Jyväskylän yliopisto

Väitös 24.5.2019: Unkarin kansakuntaa rakennettiin sisäisten ja ulkoisten uhkakuvien varaan

Jaa

Unkarin hallitus korostaa politiikassaan kansakunnan sisäisiä vihollisia ja ulkoisia uhkakuvia. Historiantutkimus osoittaa, että näin on Unkarin politiikassa menetelty ennenkin: sata vuotta sitten vallankumousten kolhiman maan parlamentissa kansakunnan koettelemukset olivat erottamaton osa poliittista keskustelua. Tuolloin hallitus käytti vallankumousten traumaattista muistoa osoittaakseen, että oppositio ei edustanut todellista unkarilaisuutta ja ollut siksi kelvollinen osallistumaan politiikkaan.

Ville Häkkinen. Kuva: Siiri Koutola
Ville Häkkinen. Kuva: Siiri Koutola

Ville Häkkinen tarkastelee väitöstutkimuksessaan unkarilaista parlamenttidebattia ja niissä käytettyä retoriikkaa vuosina 1920–1928. Ketkä määriteltiin unkarilaisiksi ja ketkä suljettiin kansakunnan ulkopuolelle? Mitä historiallisia tapahtumia ja henkilöitä nostettiin esikuviksi politiikalle? Häkkisen tutkimustuloksista ilmenee, että sadan vuoden takaisen ja nykypäivän keskustelutyylin välillä on paljon yhteistä.

Unkari oli Keski-Euroopan mahtivaltio ennen ensimmäistä maailmansotaa. Ensimmäisen maailmansodan tappio ja sitä seuranneet vallankumoukset kolhivat kuitenkin maata pahasti.

– Vuonna 1920 solmittu Trianonin rauhansopimus vei Unkarilta kaksi kolmasosaa pinta-alasta ja väestöstä naapurivaltioiden alaisuuteen, Ville Häkkinen muistuttaa.

Trianonin rauhansopimuksen aiheuttamat menetykset ja sitä edeltänyt kommunistivallankumous vuonna 1919 synnytti kansallisen sosio-poliittisen trauman, jota vuonna 1920 valtaan noussut vastavallankumouksellinen konservatiivihallitus joutui hoitamaan. Häkkinen huomauttaa, että konservatiivihallitus käytti tilannetta myös hyväkseen oman politiikkansa oikeuttamisessa.

– Sodanjälkeisessä kansakunnan rakentamisessa korostettiin nimenomaan koettelemusten voittamista, historiallista velvollisuutta alueellisen valta-aseman palauttamiseksi, sekä jatkuvaa kamppailua sisäisiä ja ulkoisia vihollisia vastaan, toteaa Häkkinen.

Häkkinen osoittaa tutkimuksessaan, että kansakunnan rakentamista koskevissa kysymyksissä Unkarin silloinen hallitus ei suostunut vuoropuheluun parlamentaarisen opposition kanssa. Päinvastoin, hallitus käytti vallankumousten ja Trianonin rauhansopimuksen traumaattista muistoa ja niitä koskevia syytöksiä hyväkseen kerta toisensa jälkeen osoittaakseen, että oppositio ei edustanut todellista unkarilaisuutta eikä sillä ollut kykyä vastuulliseen politiikkaan.

– Silloinen pääministeri István Bethlen oli mukana tuottamassa ja uusintamassa ulossulkevaa retoriikkaa. Vaikka aiemmassa tutkimuksessa pääministeriä on kutsuttu konservatiivis-liberaaliksi reformistiksi, retoriikan valossa hän ei sitä ollut, Häkkinen huomauttaa.

Häkkisen väitöskirjan tutkimustuloksista voi siis löytää viitteitä unkarilaisen antiparlamentaarisen perinteen jatkumosta: oppositiota halveksuvaa retoriikkaa kuuluu Unkarin parlamentissa tänäkin päivänä pääministeri Viktor Orbánin oikeistohallituksen suunnalta. Samoin kuin sata vuotta sitten, Unkari etsii itselleen paikkaa, roolia ja liikkumatilaa Euroopassa, ja jälleen sen välineenä on nationalistinen, kansakunnan sisäisiä vihollisia ja ulkoisia uhkakuvia korostava politiikka.

Filosofian maisteri Ville Häkkisen yleisen historian väitöskirjan "From Counterrevolution to Consolidation? Language of nation-building in the Hungarian parliamentary debates, 1920–1928" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 24.5. kello 12.00. Vastaväittäjänä toimiidosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Pasi lhalainen Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta.Väitöstilaisuus on suomenkielinen.


Lisätietoja:

Ville Häkkinen
ville.m.hakkinen@student.jyu.fi
040 8054806

Ville Häkkinen (s. 1984) kirjoitti ylioppilaaksi Laukaan lukiosta vuonna 2003 ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta 2012 yleisen historian oppiaineesta. Hän on työskennellyt historian ja etnologian laitoksella väitöskirjatutkijana vuodesta 2014 humanistisen tiedekunnan (nyk. humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan) sekä Emil Aaltosen säätiön rahoituksella.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU dissertations numerona 82, 273 s., Jyväskylä, 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7766-5 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7766-5

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestintäharjoittelija Siiri Koutola
siiri.o.koutola@jyu.fi
040 831 6228

Kuvat

Ville Häkkinen. Kuva: Siiri Koutola
Ville Häkkinen. Kuva: Siiri Koutola
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

OKM on myöntänyt rahoitusta kahdelle liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimushankkeelle23.5.2019 08:00:00 EESTTiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tukea valtion talousarviossa linjattujen liikuntatoimen yhteiskunnallisten vaikuttavuuden tavoitteiden mukaisten liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Ministeriö myönsi toukokuussa kahdeksalle hankkeelle yhteensä 763 000 euroa. Kahta rahoitusta saaneista hankkeista johdetaan liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme