Jyväskylän yliopisto

Väitös 20.8.2020: Draamaopetuksessa ilmeet ja eleet puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa (Viirret)

Jaa

Miten draamaopettaja luo hyvän ilmapiirin, jossa jokainen voi kokea olevansa arvokas ja osaava toimija? Kuinka syntyy yhdessä tekemisen meininki? Ja kuinka voi tietää, että draaman fiktiivisessä maailmassa toimiminen on merkityksellistä ja oppimista edistävää? KM Tuija Leena Viirret tutki näitä kysymyksiä kasvatustieteen väitöksessään.

Tuija Leena Viirret
Tuija Leena Viirret

Draamaopetuksessa toimitaan rooleissa ja välillä kaikki yhtä aikaa – niin opettaja kuin osallistujat. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten draamaopettaja rakentaa toimivan dialogin osallistujien kanssa sekä rooleissa että ilman niitä. Osoittautui, että opettajan hienovarainen ja kunnioittava tapa kohdata osallistujat vapautti heidät luomaan rikkaita ja mielenkiintoisia draamoja tavoitteellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä.

Dialogisuus kehollisena vuorovaikutuksena korostuu draamatyöskentelyssä. Ilmeet, asennot ja liikkumisen tavat puhuvat omaa kieltään. Rooleissa ja luodaan draamaa yhdessä ja eletään samalla roolin kautta draaman tapahtumia. Tällöin syntyy intersubjektiivisia kokemuksia, mikä tarkoittaa sitä, että ymmärrys tilanteesta ja sen yhdessä kokeminen on jaettua – paitsi ajattelussa, myös ennen kaikkea kehollisesti ja enimmäkseen tiedostamatta.

– Näitä kokemuksia kuvataan usein sanoilla ”yhteys”, ”intuitio” tai ”flow”. Tämä ilmiö, jonka nykyinen neurotieteellinen tutkimus on todentanut, nähdään ihmisen synnynnäisenä ominaisuutena. Intersubjektiivisuus on siten myös yksi draamakasvatuksen avainilmiöistä, se selittää kokemuksen syvää perustaa ja kokemuksellisuuden merkitystä oppimisessa, Viirret kertoo.

Kokemuksellinen ”vuorovaikutuksen virtaan” heittäytyminen on aina henkilökohtaistuvaa ja siksi altista haavoittuvuudelle. Roolissa on mukana myös oma minä. Taitava draamaopettaja kohtaa ryhmän ja yksilön ja huomioi sekä roolin minän että yksilön minän. Hän luo yhdessä osallistujien kanssa draaman ja kasvatuksen maailman ja toteuttaa kunnioittavaa, läsnä olevaa ja luottamuksellista kehollis-mielellistä dialogia.

– Draamaopettajat, kuten kaikki taidekasvatuksen opettajat tarvitsevat asiantuntevan, taiteellis-pedagogisen koulutuksen, jotta osallistujat saavat asiantuntevaa, eettisesti kestävää, innostavaa ja moninaisia elämäntaitoja vahvistavaa taidekasvatusta, väittelijä perustelee.

Kehon ja mielen vuorovaikutuksen syvempi ymmärrys kasvatuksessa ja opetuksessa on hyödyllistä jokaiselle opettajalle ja kasvatusalalla toimivalle.

KM Tuija Leena Viirteen kasvatustieteen väitöskirjan "Dialogism as an Integral Element in Process Drama: Insights into a Drama Teacher’s Artistic-Pedagogical Expertise" tarkastustilaisuus pidetään 20.8.2020 klo 12 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä professori Eeva Anttila (Taideyliopisto) ja kustoksena professori Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/kptk/okl/vaitosvideot/tuija-leena-viirteen-vaitostilaisuus-20-8-2020-live

Taustatietoa:

Tuija Leena Viirret kirjoitti Jyväskylän Kesyn lukiosta vuonna 1980. Valmistuttuaan Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta luokanopettajaksi (KM) vuonna 1984 hän työskenteli Helsingissä kuusi vuotta mm. luokanopettajana ja pakolaisopettajana. Draamaopettaja- ja musiikkiterapeuttiopinnot suoritettuaan (Jyväskylän yliopisto, 1992 ja 1993) hän on työskennellyt Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa draamakasvatuksen yliopistonopettajana jo lähes 25 vuotta.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, numero 238, Jyväskylä 2020, 74 p.,ISSN 2489-9003; 238; ISBN 978-951-39-8189-1
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8189-1

Lisätietoja:


Tuija Leena Viirret, tuija.l.viirret@jyu.fi, 040 57 67 874

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tuija Leena Viirret
Tuija Leena Viirret
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme