Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lapsettomasta äidiksi – muilta kätketty ja armoton kamppailu (Lehto)

Jaa

Tahaton lapsettomuus on kipeä kokemus lapsitoiveen toteutumattomuudesta, joka koskettaa arviolta joka viidettä suomalaista naista. Hedelmöityshoidot voivat pitkän odotuksen jälkeen johtaa toivottuun tulokseen, mutta siirtymä vanhemmaksi ei välttämättä ole yksinkertainen.

Siru Lehto, kuva Justus Järnefelt/Fotonokka
Siru Lehto, kuva Justus Järnefelt/Fotonokka

KM Siru Lehto selvitti kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan, miten tahatonta lapsettomuutta kokeneet ja hedelmöityshoitoja läpikäyneet naiset rakentavat äitiyttään.

Suuri osa siitä, mitä tiedämme lapsettomuuden kokemuksesta ja sen vaikutuksista, on saatu kliinisistä, lääketieteellisesti painottuvista ja laajoista kyselytutkimuksista. Naisten oma kerronta ja äidiksi tulon tarinat ovat jääneet niissä kuulematta.

– Tästä syystä tahattoman lapsettomuuden jälkeinen vanhemmaksi tulo voi yleisyydestään huolimatta olla yhä väärin ymmärretty ja tulkittu ilmiö, Lehto pohtii.

Syntyvyys on yhteiskunnassamme ajankohtainen aihe. Suomen syntyvyys on laskenut ensimmäisen kerran 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Lehdon mukaan yhteiskunnan pitäisi olla erityisen kiinnostunut heistä, jotka edelleen haluavat lapsia. Alhaiseen syntyvyyteen liittyvä huolipuhe on kuulostanut harmillisen usein siltä, kuin kaikki voisivat valita, tullako vanhemmiksi. Syntyvyyskeskustelun sävy on myös paikoin ollut syyllistävä, ja siten tahatonta lapsettomuutta kokeville epäoikeudenmukainen ja turhauttavakin.

Lapsettomuus ei pääty lapsen syntymään

Lehdon väitöstutkimuksen keskiössä ovat tahatonta lapsettomuutta kokeneiden naisten äidiksi tulon tarinat. Tutkimukseen osallistuneiden naisten kerronta osoitti lapsettomuuden ja hedelmöityshoitojen tekevän äidiksi tulosta erityistä ja lisäävän äitiyden haavoittuvuutta. Äitiyden saavuttaminen näyttäytyi melko yksinäiseltä ja armottomaltakin kamppailulta.

Useimmat tutkimukseen osallistuneet liittivät äitiyteensä isoja ja idealisoituja odotuksia, jotka tahaton lapsettomuus kuitenkin rikkoi. Naiset eivät pystyneet hyödyntämään raskausaikaa vanhemmuuteen valmistautuen, vaan useimmilla se kului lapsen menettämistä pelätessä.

Suuri osa tutkimukseen osallistuneista naisista kertoi myös suorittavansa äitiyttään ja vaativansa itseltään vanhempana paljon.

Väitöstutkimuksen mukaan äidin identiteetin rakentaminen ei ollut suoraviivaista: äitiysidentiteetti kerrottiin joko viivästyneeksi, murtuneeksi tai kahtia jakautuneeksi. Lapsen saaminen ei näyttäytynyt myöskään lapsettomuuteen liittyviä haasteita korjaavana kokemuksena. Monet kuvasivat surun jatkuvan, vaikka olivatkin saaneet lapsen. Tutkimus osoitti vahvasti, ettei lapsettomuus pääty lapsen syntymään.

– Omasta äidiksi tulon matkasta löydettiin kuitenkin myös hyvää, siitä kerrottiin esimerkiksi kasvu- ja oppimiskokemuksena, Lehto korostaa.

Tukea ei tarpeeksi tarjolla

Tulokset osoittivat selkeästi, että lapsettomuuteen liittyviin haasteisiin saatu tuki oli naisten tarpeisiin nähden riittämätöntä. Psykososiaalinen tuki näytti tulosten mukaan jäävän lapsettomuuden hoidossa lisääntymisteknologian jalkoihin. Selvästi merkittävin osa naisista tunsi jääneensä ilman varsinaista tukea. Muutamat kertoivat selviytyneensä joko puolisolta, vertaisilta tai ammattilaisilta saadun tuen avulla.

Tutkimustulosten avulla on mahdollista kehittää terveydenhuollossa yhä parempaa osaamista lapsettomien naisten kohtaamiseen, ohjaamiseen ja tukeen. On ensiarvoisen tärkeää, että tukea tarvitsevat naiset tunnistetaan terveydenhuollossa, kohdataan empaattisesti ja ohjataan psyykkisen tuen ammattilaiselle niin hedelmöityshoitojen ja raskauden aikana, kuin lapsen syntymän jälkeenkin.

KM Siru Lehdon kasvatustieteen väitöskirjan "Pitkä matka äidiksi. Narratiivinen tutkimus äitiyden rakentumisesta tahattoman lapsettomuuden ja hedelmöityshoitojen jälkeen" tarkastustilaisuus on 25.9.2020 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä professori emerita Eila Estola (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Anna Rönkä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteyksien kautta: https://r.jyu.fi/dissertation-lehto-250920

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408054891

Julkaisutiedot: Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 266, Jyväskylä 2020, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8253-9

Taustatietoa:

Siru Lehto kirjoitti ylioppilaaksi Rovaniemen Korkalovaaran lukiosta vuonna 1993. Terveyden- ja sairaanhoitajaksi hän valmistui 1996 Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksesta ja työskenteli tämän jälkeen sairaanhoitajana Lontoossa. Suomeen palattuaan Lehto suoritti kasvatustieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2003.

Lehto työskenteli pitkään henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen henkilöstösuunnitteluun liittyvissä tehtävissä ensin opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja sen jälkeen valtiovarainministeriössä henkilöstösuunnittelijana. Vuonna 2009 Lehto suoritti aikuiskoulutukseen suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot Helsingin yliopistossa ja siirtyi hoitotyön lehtoriksi Laurea ammattikorkeakouluun.

Vuosina 2013–2015 Lehto toimi opetusylihoitajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Vuodesta 2016 alkaen Lehto on työskennellyt Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, ensin hoitotyön lehtorina ja vuodesta 2018 alkaen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajankouluttajana ja lehtorina erilaisissa opetus-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä niin kansallisissa kuin kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Väitöstutkimusta Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselle Lehto on tehnyt muun työnsä ohessa.

Lisätietoja: Siru Lehto, 040 4426685, siru.lehto@jamk.fi

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Siru Lehto, kuva Justus Järnefelt/Fotonokka
Siru Lehto, kuva Justus Järnefelt/Fotonokka
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme