Jyväskylän yliopisto

Väitös 23.3.2019: Mitä tapahtuu mielessä ja yhteiskunnassa, kun jätämme jotakin tekemättä?

Jaa

Ihmiset jättävät jatkuvasti asioita tarkoituksella tekemättä, ja tekemättä jättämisillä voi olla vakavia seurauksia. Esimerkiksi sairaalaympäristössä sillä, mitä lääkäri jättää tekemättä, on paljonkin merkitystä.

Kaisa Kärki. Kuva: K-S Foto
Kaisa Kärki. Kuva: K-S Foto

Kaisa Kärki tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan tilanteita, joissa ihminen jättää tietoisesti jotain tekemättä. Siinä missä teon filosofia enimmäkseen tutkii tekoja, joissa toimija tekee jotakin, tarkoituksellisissa tekemättä jättämisissä tietoista on se, mitä toimija ei tee. Kun Euroopan parlamentin jäsen nostaa kätensä, hän tekee teon. Sellainen jäsen, joka äänestyksen aikana taas ei nosta kättään, jättää luultavasti tarkoituksella kätensä nostamatta.

– Tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovat siinä mielessä toimijuuden piileviä ilmentymiä, että ne eivät ole yhtä ilmeisiä kuin teot. Se että joku jättää jotakin tekemättä ei sinänsä näytä miltään, Kärki sanoo.

Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tarkoituksellisia tekemättä jättämisiä onkin vaikea erottaa niistä tekemättä jättämisistä, jotka tapahtuvat vahingossa.

– Jos osa kutsutuista ei saavu tähän väitöstilaisuuteen, on päällisin puolin vaikea sanoa, tapahtuiko tämä osallistumattomuus tarkoituksellisesti vai ei. Unohtiko tämä ihminen väitöksen päivämäärän? Onko hän edes saanut kutsua? Voiko olla, että joku ei pitäisi filosofian väitöstä äärettömän mielenkiintoisena, Kärki pohtii.

Jotkut tekemättä jättämiset ovat ilmeisen väärin. Lakimies, joka jättää kertomatta asiakkaalle oikeuden päätöksestä ennen valitusajan loppumista, voi aiheuttaa vakavaa ja peruuttamatonta haittaa asiakkaalleen. Jotkut tarkoitukselliset tekemättä jättämiset taas ovat ilmeisen oikein – esimerkiksi tarkoituksellinen toisten kiusaamattomuus ja rasistiselle vitsille nauramattomuus.

Tekemättä jättämisistä puhutaankin etiikassa usein normatiivisesta näkökulmasta, jolloin tekemättä jättämiseen liittyy näkemys oikeasta ja väärästä. Kärjen mukaan ilmiötä ei pitäisi lähestyä tästä näkökulmasta.

– Jos pelkkä tekemättä jättämisen käsite sisältää jo oletuksen siitä, onko se oikein vai väärin, on hyvin vaikeaa pohtia mitä tapahtuu missäkin tilanteessa, ja onko se oikein vai väärin tai moraalisesti merkityksetöntä, Kärki sanoo.

Sellaisia ilmiöitä, joita ei pidetä olemassa olevina, on vaikea tutkia ja huomioida päätöksenteossa. Siksi Kärki pyrki ottamaan väitöskirjatutkimuksessaan aloja yhdistävän näkökulman tekemättä jättämisiin.

– Käytin kaikkia mahdollisia keinoja lisätäkseni ymmärrystä tarkoituksellisista tekemättä jättämisistä ja siitä, miten ne ovat olemassa. Ammensin tekemättä jättämisiä koskevaa ymmärrystä kielitieteestä, kognitiivisesta psykologiasta, sosiologiasta, taloustieteestä, soveltavasta etiikasta ja yhteiskuntafilosofiasta, Kärki sanoo.

Kärjen mukaan tällainen lähestymistapa on mielekäs erityisesti silloin, kun etsitään uusia tutkimustehtäviä ja kyseenalaistetaan sitä, miten jotakin ilmiöjoukkoa on aiemmin lähestytty.

