Väitös 20.8.2020: Draamaopetuksessa ilmeet ja eleet puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa (Viirret)

Draamaopetuksessa toimitaan rooleissa ja välillä kaikki yhtä aikaa – niin opettaja kuin osallistujat. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten draamaopettaja rakentaa toimivan dialogin osallistujien kanssa sekä rooleissa että ilman niitä. Osoittautui, että opettajan hienovarainen ja kunnioittava tapa kohdata osallistujat vapautti heidät luomaan rikkaita ja mielenkiintoisia draamoja tavoitteellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä.

Dialogisuus kehollisena vuorovaikutuksena korostuu draamatyöskentelyssä. Ilmeet, asennot ja liikkumisen tavat puhuvat omaa kieltään. Rooleissa ja luodaan draamaa yhdessä ja eletään samalla roolin kautta draaman tapahtumia. Tällöin syntyy intersubjektiivisia kokemuksia, mikä tarkoittaa sitä, että ymmärrys tilanteesta ja sen yhdessä kokeminen on jaettua – paitsi ajattelussa, myös ennen kaikkea kehollisesti ja enimmäkseen tiedostamatta.

– Näitä kokemuksia kuvataan usein sanoilla ”yhteys”, ”intuitio” tai ”flow”. Tämä ilmiö, jonka nykyinen neurotieteellinen tutkimus on todentanut, nähdään ihmisen synnynnäisenä ominaisuutena. Intersubjektiivisuus on siten myös yksi draamakasvatuksen avainilmiöistä, se selittää kokemuksen syvää perustaa ja kokemuksellisuuden merkitystä oppimisessa, Viirret kertoo.

Kokemuksellinen ”vuorovaikutuksen virtaan” heittäytyminen on aina henkilökohtaistuvaa ja siksi altista haavoittuvuudelle. Roolissa on mukana myös oma minä. Taitava draamaopettaja kohtaa ryhmän ja yksilön ja huomioi sekä roolin minän että yksilön minän. Hän luo yhdessä osallistujien kanssa draaman ja kasvatuksen maailman ja toteuttaa kunnioittavaa, läsnä olevaa ja luottamuksellista kehollis-mielellistä dialogia.

– Draamaopettajat, kuten kaikki taidekasvatuksen opettajat tarvitsevat asiantuntevan, taiteellis-pedagogisen koulutuksen, jotta osallistujat saavat asiantuntevaa, eettisesti kestävää, innostavaa ja moninaisia elämäntaitoja vahvistavaa taidekasvatusta, väittelijä perustelee.

Kehon ja mielen vuorovaikutuksen syvempi ymmärrys kasvatuksessa ja opetuksessa on hyödyllistä jokaiselle opettajalle ja kasvatusalalla toimivalle.

KM Tuija Leena Viirteen kasvatustieteen väitöskirjan "Dialogism as an Integral Element in Process Drama: Insights into a Drama Teacher’s Artistic-Pedagogical Expertise" tarkastustilaisuus pidetään 20.8.2020 klo 12 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä professori Eeva Anttila (Taideyliopisto) ja kustoksena professori Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/kptk/okl/vaitosvideot/tuija-leena-viirteen-vaitostilaisuus-20-8-2020-live

Taustatietoa:

Tuija Leena Viirret kirjoitti Jyväskylän Kesyn lukiosta vuonna 1980. Valmistuttuaan Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta luokanopettajaksi (KM) vuonna 1984 hän työskenteli Helsingissä kuusi vuotta mm. luokanopettajana ja pakolaisopettajana. Draamaopettaja- ja musiikkiterapeuttiopinnot suoritettuaan (Jyväskylän yliopisto, 1992 ja 1993) hän on työskennellyt Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa draamakasvatuksen yliopistonopettajana jo lähes 25 vuotta.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, numero 238, Jyväskylä 2020, 74 p.,ISSN 2489-9003; 238; ISBN 978-951-39-8189-1
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8189-1

Lisätietoja:

Tuija Leena Viirret, tuija.l.viirret@jyu.fi, 040 57 67 874