Väitös 3.10.2020: Kuntien kielikoulutuspäätöksiin tarvitaan tutkimustietoa (Bärlund)

Tutkimuksessa kartoitetaan, mitä mahdollisuuksia kielikoulutuspolitiikan eri toimintaympäristöt tarjoavat opetuksen kehittämiseen. Samalla tarkastellaan, kuinka yksittäinen opettaja voi uran eri vaiheissa vaikuttaa kansallisella tasolla kielikoulutuspoliittiseen päätöksentekoon ja kuinka kuntatasolla sovelletaan kansallisen tason linjauksia.

Väitöstutkimuksessa mallinnetaan kuvaus kuntatasolla tapahtuvista mikro- ja makrotasojen kielikoulutuspoliittisista toimintaympäristöistä ja eri toimijoiden roolista näillä tasoilla. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka kielikoulutuksen hallinnollinen hierarkia voidaan toteuttaa kunnassa, minkä vaiheiden kautta kehittämistyötä toteutetaan, miten kehittämistyötä rahoitetaan, ja mitä instituutioiden välisiä yhteyksiä kehittämistyössä hyödynnetään.

Väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista, jotka tutkivat kielenopetuksen kehittämistä luokkahuonetasolla, opettajankoulutuksessa ja oman äidinkielen opettajien täydennyskoulutuksessa. – Tutkimuksen artikkeleissa olen etsinyt ratkaisuja Suomen hallitusohjelmien esittämään huoleen kielivarainnon kaventumisesta, Bärlund kertoo.

Tutkimus tarjoaa tietoa kieltenopetuksen kehittämispäätöksiin eri toimintaympäristöissä niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla, opettajankoulutuksessa, opettajien täydennyskoulutuksessa sekä oppilaitosten johtamisessa.

– Suomalainen kielikoulutuspoliittinen toimintaympäristö on monitasoinen ja hitaasti muuttuva, Bärlund toteaa. Poliittisessa päätöksenteossa ei välttämättä oteta huomioon tieteellisiä tutkimustuloksia ja valtionhallinnon tilaamia tutkijoiden tekemiä selvityksiä.

– Yksittäisen opettajan, rehtorin sekä kunnallis- ja valtionhallinnollinnon virkamiesten tekemillä valinnoilla ja toimilla on suuri merkitys kielikoulutuspoliittisiin ratkaisuihin ja oppilaiden mahdollisuuteen opiskella vieraita kieliä. Myös yksilöiden ja yhteisöjen arvot ja asenteet vaikuttavat, väittelijä muistuttaa.

FM Pia Bärlundin väitöskirjan Kuntatason kielikoulutusta kehittämässä: Autobiografinen tutkimus erään kielenopettajan ammatillisesta kasvusta kuntatason kielikoulutuspoliittisessa kontekstissa tarkastustilaisuus pidetään lauantaina 3.10.2020 klo 12.00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori, dekaani Paula Rossi (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Karita Mård-Miettinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkossa: https://r.jyu.fi/dissertation-barlund-031020

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408055095

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 207, 160 s. Jyväskylä 2020. (JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 277), ISBN 978-951-39-8268-3 (PDF).

Pysyvä osoite julkaisuun on http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8268-3

Taustatiedot:

Pia Bärlund kirjoitti ylioppilaaksi Kesyn lukiosta Jyväskylästä 1994. Hän valmistui 1996 vestonomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, jonka jälkeen hän työskenteli Wienissä kuvataiteen ja käsityön opettajana.

Bärlund opiskeli 2002–2006 Jyväskylän yliopistossa filosofian maisteriksi pääaineena saksan kieli ja kulttuuri. Tämän jälkeen hän on työskennellyt Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa (nykyinen monikielisen viestinnän keskus), kieli- ja viestintätieteiden laitoksella, opettajankoulutuslaitoksella sekä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa kielenopettajana, projektisihteerinä, aineenopettajankoulutuksen koordinaattorina, kielipedagogiikan lehtorina sekä projektitutkijana.

Tällä hetkellä Bärlund työskentelee Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialalla kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen palvelupäällikkönä.

Lisätietoja:

Pia Bärlund, pia.barlund@jyvaskyla.fi, 040-550 1053