– Ideana on, että näillä eri lähestymistavoilla on kaikilla tiettyä auktoriteettia, mutta niiden pitäisi pystyä vuorovaikuttamaan keskenään. Kaikki voivat tehdä töitä yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi, paitsi jos oletetaan, että filosofia tai tiede ovat jotenkin toisensa poissulkevia lähestymistapoja, Kärki sanoo.

Kärjen mukaan teoria on yksi niistä prosesseista, jotka tekevät asioista tosia yhteiskunnassa.

– Se, mitä teoriat olettavat, ei ole merkityksetöntä. Ihmisen toimintaa koskevia teorioita käytetään yhteiskuntatieteissä ja yhteiskuntatieteitä taas käytetään – ainakin toivottavasti – poliittisessa päätöksenteossa. Filosofia ei siis ole erillään reaalimaailmasta, Kärki painottaa.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Kärjen filosofian väitöskirjan "Investigating the Other Side of Agency: A Cross-disciplinary Approach to Intentional Omission" tarkastustilaisuus pidetään 23.3.2019 klo 12–15 salissa H320. Vastaväittäjänä professori Randolph Clarke (Florida State University) ja kustoksena professori Jari Kaukua (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.


Lisätiedot:

Kaisa Kärki
kaisa.a.karki@gmail.com

Kaisa Kärki valmistui ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulun lukiosta. Hän opiskeli luovaa kirjoittamista, kreikkalaista filologiaa ja filosofiaa Turun yliopistossa valmistuen 2010 valtiotieteiden maisteriksi teoreettisen filosofian linjalta. Kärki valmistui Jyväskylän yliopistosta 2012 yhteiskuntatieteiden maisteriksi kulttuuripolitiikan maisteriohjelmasta pääaineenaan filosofia. Kärjen väitöstutkimusta rahoittivat Koneen Säätiö, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 65, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7695-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63081.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kaisa Kärki. Kuva: K-S Foto
Kaisa Kärki. Kuva: K-S Foto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kansainvälisiä aikuisopiskelijoita vaihdossa Kokkolassa26.4.2019 11:01:40 EESTTiedote

Kuluneella viikolla Kokkolassa kokoontui sosiaalityön aikuisopiskelijoita Portugalista ja Sloveniasta. Opiskelijat kutsuttiin Suomeen ALLISW-verkoston (Adult Life Long Learning in Social Work) toimesta ja samalla juhlistettiin verkoston 10-vuotismerkkipäivää. Verkostoon kuuluu yliopistoja Suomen lisäksi Portugalista, Tsekistä, Romaniasta ja Sloveniasta, ja tapaaminen järjestetään vuorovuosin verkostoon kuuluvissa maissa.

Voimaharjoittelulla ja lihasmassan kasvulla yhteys alempaan sydän- ja verisuonitautiriskiprofiiliin26.4.2019 08:30:00 EESTTiedote

Kuntosaliharjoittelulla tavoitellaan usein atleettista vartaloa, mutta harjoittelulla voi olla myös terveydelle hyödyllisiä seurauksia, kuten tuore tutkimus Jyväskylän yliopistosta osoittaa. Säännöllinen voimaharjoittelu kasvatti lihasmassaa ja vähensi koko kehon sekä vatsan alueen rasvamassaa tutkimuksessa mukana olleilla. Lisäksi lihasmassan kasvun havaittiin olevan yhteydessä suotuisampaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijäprofiiliin.

Liikuntapaikkojen tietojärjestelmä Lipas paljastaa lähiliikuntapaikkasi24.4.2019 09:30:00 EESTTiedote

Liikuntapaikkojen tietojärjestelmä Lipas kerää yhteen julkisten liikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja virkistysalueiden tietoja. Juuri julkaistu kehittyneempi versio järjestelmästä tarjoaa avointa ja maksutonta tietoa Suomen liikuntapaikoista, niiden ominaisuuksista ja erilaisten liikuntapaikkojen tarjonnasta Suomen eri osissa. Lipas-tietokantaa ylläpitää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme