Jyväskylän yliopisto

Väitös 21.9.: Yksinhuoltajaäidit luovivat epätyypillisten työaikojen ja lasten hyvinvoinnin ristiaallokossa (Moilanen)  

Jaa

Vanhempien epätyypilliset työajat, esimerkiksi iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, voimistavat perheiden arjessaan kohtaamia haasteita. Erityisen hankalassa tilanteessa ovat yksinhuoltajaäidit, jotka ovat usein pääasiallisessa vastuussa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.

Sanna Moilanen tutki yksinhuoltajaäitien arjen paineita.
Sanna Moilanen tutki yksinhuoltajaäitien arjen paineita.

Sanna Moilasen väitöskirjatutkimus selvittää, kuinka epätyypillisinä aikoina työskentelevät yksinhuoltajaäidit Suomessa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa kokevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Lisäksi tutkimuksessa verrataan yksinhuoltajaäitejä niihin äiteihin, jotka elävät kahden vanhemman perheissä.

Naisten epätyypillisten työaikojen yleisyydestä huolimatta niiden vaikutuksia perhe-elämään on tutkittu Suomessa huomattavan vähän. Euroopassa aihetta tarkastelleet tutkimukset ovat selvittäneet ilmiötä lähes yksinomaan kahden vanhemman perheissä.

Aika ei tunnu riittävän lapsille

– Yksinhuoltajaäidit kokivat epätyypilliset työajat ensisijaisesti haasteena työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Kaikissa tutkimusmaissa työajat koettiin ongelmallisena sekä lastenhoidon järjestämiselle että ajan riittämiselle, Moilanen kuvailee.

Epätyypillisinä aikoina työskentelevät yksinhuoltajaäidit kokivat erityisen voimakkaasti aikaperustaista työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta aiheutuvaa rooliristiriitaa. Äideistä tuntui, ettei heillä epätyypillisinä aikoina työskennellessään ole tarpeeksi aikaa lapsille tai kotitöille. Osa koki myös vaikeana sen, etteivät he voi olla läsnä lapsilleen iltaisin, viikonloppuisin tai öisin, jotka on perinteisesti nähty perheen kanssa kotona vietettävänä aikana.

Lisäksi monet, etenkin vuorotyötä tekevät suomalaiset yksinhuoltajaäidit olivat huolissaan lastensa hyvinvoinnista. Yhtäältä huolta aiheuttivat esimerkiksi lasten epäsäännölliset vuorokausirytmit ja rutiinien rikkoutuminen, pitkät vuoropäiväkodissa vietetyt hoitoajat sekä perheajan vähäisyys. Toisaalta työ koettiin omalle hyvinvoinnille tärkeäksi, ja äidit olivat luovia ratkaistessaan arjen monitahoisia vaatimuksia.

Tuki tärkeää perheiden hyvinvoinnille

Työ on yksinhuoltajaäideille monella lailla tärkeää, mutta Moilasen väitöstutkimus osoitti, että epätyypilliset työajat voimistavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haastavuutta. Työ- ja perhepoliittiset keinot ovatkin ratkaisevia yksinhuoltajaperheiden arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

– Esimerkiksi laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuus myös epätyypillisinä aikoina ei vain mahdollista äitien työssäkäyntiä, vaan tarjoaa myös lapselle turvallisen ja hänen kehitystään ja hyvinvointiaan tukevan hoitoympäristön. Olisi erityisen tärkeää taata lastenhoidon saatavuus myös pienille, kouluikäisille lapsille, Moilanen toteaa.

Lisäksi valtion tulisi tukea työnantajia tarjoamaan perheystävällisiä työaikakäytäntöjä: esimerkiksi työaikajoustoin, työvuorojärjestelyin ja osa-aikatyöllä voitaisiin helpottaa äitien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, mutta samalla työstä tulisi saada riittävä toimeentulo.

Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa kansainvälistä Perheet 24/7 -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan vanhempien epätyypillisten työaikojen yhteyksiä lasten hyvinvointiin ja perheiden arkeen kolmessa Euroopan maassa.

KM Sanna Moilasen kasvatustieteen väitöskirjan ”Managing the ’Triple Demand’: Lone Mothers’ Nonstandard Work Hours and Work–Family Reconciliation” tarkastustilaisuus pidetään 21.9.2019 Seminaarinmäellä S 212 (yliopiston vanhassa juhlasalissa) Vastaväittäjänä toimii professori Wen-Jui Han (New York University) ja kustoksena professori Marja-Leena Laakso (Jyväskylän yliopisto).

Lisätiedot

Sanna Moilanen, sanna.k.moilanen@jyu.fi, +358 50 494 6979

Taustatiedot

Sanna Moilanen (os. Soikkeli) kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun Lyseon lukiosta keväällä 2006. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 2012 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan kasvatustiede. Valmistumisensa jälkeen Moilanen aloitti tohtoriopinnot ja väitöskirjatutkimuksen Suomen Akatemian rahoittamassa Perheet 24/7 -tutkimushankkeessa.

Väitöskirjaansa Moilanen on työstänyt Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella tohtorikoulutettavan työsuhteisessa tehtävässä sekä Emil Aaltosen säätiöltä, Oskar Öflundin säätiöltä, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiöltä sekä suomalaiselta Konkordia-liitolta saamiensa apurahojen turvin. Lisäksi hän on työskennellyt projektitutkijana Student Life sekä CHILDCARE -tutkimushankkeissa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Tällä hetkellä Moilanen työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa.

Julkaisun tiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 112, Jyväskylä 2019. ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7832-7 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7832-7 (PDF).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sanna Moilanen tutki yksinhuoltajaäitien arjen paineita.
Sanna Moilanen tutki yksinhuoltajaäitien arjen paineita.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Rahoitusta liikuntateknologian koulutuspolun rakentamiseksi huippu-urheilijoille11.12.2019 14:00:00 EETTiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle ja Kajaanin ammattikorkeakoululle noin 275 000 euroa ESR-rahoitusta liikuntateknologian koulutuspolun rakentamiseksi huippu-urheilijoille. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 400 000 euroa. Liikuntateknologian koulutuspolku huippu-urheilijoille -hankkeen tavoitteena on luoda houkutteleva huippu-urheilijan kaksoisuran mahdollistava ja joustava liikuntateknologian koulutuspolku kahden koulutusorganisaation yhteistyönä.

Missä ikääntyneiden ihmisten fyysistä suorituskykyä ja fyysistä aktiivisuutta kannattaa mitata?11.12.2019 07:00:00 EETTiedote

Ikääntyneiden ihmisten tutkimuksessa haasteena on saada mukaan myös kunnoltaan ja terveydeltään heikentyneet henkilöt. Tuore Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että fyysistä suorituskykyä ja fyysistä aktiivisuutta voi mitata sekä kotioloissa että tutkimuskeskuksessa. Ikääntyneet henkilöt, joilla on heikko terveys, osallistuivat epätodennäköisemmin mittauksiin, jotka edellyttivät tutkimuskeskuksessa käymistä. Samaten he todennäköisemmin kieltäytyivät liikemittareiden käyttämisestä.

Väitös 14.12.: Digitaalisia tuotteita koskevaa kuluttajakäyttäytymistä ymmärrettävä paremmin (Makkonen)10.12.2019 16:00:00 EETTiedote

Erilaiset digitaaliset tuotteet, kuten Internetin kautta jaeltava musiikki, elokuvat, sarjat ja kirjat, ovat viime vuosien aikana tulleet oleelliseksi osaksi monien kuluttajien arkielämää. Niitä koskevassa kuluttajakäyttäytymisen ymmärryksessämme on kuitenkin yhä merkittäviä puutteita. Tuore väitöstutkimus syventää ja laajentaa tätä ymmärrystä erityisesti digitaalisen musiikin ja musiikin latauskauppojen kontekstissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme