Väitös 23.3.2019: Mitä tapahtuu mielessä ja yhteiskunnassa, kun jätämme jotakin tekemättä?

Kaisa Kärki tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan tilanteita, joissa ihminen jättää tietoisesti jotain tekemättä. Siinä missä teon filosofia enimmäkseen tutkii tekoja, joissa toimija tekee jotakin, tarkoituksellisissa tekemättä jättämisissä tietoista on se, mitä toimija ei tee. Kun Euroopan parlamentin jäsen nostaa kätensä, hän tekee teon. Sellainen jäsen, joka äänestyksen aikana taas ei nosta kättään, jättää luultavasti tarkoituksella kätensä nostamatta.

– Tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovat siinä mielessä toimijuuden piileviä ilmentymiä, että ne eivät ole yhtä ilmeisiä kuin teot. Se että joku jättää jotakin tekemättä ei sinänsä näytä miltään, Kärki sanoo.

Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tarkoituksellisia tekemättä jättämisiä onkin vaikea erottaa niistä tekemättä jättämisistä, jotka tapahtuvat vahingossa.

– Jos osa kutsutuista ei saavu tähän väitöstilaisuuteen, on päällisin puolin vaikea sanoa, tapahtuiko tämä osallistumattomuus tarkoituksellisesti vai ei. Unohtiko tämä ihminen väitöksen päivämäärän? Onko hän edes saanut kutsua? Voiko olla, että joku ei pitäisi filosofian väitöstä äärettömän mielenkiintoisena, Kärki pohtii.

Jotkut tekemättä jättämiset ovat ilmeisen väärin. Lakimies, joka jättää kertomatta asiakkaalle oikeuden päätöksestä ennen valitusajan loppumista, voi aiheuttaa vakavaa ja peruuttamatonta haittaa asiakkaalleen. Jotkut tarkoitukselliset tekemättä jättämiset taas ovat ilmeisen oikein – esimerkiksi tarkoituksellinen toisten kiusaamattomuus ja rasistiselle vitsille nauramattomuus.

Tekemättä jättämisistä puhutaankin etiikassa usein normatiivisesta näkökulmasta, jolloin tekemättä jättämiseen liittyy näkemys oikeasta ja väärästä. Kärjen mukaan ilmiötä ei pitäisi lähestyä tästä näkökulmasta.

– Jos pelkkä tekemättä jättämisen käsite sisältää jo oletuksen siitä, onko se oikein vai väärin, on hyvin vaikeaa pohtia mitä tapahtuu missäkin tilanteessa, ja onko se oikein vai väärin tai moraalisesti merkityksetöntä, Kärki sanoo.

Sellaisia ilmiöitä, joita ei pidetä olemassa olevina, on vaikea tutkia ja huomioida päätöksenteossa. Siksi Kärki pyrki ottamaan väitöskirjatutkimuksessaan aloja yhdistävän näkökulman tekemättä jättämisiin.

– Käytin kaikkia mahdollisia keinoja lisätäkseni ymmärrystä tarkoituksellisista tekemättä jättämisistä ja siitä, miten ne ovat olemassa. Ammensin tekemättä jättämisiä koskevaa ymmärrystä kielitieteestä, kognitiivisesta psykologiasta, sosiologiasta, taloustieteestä, soveltavasta etiikasta ja yhteiskuntafilosofiasta, Kärki sanoo.

Kärjen mukaan tällainen lähestymistapa on mielekäs erityisesti silloin, kun etsitään uusia tutkimustehtäviä ja kyseenalaistetaan sitä, miten jotakin ilmiöjoukkoa on aiemmin lähestytty.

– Ideana on, että näillä eri lähestymistavoilla on kaikilla tiettyä auktoriteettia, mutta niiden pitäisi pystyä vuorovaikuttamaan keskenään. Kaikki voivat tehdä töitä yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi, paitsi jos oletetaan, että filosofia tai tiede ovat jotenkin toisensa poissulkevia lähestymistapoja, Kärki sanoo.

Kärjen mukaan teoria on yksi niistä prosesseista, jotka tekevät asioista tosia yhteiskunnassa.

– Se, mitä teoriat olettavat, ei ole merkityksetöntä. Ihmisen toimintaa koskevia teorioita käytetään yhteiskuntatieteissä ja yhteiskuntatieteitä taas käytetään – ainakin toivottavasti – poliittisessa päätöksenteossa. Filosofia ei siis ole erillään reaalimaailmasta, Kärki painottaa.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Kärjen filosofian väitöskirjan "Investigating the Other Side of Agency: A Cross-disciplinary Approach to Intentional Omission" tarkastustilaisuus pidetään 23.3.2019 klo 12–15 salissa H320. Vastaväittäjänä professori Randolph Clarke (Florida State University) ja kustoksena professori Jari Kaukua (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätiedot:

Kaisa Kärki
kaisa.a.karki@gmail.com

Kaisa Kärki valmistui ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulun lukiosta. Hän opiskeli luovaa kirjoittamista, kreikkalaista filologiaa ja filosofiaa Turun yliopistossa valmistuen 2010 valtiotieteiden maisteriksi teoreettisen filosofian linjalta. Kärki valmistui Jyväskylän yliopistosta 2012 yhteiskuntatieteiden maisteriksi kulttuuripolitiikan maisteriohjelmasta pääaineenaan filosofia. Kärjen väitöstutkimusta rahoittivat Koneen Säätiö, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 65, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7695-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63081.