Jussi Koskela
Melina Aarnikoivu, kuvaaja Jussi Koskela

Suurin osa tähänastisesta tohtorikoulutuksen tutkimuksesta keskittyy varsin kapeisiin ilmiöihin, kuten ohjaukseen tai kirjoittamiseen. Tämä ei ole yllättävää, sillä tutkimusaiheet tulee yleensä rajata tarkasti, jotta tiettyyn aiheeseen pystyisi pureutumaan mahdollisimman syventävästi.

– Tohtorikoulutuksen tutkimiseen ei ole juurikaan kehitelty holistisia teorioita tai malleja, jotka yrittäisivät selittää tohtorikoulutusta laajempana kokonaisuutena. Muutamia malleja on, mutta niissäkään ei oteta huomioon esimerkiksi virallisen tohtorikoulutuksen ulkopuolelle ulottuvaa aikaa ja paikkoja, eli väitöskirjatutkijoiden taustoja ja heidän motiivejaan tohtorintutkinnon suorittamiselle, Aarnikoivu kertoo.

Väitöskirjatutkijoiden taustan huomioon ottaminen olisi kuitenkin tärkeää, sillä tohtorintutkinnon tekeminen ei tarkoita samaa kaikille. Esimerkiksi kansainvälisille tai ensimmäisen polven väitöskirjatutkijoille ei välttämättä ole itsestään selvää, mitä tohtoriopintojen tekeminen tietyssä maassa tarkoittaa. Siksi erilaisten tukimuotojen tarjoaminen väitöskirjatutkijoille olisi ensiarvoisen tärkeää.

– Väitöskirjatutkijat eivät ole vain ”aivoja tikunnokassa”, kuten suosittu PhD Comicskin kuvaa. Sen sijaan heistä jokaisella on omat taustansa, josta he tulevat ja tilanne, jossa he tohtorintutkintoaan tekevät. Tämä vaikuttaisi toisinaan jäävän huomiotta tohtorikoulutuksen suurempia raameja suunniteltaessa. Toki harmoniaan ja yhteisiin pelisääntöihin voidaan pyrkiä, mutta yksilölliset erot on tällöinkin huomioitava, Aarnikoivu toteaa.

Tohtoreiden laaja osaaminen käyttöön

Aarnikoivun tutkimuksen keskiössä oli sosiaalinen toiminta. Fyysikoiden ja kielentutkijoiden toiminnan tarkkailu olikin väitöskirjaprojektin antoisinta aikaa.

– Tutkimukseen osallistuneiden fyysikoiden ja kielentutkijoiden tohtoripolut olivat päivittäisten toimintojen näkökulmasta totta kai hyvin erilaiset, sillä luonnontieteet ja humanistiset alat käsittävät ”tiedon” ja ”tiedonkeruun” hyvin eri tavoin, Aarnikoivu selittää.

Eri osallistujaryhmien kesken oli kuitenkin myös hyvin paljon samankaltaisuutta.

– Teki tutkija väitöskirjaansa sitten mistä aiheesta hyvänsä, kukaan ei esimerkiksi pysty valmistumaan tohtoriksi ilman, että kirjoittaisi väitöskirjan. Kaikkien tulee myös lukea paljon, pitää esitelmiä, verkostoitua, punnita eri vaihtoehtoja, valita niistä paras sekä suunnitella, miten väitöskirjaprojektinsa käytännössä toteuttaa, väittelijä lisää.

Tohtoriksi valmistuvat ovat siis vahvoja projektinhallinnan asiantuntijoita, minkä vuoksi he soveltuvat tutkijantyön lisäksi myös monenlaisiin muihin asiantuntijatehtäviin.

– Toivoisinkin, että stereotypia pölyisessä toimistossaan yksin puurtavasta tutkijasta, joka ei tiedä mitään ”oikeasta työelämästä” joutaisi vihdoin romukoppaan, Aarnikoivu summaa.

Aarnikoivu keräsi aineistonsa tehden neksusanalyysiä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksessa CERNissä (Sveitsi/Ranska) ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa SOLKIssa (Jyväskylän yliopisto) viiden vuoden ajan.

FM Melina Aarnikoivun soveltavan kielitieteen väitöskirjan "The best drunk decision of my life”. A nexus analysis of doctoral education tarkastustilaisuus on 17.8.2020 klo 17.00 alkaen Seminaarinmäellä, RUU D104 Helena. Vastaväittäjänä toimii Professor Francis M. Hult (University of Maryland) ja kustoksena Professori FT Taina Saarinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoomissa, linkki https://r.jyu.fi/dissertation-aarnikoivu-170820. Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 400 247 970.

Julkaisutiedot:

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 256, 142 s., Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8236-2  (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8236-2

Taustatietoja:

Melina Aarnikoivu kirjoitti ylioppilaaksi Lahden Lyseon lukiosta vuonna 2006. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012, pääaineenaan englannin kieli ja aloitti tohtoriopinnot Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa vuonna 2015. Aarnikoivun väitöstyötä ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (JyU).

Syksyllä 2020 Aarnikoivu aloittaa osa-aikaiset opetustyöt School of Advanced Studiesissa, Tyumenin yliopistossa Venäjällä sekä osa-aikaisena postdoc-tutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksessa, Jyväskylän yliopistossa.

 

Lisätietoja:

Melina Aarnikoivu, melina.aarnikoivu@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Melina Aarnikoivu, kuvaaja Jussi Koskela
Melina Aarnikoivu, kuvaaja Jussi Koskela
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme