Jyväskylän yliopisto

Väitös 21.5.2021: Musiikin ja liikunnan yhdistäminen tuo lisää terveyshyötyjä lapsille

Jaa

Pipsa Tuomisen väitöstutkimuksessa selvitettiin musiikkiliikuntavideoiden ja musiikkimatolla tapahtuvan liikkumisen vaikutuksia alle kouluikäisten lasten liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tulosten mukaan lapset, jotka noudattivat tutkimuksessa annettuja harjoitteluohjeita, vähensivät paikallaanoloaan ja lisäsivät reipasta ja rasittavaa liikkumistaan lähtötilanteeseen verrattuna. Äitien musiikkitausta, esimerkiksi laulaminen, soittaminen tai tanssiminen vaikutti positiivisesti lasten kevyen fyysisen aktiivisuuden määrään.

Pienikin lisäys fyysisessä aktiivisuudessa vaikuttaa positiivisesti lasten kasvuun ja kehitykseen. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Pienikin lisäys fyysisessä aktiivisuudessa vaikuttaa positiivisesti lasten kasvuun ja kehitykseen. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Aktiivinen liikkuminen ja liiallisen paikallaanolon välttäminen tukevat lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Musiikin käytön on havaittu lisäävän fyysisen aktiivisuuden määrää ja intensiteettiä sekä parantavan lasten motorisia taitoja. Lisäksi musiikki voi tukea käyttäytymisen muutosta edistämällä osallistumista ja harjoitteluun sitoutumista.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöstutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa 4–7-vuotiaiden lasten liikkumisesta, sillä aikaisemmin ei ole tutkittu vaikuttavatko esimerkiksi perheen musiikkiharrastukset musiikkiliikunnan käyttöön kotona.

Liikemittarilla mitattuna keskimääräiset muutokset lasten paikallaanolossa ja fyysisessä aktiivisuudessa olivat pieniä ja erot liikkumisen määrässä vaihtelivat perheiden välillä.

- Lapset, joiden äidit motivoituivat ainakin kohtalaisesti musiikkiliikuntavideoilla käytetystä musiikista, lisäsivät reipasta ja rasittavaa liikkumistaan todennäköisemmin kuin lapset, joiden äidit suhtautuivat käytettyyn musiikkiin neutraalisti, Tuominen kertoo.

- Nämä ovat tärkeitä huomioita, koska pienikin lisäys fyysisessä aktiivisuudessa vaikuttaa positiivisesti lasten kasvuun ja kehitykseen, Tuominen painottaa. - Perheiden aikaisempi musiikki- ja liikkumistausta pitäisi paremmin huomioida musiikkiliikuntaa käytettäessä, hän jatkaa.

Perheeltä saatu rohkaisu tärkeässä roolissa liikkumisen taustalla

Lasten omat musiikkiharrastukset eivät vaikuttaneet liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon tai liikkumiseen. Lapset käyttivät musiikkimattoa keskimäärin kaksi kertaa viikossa noin 15 minuuttia kerrallaan, mutta erot maton käytössä olivat suuria lasten välillä.

Lapset, jotka osallistuivat päiväkodissa musiikkiryhmään tai harrastivat soittamista tai tanssimista, käyttivät musiikkimattoa enemmän ja intensiivisemmin kuin lapset, joilla ei ollut musiikkitaustaa. Lisäksi lasten positiiviset kokemukset perheeltä saadusta rohkaisusta lisäsivät itseraportoitua fyysistä aktiivisuutta.

- Erityisesti sellaisille lapsille, jotka liikkuvat vähän, omalta perheeltä saatu kannustus edesauttaa positiivisten liikkumiskokemusten syntymistä, Tuominen toteaa.

Tutkimus pohjautuu kahteen aineistoon

Väitöskirja ja sen osajulkaisut muodostuvat kahdesta tutkimusaineistosta. Moving Sound on UKK-instituutin hallinnoima, Pirkanmaan alueella vuosina 2014–2016 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin musiikkiliikuntavideoiden vaikutusta äiti-lapsi-parien liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Moving Sound -tutkimuksen aineisto koottiin osana NELLI (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) ­hankkeen seurantatutkimusta. Hanketta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

Step into Music! on toistomittauksiin perustuva pilottitutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen kanssa vuosina 2017–2018. Tutkimuksessa seurattiin musiikkimattoa käyttäneiden perheiden liikemittarilla mitattua ja itseraportoitua paikallaanoloa ja fyysistä aktiivisuutta sekä näissä tapahtuneita muutoksia tutkimusjakson aikana. Tulosten analysoinnissa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Tutkimukseen on saatu rahoitusta Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiöltä, Suomen Kulttuurirahastolta ja Tampereen seudun fysioterapeutit ry:ltä.

Lisäksi Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Björkqvistin rahasto ja Suomen kulttuurirahasto ovat tukeneet väitöskirjan valmistumista.

FM, TtM Pipsa Tuomisen liikuntalääketieteen väitöskirjan "Music-based Exercise Activities for Children, Effects on Sedentary Behavior, Physical Activity, Intervention Implementation, and Enjoyment" tarkastustilaisuus pidetään 21.5.2021 klo 12 Seminarium-rakennuksen vanhassa juhlasalissa S212. Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 373, 120 s., Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8602-5 (PDF).

Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/dissertation-tuominen-210521. Vastaväittäjänä professori Timo A. Lakka (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä kustokselle, p. +358408053567.

Pipsa Tuominen on kirjoittanut ylioppilaaksi Liperin lukiosta vuonna 1987. Hän valmistui filosofian maisteriksi musiikkikasvatuksen koulutusohjelmasta vuonna 1993 ja toimi musiikin lehtorina Ikaalisissa ja Tampereella vuosina 1993–2005. Tuominen valmistui fysioterapeutiksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta 2008 ja terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketieteen koulutusohjelmasta Itä-Suomen yliopistosta 2010. Tuominen toimi fysioterapeuttina Rauhaniemen sairaalassa Tampereella vuosina 2009–2014. Vuodesta 2014 alkaen Tuominen on työstänyt väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan ja työskennellyt UKK-instituutissa tutkijana 2014–2017, apurahatutkijana 2017–2019 ja fysioterapian opettajana Tampereen ammattikorkeakoulussa 2020–2021.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pipsa Tuominen
FM (musiikkikasvatus), TtM (liikuntalääketiede)
liikuntatieteellinen tiedekunta
pipsa.p.a.tuominen@jyu.fi
+358 40 720 2327

Kuvat

Pienikin lisäys fyysisessä aktiivisuudessa vaikuttaa positiivisesti lasten kasvuun ja kehitykseen. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Pienikin lisäys fyysisessä aktiivisuudessa vaikuttaa positiivisesti lasten kasvuun ja kehitykseen. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa
Pipsa Tuominen
Pipsa Tuominen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä15.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin 2‒6-vuotiaiden päiväkotilasten digimedian käyttöä ja liikunnallista leikkiaikaa yhdessä vanhemman kanssa. Tulosten mukaan vanhempien osallistuessa paljon lapsen digiaikaan, osallistuivat he paljon myös liikunnalliseen leikkiaikaan. Vanhemmat osallistuivat lastensa digiaikaan arkena 40 prosenttia ja viikonloppuisin lähes puolet lapsen kokonaisdigiajasta. Vanhempien osallistuminen lastensa liikunnalliseen leikkiin oli keskimäärin hieman vähäisempää.

Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ylläpitävät luustoa ja mahdollistavat tehokkaan luuliikunnan myös vanhetessa14.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Säännöllinen, intensiivinen liikunta ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle. Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme