Väitös 30.1.2020: Korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle asetettujen tavoitteiden ristiriitaisuus luo jännitteitä Bolognan prosessiin (Ala-Vähälä)

Bolognan prosessin hyötyjä ovat työvoiman laajempi liikkuvuus, innovaatioiden leviäminen ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistuminen. Jotta hyötyihin ja tavoitteisiin päästäisiin, Bolognan prosessiin osallistuvat valtiot ovat muun muassa uudistaneet korkeakoulututkintojensa rakenteen yhteisen mallin mukaiseksi ja sitoutuneet yhteiseen suorituspistejärjestelmään.

Eurooppalaisen korkeakoulutuksen ja sen laadunvarmistuksen monimuotoisuuden haasteita väitöksessään tutkineen Timo Ala-Vähälän mukaan jo Bolognan prosessin alkuvaiheessa havahduttiin siihen, että yhteinen korkeakoulutuksen järjestelmä edellyttää yhteistyötä myös koulutuksen laadunvarmistuksen alalla.

– Riskinä koettiin se, että eurooppalaiselle koulutusalueelle tulee villejä toimijoita, jotka myyvät tutkintoja vaatimuksia madaltaen. Laadunvarmistus nähtiin keinona varmistaa, ettei mikään jäsenvaltio tarjoa korkeakoulutusta vaatimustasosta tinkien. Toisaalta prosessin keskeiset taustavaikuttajat ovat määritelleet laadunvarmistuksen ydintavoitteet toisistaan poikkeavin tavoin, kertoo Ala-Vähälä.

Komissiolla ja yliopistoliitolla eriäviä mielipiteitä

Euroopan komission tavoitteena on ollut, että laadunvarmistus takaisi kaikkien tutkinnon suorittaneiden osaaminen vastaavan yhteisiä eurooppalaisia standardeja, jotka on määritelty koulutuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä.

Komissio ei ole kuitenkaan Ala-Vähälän mukaan kyennyt täyttämään tavoitettaan, sillä laadunvarmistuksen eurooppalaisten standardien ensimmäisessä versiossa vuonna 2005 laadunvarmistusta ei oltu kytketty mitenkään koulutuksen sisällöllisiin tavoitteisiin ja yhä vuoden 2015 päivitetyssäkin versiossa kytkentä on hyvin väljä.

Yliopistojen johtoa edustava Euroopan yliopistoliitto on puolestaan vierastanut ulkoa asetettuja laatutavoitteita ja korostanut sitä, että laatutyön tulee tukea yliopistojen autonomiaa ja johtamista.

Prosessin tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä

Vaikka laatutavoitteiden määrittelyssä heijastuvat eri toimijoiden ristiriitaiset tavoitteet, pyritään myös kompromisseihin.

– Bolognan prosessin kuluessa Euroopan komissio on tukenut Euroopan yliopistoliiton ja Eurooppalaisten arviointitoimijoiden yhdistyksen (ENQA) vetämiä projekteja, jotka ovat tuottaneet asiantuntijatietoa prosessin käyttöön. Toisaalta ristiriitaisuus näkyy siinä, miten samalla nämä organisaatiot ovat ajaneet omia komission päämääristä poikkeavia koulutuspoliittisia tavoitteitaan, summaa Ala-Vähälä paikoin haastavaa tilannetta.

Bolognan prosessia voi kuitenkin pitää yhtenä Euroopan yhdentymisen menestymistarinana: Bolognan julistuksen allekirjoitti 29 maata vuonna 1999, ja nyt mukana on jo 48 valtiota, joista kaikki ovat käynnistäneet ja pitkälti toimeenpanneet keskeiset prosessiin liittyvät uudistukset. Toisaalta prosessin tulevaisuuteen liittyy myös epävarmuutta. Ala-Vähälän mukaan Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten järjestelmien kehitys voi vaikuttaa siihen, sitoutuvatko valtiot tulevaisuudessa yhteisen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon vai lähteekö järjestelmä rapautumaan.

FM Timo Ala-Vähälän yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Coping with diversity in higher education in the European Higher Education Area. The case of quality assurance" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Björn Stensaker (University of Oslo) ja kustoksena professori Jussi Välimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Aika: 30.1.2020 12:00 — 15:00
Sijainti: Seminaarinmaki , S212

 

Lisätietoja:
Timo Ala-Vähälä, timo.ala-vahala@jyu.fi +358407341466

Timo Ala-Vähälä kirjoitti ylioppilaaksi Vääksyn lukiosta vuonna 1978, ja hän valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1996. Ala-Vähälä toimi 1990-luvulla Suomen ylioppilaskuntien liitossa korkeakoulu- ja tiedepoliittisena sihteerinä ja on myöhemmin työskennellyt muun muassa yliopistohallinnossa, konsulttina ja tutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Hän on tehnyt useita tutkimuksia ja selvityksiä opiskelijoiden työurista, korkeakoulutuksen laadunvarmistuksesta ja muista koulutuksen teemoista sekä selvityksiä ja arviointeja liikunta-alan palveluista ja taloudesta. Tällä hetkellä Ala-Vähälä työskentelee vapaana tutkijana.

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 183, 98s. Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8025-2 (PDF). Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8025-2