Jyväskylän yliopisto

Väitös 23.3.2019: Yleishyödylliset festivaaliorganisaatiot hyödyntävät myös markkinasektorin toimintatapoja

Jaa

Kolmannen sektorin taide- ja kulttuurifestivaaliorganisaatiot hyödyntävät toiminnassaan markkinasektorille tyypillisiä toimintatapoja ja logiikkoja. Erilaisten toimintamallien kohtaaminen ei automaattisesti aiheuta ristiriitoja, vaan voi auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa.

Minna Ruusuvirta. Kuva: Tuovi Hippeläinen
Minna Ruusuvirta. Kuva: Tuovi Hippeläinen

Julkista sektoria, markkinasektoria ja kolmatta sektoria on perinteisesti pidetty erillisinä toiminnan alueina, joista kullakin on omat piirteensä ja toiminnan logiikkansa. Tätä käsitystä haastaa viime vuosikymmenten aikana yleistynyt hybridisaatio, eli sektoreiden sekoittuminen ja niiden välisten rajojen hälveneminen.

Minna Ruusuvirta tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisia taide- ja kulttuurifestivaaleja osana kolmatta sektoria ja hybridisaatiota.

– Kiinnitin erityisesti huomiota festivaaliorganisaatioiden markkinaistumiseen. Markkinaistuminen tarkoittaa ilmiötä, jossa lähtökohtaisesti yleishyödyllisten kolmannen sektorin organisaatioiden toiminnassa ilmenee markkinasektorille tyypillisiä piirteitä, Ruusuvirta selventää.

Ruusuvirran tarkastelemat taide- ja kulttuurifestivaalit hyödynsivät markkinasektorin organisaatioille tyypillisiä toimintatapoja etenkin resurssien kohdalla. Taloudellisia resursseja kerättiin monista eri lähteistä ja eri sektoreilta.

Oman pääsektorin, eli kolmannen sektorin, ominaisuudet ja merkitys kuitenkin korostuivat festivaalien toiminnassa myös niiden hybrideissä toimintamalleissa.

– Yleishyödyllisyyden ja yhteisöllisyyden lisäksi festivaalien toiminnassa korostui vahvasti pyrkimys ammattimaisuuteen. Kolmannella sektorilla on historiallisesti toiminut laaja joukko ammattimaisia, palkattuun henkilökuntaan pohjaavia organisaatioita. Ammattimaisuutta ei kuitenkaan perinteisesti ole liitetty kolmannen sektorin piirteeksi, Ruusuvirta sanoo.

Festivaaleilla ammattimaisuuden korostaminen liittyi sidosryhmien vaatimuksiin vastaamiseen. Niin festivaaliyleisön kuin rahoittajienkin uskottiin vaativan ammattimaisesti järjestettyä festivaalia. Ammattimaisuuden ja laadun kautta festivaalitoimijat myös korostivat itsenäi­syyttään suhteessa mahdollisiin ulkopuolisiin toiminnan määrittelijöihin.

Sektoreihin liitetyt ominaisuudet ovat tärkeitä identifioitumisen kannalta

Perinteisesti organisaatioiden hybridiys on nähty kahden tai useamman ristiriitaisen logiikan kohtaamisena. Ruusuvirran tutkimus osoittaa, että hybridiys ei aina aiheuta ristiriitoja, vaan erilaiset ominaisuudet ja logiikat voivat toimia rinnakkain ja tukea organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa.

– Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, millä lailla kolmannen sektorin organisaatio omaksuu markkinaistuneita toimintatapoja. Hybrideissä toimintamalleissa tavoitteiden ja arvojen johdonmukaisuus suhteessa organisaation omaan pääsektoriin näyttäisi olevan oleellisempaa kuin tavoitteeseen pääsemiseksi käytettyjen keinojen johdonmukaisuus, Ruusuvirta sanoo.

Vaikka festivaalit eivät ole yhtenäinen toimijajoukko, näyttäisi erillisillä sektoreilla ja niihin liitetyillä ominaisuuksilla olevan vahva rooli siinä, miten organisaatiot näkevät oman roolinsa yhteiskunnassa ja millaisia käyttäytymismalleja ja arvoja ne omaksuvat.

– Sektorilla on merkitystä. Hybridit organisaatiot haastavat olemassa olevia määritelmiä, lainsäädäntöä ja politiikkoja. On tärkeää pitää yllä yhteiskunnallista keskustelua erillisten sektoreiden merkityksestä, sektoreiden välisistä rajoista sekä näiden rajojen hälvenemistä, Ruusuvirta toteaa.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Minna Ruusuvirran yhteiskuntapolitiikan (kulttuuripolitiikka) alaan kuuluvan väitöskirjan ”Does sector matter? Plural characteristics and logics in third sector festival organisations” tarkastustilaisuus pidetään 23.3.2019 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä FT, kaupunkitietopäällikkö Timo Cantell (Helsingin kaupunki) ja kustoksena professori Miikka Pyykkönen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.


Lisätiedot:

Minna Ruusuvirta
minna.m.ruusuvirta@jyu.fi
050 326 8014

Minna Ruusuvirta kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseon lukiosta vuonna 1993. Ruusuvirta valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1998 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008 pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka (kulttuuripolitiikka). Nykyisin Ruusuvirta työskentelee erikoistutkijana kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa. Vuosina 2013–2017 hän työskenteli Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tohtorikoulutettavana.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 60, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7686-6 (PDF). Se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63034

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Minna Ruusuvirta. Kuva: Tuovi Hippeläinen
Minna Ruusuvirta. Kuva: Tuovi Hippeläinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Asiakkaan näkökulman tärkeys korostui ”Sosiaalityö hyvinvointivaltion tienhaaroissa” -seminaarissa21.3.2019 16:12:57 EETTiedote

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa järjestettiin keskiviikkona 20.3.2019 perinteinen maakuntaseminaari otsikolla ”Sosiaalityö hyvinvointivaltion tienhaaroissa”. Samalla juhlistettiin 60 vuotta täyttävää sosiaalityön professori Aila-Leena Matthiesia. Matthies on toiminut sosiaalityön professorina Saksassa ja Suomessa. Hänet on myös valittu Suomen edustajaksi eurooppalaisen sosiaalityön koulutusta järjestävien yliopistojen verkostoon (IASSW). Matthies korostaa sosiaalityön yhteyttä paikallisiin yhteisöihin, tähdentäen erityisesti asiakkaiden näkökulmaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme