Jyväskylän yliopisto

Väitös 30.1.2020: Korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle asetettujen tavoitteiden ristiriitaisuus luo jännitteitä Bolognan prosessiin (Ala-Vähälä)

Jaa

Bolognan prosessin tavoitteena on luoda Eurooppaan yhteinen korkeakoulualue, jotta opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden olisi helpompi opiskella ja tehdä akateemista työtä yli valtiollisten rajojen. Samaan aikaan prosessi on nostanut esiin laadunvarmistukseen liittyvät ristiriitaiset intressit.

Timo Ala-Vähälä. Kuva K-S Foto
Timo Ala-Vähälä. Kuva K-S Foto

Bolognan prosessin hyötyjä ovat työvoiman laajempi liikkuvuus, innovaatioiden leviäminen ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistuminen. Jotta hyötyihin ja tavoitteisiin päästäisiin, Bolognan prosessiin osallistuvat valtiot ovat muun muassa uudistaneet korkeakoulututkintojensa rakenteen yhteisen mallin mukaiseksi ja sitoutuneet yhteiseen suorituspistejärjestelmään.

Eurooppalaisen korkeakoulutuksen ja sen laadunvarmistuksen monimuotoisuuden haasteita väitöksessään tutkineen Timo Ala-Vähälän mukaan jo Bolognan prosessin alkuvaiheessa havahduttiin siihen, että yhteinen korkeakoulutuksen järjestelmä edellyttää yhteistyötä myös koulutuksen laadunvarmistuksen alalla.

– Riskinä koettiin se, että eurooppalaiselle koulutusalueelle tulee villejä toimijoita, jotka myyvät tutkintoja vaatimuksia madaltaen. Laadunvarmistus nähtiin keinona varmistaa, ettei mikään jäsenvaltio tarjoa korkeakoulutusta vaatimustasosta tinkien. Toisaalta prosessin keskeiset taustavaikuttajat ovat määritelleet laadunvarmistuksen ydintavoitteet toisistaan poikkeavin tavoin, kertoo Ala-Vähälä.

Komissiolla ja yliopistoliitolla eriäviä mielipiteitä

Euroopan komission tavoitteena on ollut, että laadunvarmistus takaisi kaikkien tutkinnon suorittaneiden osaaminen vastaavan yhteisiä eurooppalaisia standardeja, jotka on määritelty koulutuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä.

Komissio ei ole kuitenkaan Ala-Vähälän mukaan kyennyt täyttämään tavoitettaan, sillä laadunvarmistuksen eurooppalaisten standardien ensimmäisessä versiossa vuonna 2005 laadunvarmistusta ei oltu kytketty mitenkään koulutuksen sisällöllisiin tavoitteisiin ja yhä vuoden 2015 päivitetyssäkin versiossa kytkentä on hyvin väljä.

Yliopistojen johtoa edustava Euroopan yliopistoliitto on puolestaan vierastanut ulkoa asetettuja laatutavoitteita ja korostanut sitä, että laatutyön tulee tukea yliopistojen autonomiaa ja johtamista.

Prosessin tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä

Vaikka laatutavoitteiden määrittelyssä heijastuvat eri toimijoiden ristiriitaiset tavoitteet, pyritään myös kompromisseihin.

– Bolognan prosessin kuluessa Euroopan komissio on tukenut Euroopan yliopistoliiton ja Eurooppalaisten arviointitoimijoiden yhdistyksen (ENQA) vetämiä projekteja, jotka ovat tuottaneet asiantuntijatietoa prosessin käyttöön. Toisaalta ristiriitaisuus näkyy siinä, miten samalla nämä organisaatiot ovat ajaneet omia komission päämääristä poikkeavia koulutuspoliittisia tavoitteitaan, summaa Ala-Vähälä paikoin haastavaa tilannetta.

Bolognan prosessia voi kuitenkin pitää yhtenä Euroopan yhdentymisen menestymistarinana: Bolognan julistuksen allekirjoitti 29 maata vuonna 1999, ja nyt mukana on jo 48 valtiota, joista kaikki ovat käynnistäneet ja pitkälti toimeenpanneet keskeiset prosessiin liittyvät uudistukset. Toisaalta prosessin tulevaisuuteen liittyy myös epävarmuutta. Ala-Vähälän mukaan Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten järjestelmien kehitys voi vaikuttaa siihen, sitoutuvatko valtiot tulevaisuudessa yhteisen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon vai lähteekö järjestelmä rapautumaan.

FM Timo Ala-Vähälän yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Coping with diversity in higher education in the European Higher Education Area. The case of quality assurance" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Björn Stensaker (University of Oslo) ja kustoksena professori Jussi Välimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Aika: 30.1.2020 12:00 — 15:00
Sijainti: Seminaarinmaki , S212

 

Lisätietoja:
Timo Ala-Vähälä, timo.ala-vahala@jyu.fi +358407341466

Timo Ala-Vähälä kirjoitti ylioppilaaksi Vääksyn lukiosta vuonna 1978, ja hän valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1996. Ala-Vähälä toimi 1990-luvulla Suomen ylioppilaskuntien liitossa korkeakoulu- ja tiedepoliittisena sihteerinä ja on myöhemmin työskennellyt muun muassa yliopistohallinnossa, konsulttina ja tutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Hän on tehnyt useita tutkimuksia ja selvityksiä opiskelijoiden työurista, korkeakoulutuksen laadunvarmistuksesta ja muista koulutuksen teemoista sekä selvityksiä ja arviointeja liikunta-alan palveluista ja taloudesta. Tällä hetkellä Ala-Vähälä työskentelee vapaana tutkijana.

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 183, 98s. Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8025-2 (PDF). Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8025-2

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228

Kuvat

Timo Ala-Vähälä. Kuva K-S Foto
Timo Ala-Vähälä. Kuva K-S Foto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taloustieteen professori kannustaa siirtymään riskiperusteiseen päätöksentekoon koronakriisin hoidossa25.9.2020 09:37:24 EESTTutkimus

Vuoden 2008 finanssikriisi jätti arpensa maailmantalouteen vuosikausiksi. Jylläävä koronakriisi tulee epäilemättä tekemään saman. Suomessa talouskasvun tuomaa hyvinvointia häviää tänä vuonna arviolta 10 miljardin euron verran. Taloustieteen professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kehuu ripeyttä, jolla Eurooppa ja Suomi edellisestä finanssikriisistä viisastuneina ryhtyivät koronakriisin hoitoon. Ekonomisti antaa tuen riskiryhmäläisten suojelulle, mutta kertyvä terveydenhuollon lasku jäänyt vähälle huomiolle.

Puoluetausta ja sukupuoli vaikuttavat ehdokkaan käsittelyyn mediassa24.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Oikeistopopulistisiin puolueisiin liitetään usein negatiivisia mielleyhtymiä muun muassa puolueiden edustajien esittäminen radikaalien, kansallismielisten kannanottojen vuoksi. Mediassa huomio kohdistuu erityisesti johtajan persoonan ja henkilökohtaisen arvopohjan arviointiin, jossa myös sukupuoli on isossa osassa. Tutkimus selvitti, leimasiko media negatiivisesti oikeistopopulistista ehdokasta vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Jyväskylän yliopisto sai uudet professorit fysiikan, eläinekologian, solu- ja molekyylibiologian sekä matematiikan aloille23.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut tehtäviinsä neljä uutta professoria matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Lokakuun alussa professoreina aloittavat fysiikan professori Pekka Koskinen, eläinekologian professori Tapio Mappes ja solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki. Aiemmin tänä vuonna professorina aloitti matematiikan professorina Enrico Le Donne

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme