Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.: Lapsen oirehdinta saattaa olla reagointia perheen ongelmiin (Helimäki)

Jaa

Huoli lapsen käytöksen oireista voi tuoda perheen terapiaan. Lapsen ja nuoren kokemukset voivat kertoa paljon perheessä vallitsevista, jopa tiedostamattomista tavoista ja uskomuksista. Perheterapia voi auttaa löytämään ja arvostamaan omien perheenjäsenten vahvuuksia uusilla tavoilla.

Psykologian väitöstutkimuksessa tarkasteltiin perheterapiaan osallistuneita perheitä, joiden lapsi oli saanut uhmakkuus- tai käytöshäiriödiagnoosin.

– Lasten osallistamisen merkitys heidän perhettään ja sukuaan koskevaan yhteiseen keskusteluun, lapsille mielekkäällä tavalla, on suuri, PsM, TM Mira Helimäki toteaa. Helimäen psykologian alan väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa lauantaina 25.9.

Tutkimuksen mukaan lapset tulisi nähdä perheterapiassa aktiivisina oman elämänsä asiantuntijoina. Heidän tuottamaansa vuorovaikutusta kaikissa sen eri vivahteissa tulisi pitää merkityksellisenä ja mielekkäänä.

Helimäen mukaan käytöshäiriödiagnoosin saaneet lapset ovat riskissä tulla kohdelluiksi perheterapiassa kuitenkin epätarkoituksenmukaisesti hoidon kohteina. Tämä johtaa helposti epätasapainoiseen vuorovaikutukseen, johon lapsi tai nuori reagoi helposti oireenmukaisella tavalla. Tämä puolestaan ylläpitää käsitystä heistä ”ongelmallisina”, ja vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan ja tarpeitaan tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Terapia voi vapauttaa oireilevan lapsen syntipukin roolista

Tutkimus alleviivaa systeemisen tutkimisen tärkeyttä sekä terapeutin lähestymistapaa tilanteessa. Perheterapiassa lapsi voidaan nähdä ”eteisovena” perheessä vallitseviin ja ylisukupolvisesti rakentuneisiin tiedostettuihin tai tiedostamattomiin ydinuskomuksiin, sääntöihin ja tapoihin.

– Lapsen oirehdinta voi olla reagointia perheessä vallitseviin ongelmiin, jopa ylisukupolvisesti siirtyneisiin ja kumuloituneisiin haasteisiin. Oirehdinnan tarkasteleminen koko perheen yhteisenä vuorovaikutus- tai suhteessa olemisen kysymyksenä voi vapauttaa lapsen ’ongelman’ tai syntipukin roolista. Syntipukiksi itsensä tunteminen on raskas taakka jokaiselle ihmiselle, mutta lapselle ylivoimainen, Helimäki toteaa.

Helimäen mukaan terapeuttien tulisi lähestyä koko perhettä myönteistä uteliaisuutta osoittaen ja voimavarakeskeisesti. Voimavarakeskeinen ja lämminhenkinen sekä perheenjäseniä tasapuolisesti kohteleva lähestymistapa voi auttaa perheenjäseniä tunnistamaan omia ja toisiensa vahvuuksia. Tämä voi puolestaan aktivoida uusia, toimivampia keskinäisissä suhteissa olemisen tapoja.

Väitöskirja koostui kolmesta tutkimusartikkelista. Osatutkimuksissa tarkasteltiin, miten lapsi osallistutettiin keskusteluihin perheen vaikeuksista puhuttaessa, miten lapset osallistuivat perhesalaisuuksia sisältäviin tai niitä sivuaviin keskusteluihin ja reagoivat avoimuutta välttelevään vuorovaikutusilmapiiriin sekä sitä, miten lapset kertoivat perheterapiakokemuksistaan ja suhteesta vaikeuksiinsa yhteisen tutkimisen seurantahaastatteluissa. Tutkimusaineisto kuuluu osaksi laajempaa perheterapiatutkimushanketta “Perhekeskeinen hoito ja järjestelmällinen potilaspalaute uhmakkuus- ja käytöshäiriödiagnoosin saaneiden lasten syrjäytymisen ehkäisynä”, jossa ovat osallisina Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala sekä Itä-Suomen yliopisto.

PsM, TM Mira-Irana Helimäen psykologian väitöskirjan "Children’s Participation in Family Therapy - Towards Dialogical Partnership" tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 25.9.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Eleftheria Tseliou (University of Thessaly) ja kustoksena dosentti Aarno Laitila (Jyväskylän yliopisto).

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77655.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-helimaki-250921.

Lisätietoja:

Mira Helimäki, mhelimaki@gmail.com, puh. 045 125 0753

Mira-Irana Helimäki kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelanrinteen urheilulukiosta vuonna 1992. Hän valmistui tredenomiksi v. 2000 ja teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2005. Psykologian maisteriksi Helimäki valmistui vuonna 2015 Itä-Suomen yliopistosta. Hän on työskennellyt perheneuvolapsykologina Espoon kaupungilla ja tehnyt lisäksi kliinisen psykologin työtäTutkimus- ja kuntoutuspalvelut Ludus Oy:ssä sekä Shortum Oy:ssä.

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Liberialaisella järjestöllä on monta isäntää20.10.2021 01:00:00 EEST | Tiedote

Anja Onalin (VTM, KTM) väitöskirjatutkimuksen tulokset kertovat, miten globaalin etelän kansalaisjärjestöt tasapainottelevat paikallisen toimintaympäristön ja kansainvälisen kehitysyhteistyön vaatimusten välillä. Järjestöt ”palvelevat monia isäntiä” ollakseen sekä tehokkaita että ylläpitääkseen järjestön legitimiteettiä, eli uskottavuutta ja olemassaolon oikeutusta eri sidosryhmien silmissä.

Potkupyöräily voi varhentaa pyöräilytaidon oppimisikää19.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Tasapainon ylläpitämistä helpottavat välineet voivat merkittävästi varhentaa pyöräilytaidon oppimisikää. Erityisesti potkupyörän käytön yleistyminen 2010-luvulta alkaen yhdistyy selvästi varhaistuneeseen pyöräilytaidon oppimisikään. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan pyöräilytaidon keskimääräinen oppimisikä on laskenut noin 1,5 ikävuodella 1950-luvulta 2010-luvulle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme