Väitös 21.9.: Yksinhuoltajaäidit luovivat epätyypillisten työaikojen ja lasten hyvinvoinnin ristiaallokossa (Moilanen)
Sanna Moilasen väitöskirjatutkimus selvittää, kuinka epätyypillisinä aikoina työskentelevät yksinhuoltajaäidit Suomessa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa kokevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Lisäksi tutkimuksessa verrataan yksinhuoltajaäitejä niihin äiteihin, jotka elävät kahden vanhemman perheissä.
Naisten epätyypillisten työaikojen yleisyydestä huolimatta niiden vaikutuksia perhe-elämään on tutkittu Suomessa huomattavan vähän. Euroopassa aihetta tarkastelleet tutkimukset ovat selvittäneet ilmiötä lähes yksinomaan kahden vanhemman perheissä.
Aika ei tunnu riittävän lapsille
– Yksinhuoltajaäidit kokivat epätyypilliset työajat ensisijaisesti haasteena työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Kaikissa tutkimusmaissa työajat koettiin ongelmallisena sekä lastenhoidon järjestämiselle että ajan riittämiselle, Moilanen kuvailee.
Epätyypillisinä aikoina työskentelevät yksinhuoltajaäidit kokivat erityisen voimakkaasti aikaperustaista työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta aiheutuvaa rooliristiriitaa. Äideistä tuntui, ettei heillä epätyypillisinä aikoina työskennellessään ole tarpeeksi aikaa lapsille tai kotitöille. Osa koki myös vaikeana sen, etteivät he voi olla läsnä lapsilleen iltaisin, viikonloppuisin tai öisin, jotka on perinteisesti nähty perheen kanssa kotona vietettävänä aikana.
Lisäksi monet, etenkin vuorotyötä tekevät suomalaiset yksinhuoltajaäidit olivat huolissaan lastensa hyvinvoinnista. Yhtäältä huolta aiheuttivat esimerkiksi lasten epäsäännölliset vuorokausirytmit ja rutiinien rikkoutuminen, pitkät vuoropäiväkodissa vietetyt hoitoajat sekä perheajan vähäisyys. Toisaalta työ koettiin omalle hyvinvoinnille tärkeäksi, ja äidit olivat luovia ratkaistessaan arjen monitahoisia vaatimuksia.
Tuki tärkeää perheiden hyvinvoinnille
Työ on yksinhuoltajaäideille monella lailla tärkeää, mutta Moilasen väitöstutkimus osoitti, että epätyypilliset työajat voimistavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haastavuutta. Työ- ja perhepoliittiset keinot ovatkin ratkaisevia yksinhuoltajaperheiden arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
– Esimerkiksi laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuus myös epätyypillisinä aikoina ei vain mahdollista äitien työssäkäyntiä, vaan tarjoaa myös lapselle turvallisen ja hänen kehitystään ja hyvinvointiaan tukevan hoitoympäristön. Olisi erityisen tärkeää taata lastenhoidon saatavuus myös pienille, kouluikäisille lapsille, Moilanen toteaa.
Lisäksi valtion tulisi tukea työnantajia tarjoamaan perheystävällisiä työaikakäytäntöjä: esimerkiksi työaikajoustoin, työvuorojärjestelyin ja osa-aikatyöllä voitaisiin helpottaa äitien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, mutta samalla työstä tulisi saada riittävä toimeentulo.
Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa kansainvälistä Perheet 24/7 -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan vanhempien epätyypillisten työaikojen yhteyksiä lasten hyvinvointiin ja perheiden arkeen kolmessa Euroopan maassa.
KM Sanna Moilasen kasvatustieteen väitöskirjan ”Managing the ’Triple Demand’: Lone Mothers’ Nonstandard Work Hours and Work–Family Reconciliation” tarkastustilaisuus pidetään 21.9.2019 Seminaarinmäellä S 212 (yliopiston vanhassa juhlasalissa) Vastaväittäjänä toimii professori Wen-Jui Han (New York University) ja kustoksena professori Marja-Leena Laakso (Jyväskylän yliopisto).
Lisätiedot
Sanna Moilanen, sanna.k.moilanen@jyu.fi, +358 50 494 6979
Taustatiedot
Sanna Moilanen (os. Soikkeli) kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun Lyseon lukiosta keväällä 2006. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 2012 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan kasvatustiede. Valmistumisensa jälkeen Moilanen aloitti tohtoriopinnot ja väitöskirjatutkimuksen Suomen Akatemian rahoittamassa Perheet 24/7 -tutkimushankkeessa.
Väitöskirjaansa Moilanen on työstänyt Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella tohtorikoulutettavan työsuhteisessa tehtävässä sekä Emil Aaltosen säätiöltä, Oskar Öflundin säätiöltä, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiöltä sekä suomalaiselta Konkordia-liitolta saamiensa apurahojen turvin. Lisäksi hän on työskennellyt projektitutkijana Student Life sekä CHILDCARE -tutkimushankkeissa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Tällä hetkellä Moilanen työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa.
Julkaisun tiedot
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 112, Jyväskylä 2019. ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7832-7 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7832-7 (PDF).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme