Väitös 25.1.2020: Ansioihin perustuva ulossulkeminen altistaa syrjäytymiselle – ”Työttömän oikeudet esitetään vähempiarvoisina” (Elmgren)
Väitöskirjassaan Heidi Elmgren tarkastelee ansioihin perustuvan ulossulkemisen yhteiskunnallista merkitystä.
– Yhteiskunnassa elää edelleen vahvana normi ja oletus, että jokainen hankkii itse elantonsa. Tämä on kuitenkin käytännössä vaikeaa: Työpaikkoja häviää, pirstaleinen ja osa-aikainen työ lisääntyy ja työ vaatii yhä suurempaa erikoistumista. Lisäksi työpaikoista kilpailtaessa myös muilla kuin työnkuvaan liittyvillä kyvyillä, kuten viestintätaidoilla, on yhä suurempi rooli, Elmgren sanoo.
Koska työpaikkoihin päästään ansioihin perustuvan kilpailun kautta, niistä koituva hyväosaisuus nähdään ansaittuna. Työttömyyden tai köyhyyden nähdään sen sijaan johtuvan yksilön huonoista valinnoista. Työelämän lisääntyvä epävarmuus tekee oikeiden valintojen tekemisestä yksilölle kuitenkin lähes arpapeliä, ja erityisesti monenlaista turvaa tuovan vakituisen työn saaminen on vaikeaa.
– Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epätasa-arvo esimerkiksi osaamisen tai muiden meriittien perusteella nähdään oikeutettuna, mutta sillä on kerrannaisvaikutuksia, jotka johtavat syvenevään eriarvoisuuteen. On vaarallista, jos oikeudet muuttuvat ansaittaviksi, Elmgren painottaa.
Työttömän oikeuksia kyseenalaistetaan
Elmgrenin mukaan epätasa-arvoa luo ajatus, jonka mukaan työ ja työstä saatavat tulot ovat omalla ammattitaidolla ansaittuja toisin kuin yhteiskunnalta saatava tuki. Ansaitsemisesta puhuminen onkin tehokas retorinen keino: poliitikot voivat puhua esimerkiksi ”vastikkeettomasta” sosiaaliturvasta ongelmana. Näin luodaan kuvaa tyhjäntoimittajista ja ahkerista veronmaksajista. Tällainen provosoiva puhe saa hyväosaisen veronmaksajan kokemaan itsensä järjestelmän uhriksi, vaikka hän itse asiassa hyötyy järjestelmästä esimerkiksi ilmaisen neuvolajärjestelmän, koulutuksen ja yleisen turvallisuuden muodossa päivittäin.
– Ansaitsemiseen keskittyvällä puheella saatetaan kyseenalaistaa esimerkiksi lain takaama oikeus toimeentuloon. Työttömän oikeudet esitetään julkisessa keskustelussa vähempiarvoisina kuin muiden, ja hänen elämänsä prioriteettien tulisi mukailla yhteiskunnan prioriteetteja, Elmgren sanoo.
– Esimerkiksi työttömän vapaus valita asuinpaikkansa ja hänen lapsensa oikeus varhaiskasvatukseen ovat molemmat uhattuja. On kuitenkin osin sattumaa ja osin yhteiskunnallisten valtasuhteiden määrittämää, kuka on työtön ja kuka ei. Tämän epävarman aseman voi kohdata lähes kuka tahansa, Elmgren muistuttaa.
Ilmiö havaittavissa myös harrastuspiireissä
Yhdessä väitöskirja-artikkelissaan Elmgren tutkii musiikkiopiston sisällä tapahtuvaa ansioihin perustuvaa ulossulkemista. Tutkimuksessa ilmenee, että esimerkiksi taitavina pidettyjä oppilaita kannustetaan enemmän kuin muita, minkä lisäksi he saavat erityishuomiota ja joissain tapauksissa jopa enemmän opetusta.
– Tilanne voi muodostua itsensä toteuttavaksi ennusteeksi. Kärjistetysti voi sanoa, että jos instituutio kohtelee keskinkertaisena, tämän asenteen ajatellaan heijastelevan pysyvää ominaisuutta itsessä ja omien kykyjen rajoittuneisuutta. Se ei kannusta satsaamaan harrastukseen.
– On myös tiedostettava, etteivät meriitit synny tyhjiössä. Esimerkiksi perhetaustalla on suuri merkitys, mikä näkyy muun muassa koulutuksen periytyvyydessä. Sitä kautta meriitteihin perustuvat hierarkiat voivat syventää eriarvoisuutta.
YTM Heidi Elmgrenin filosofian väitöskirjan "On the Problematic of Meritocracy" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Dr., lecturer Ansgar Allen (University of Sheffield, UK) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, YTT Olli-Pekka Moisio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Aika: 25.1.2020 12:00 — 15:00
Paikka: Seminaarinmaki , S212
Lisätietoja:
Heidi Elmgren, heidi.elmgren@jyu.fi
Heidi Elmgren kirjoitti ylioppilaaksi Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta vuonna 2004. Hän suoritti yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkinnon vuonna 2009 ja yhteiskuntatieteiden maisterintutkinnon vuonna 2011. Elmgren on toiminut apurahatutkijana ja opettajana Jyväskylän yliopistossa vuosina 2013-2018, ja nykyään hän toimii projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 185, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8030-6. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8030-6 (PDF).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto laajentaa suosittua kauppatieteen koulutustaan – uusi englanninkielinen kandidaattiohjelma hakuun keväällä 202517.4.2024 08:59:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu JSBE avaa mahdollisuuden englanninkielisiin kandidaattiopintoihin. Uusi kandidaattiohjelma ”Business Innovation and Sustainability” toteutetaan kokonaan englanniksi. Koulutukseen valittu voi jatkaa opintojaan aina maisterintutkintoon saakka.
Tiedeilta 7.5. Hyvä mieli terveessä kehossa?16.4.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedeillassa otetaan selvää, miten kehon toiminta vaikuttaa ihmisen aivoihin. Miten liikunta vaikuttaa aivoihin? Miten keho ohjaa oppimista? Mikä on kehoaisti ja miten tarkasti sitä kannattaa kuunnella?
Väitös: Kirkkaampia fluoresoivia väriaineita soluissa tapahtuvien muutosten ja vuorovaikutusten havaitsemiseen16.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian alan väitöstutkimuksessa Johanna Alaranta keskittyi tutkimaan fluoresoivia väriaineita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia biologisia kohteita, kuten virusten toimintamekanismeja. Näiden prosessien ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia entistä tarkempia ja turvallisempia rokotteita ja lääkkeitä.
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
Kutsu medialle: Tutkimuksen huiput -sarja alkaa Jyväskylän yliopistossa – aloittajana humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta11.4.2024 14:03:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston huippututkimuksen kärjet esittäytyvät suurelle yleisölle tiedekunta kerrallaan kevät- ja syyskaudella. Tiedekunnat toteuttavat tilaisuudet yhdessä Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Sarjan avaa humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 17.4. klo 12–14 Ruusupuistossa yliopiston kampuksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme