Jyväskylän yliopisto

Väitös 4.5.2019: Lastensuojelulain henki on muuttunut kasvatuksesta palvelemiseen ja asiakkuuteen

Jaa

Suomalaisten lastensuojelulakien ideologia on muuttunut merkittävästi 1930-luvulta 2000-luvulle. Lakien ja asetusten ilmaisutavat vaikuttavat myös siihen, miten maailmaa katsotaan ja miten siinä toimitaan.

Ilona Tanskanen.
Ilona Tanskanen.

Ilona Tanskanen analysoi väitöskirjassaan, millaisia ideologioita suomalaisten lastensuojelulakien ja ‑asetusten tekstit esittävät ja miten ne ilmenevät. Tanskasen tutkimus paljastaa, että suomalaisessa lastensuojelussa on tapahtunut selkeä ideologinen muutos.

– Laeissa, kuten muissakin teksteissä, muodostetaan ja heijastetaan asioita, joita kussakin ajassa ja yhteisössä pidetään luonnollisina. Lastensuojelulaissa yhteiskunnallinen ohjailu on muuttunut aiempaa enemmän tiedottavaksi ja ideaaliin ohjaavaksi, Tanskanen sanoo.

Ensimmäinen suomalainen lastensuojelulaki ja ‑asetus vuodelta 1936 heijastaa ja rakentaa kasvatusideologiaa.

– Tekstissä tämä näkyy esimerkiksi sellaisina kasvatukseen liittyvinä sanoina kuten kasvattaja, kasvattilapsi ja kasvatuskoti. Tekstissä ohjataan viranomaisia, ja lapset ja vanhemmat nähdään ennen kaikkea viranomaisten toiminnan kohteena, Tanskanen kuvailee.

Vuonna 1983 lastensuojelulakiin tehtiin ensimmäinen kokonaisuudistus. Silloin ideologiaksi muodostui palvelu.

– Lapsi ja lapsen oikeudet nostettiin lain lähtökohdaksi. Tekstissä muutos ilmeni niin, että mukaan valittiin palveluihin liittyvää sanastoa ja siitä poistettiin rangaistusmääräykset. Lastensuojelu esitettiin ennen muuta lapsen oikeuksien turvaamisena ja lapsen kasvun tukemisena, joka toteutetaan sosiaalipalveluilla, Tanskanen kertoo.

Lastensuojelulain toisessa kokonaisuudistuksessa vuonna 2007 lastensuojelu tuotiin esiin asiakkuutena.

– Uusimmassa lastensuojelulaissa lapsi, nuori, vanhemmat, huoltajat sekä lasta hoitavat henkilöt nähdään lastensuojelun asiakkaina. Siinä määritellään myös aiempaa yksityiskohtaisemmin menettelytavat sekä vastuut: vanhempien vastuu määritellään siinä missä viranomaistenkin, Tanskanen sanoo.

Asiakkuusideologian myötä lastensuojeluun esitetään sisältyvän myös yhteistyötä. Tekstin lukijallekin muodostetaan yhteistyökumppanin roolia esimerkiksi siten, että kolmas lastensuojelulaki sisältää aiempia lastensuojelulakeja enemmän lukuohjeita.

Teksteissä heijastuvien ja rakentuvien ideologioiden tutkimus sekä sen perustana oleva kriittinen diskurssianalyysi tarjoavat näkökulmia esimerkiksi ammatillisten tekstien tutkimiseen, opettamiseen ja käyttöön.

– On tarpeen pohtia kriittisesti, miten kulloinkin pinnalla olevat ilmaisutavat sopivat kullekin ammattialalle ja kulloiseenkin yhteyteen. Ilmaisutavat eivät ole ”vain” puhetapoja, vaan ne vaikuttavat myös siihen, miten maailmaa katsellaan ja miten siinä toimitaan, Tanskanen painottaa.

Filosofian maisteri Ilona Tanskasen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "Ajan henki lain kirjaimessa. Suomalaisten lastensuojelulakien ja -asetusten ideologiat" tarkastustilaisuus pidetään 4.5.2019 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, dosentti Aino Kääriäinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Mia Halonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.


Lisätiedot:


Ilona Tanskanen
ilona.tanskanen@turkuamk.fi
040 732 6873

Ilona Tanskanen toimii Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa suomen kielen ja viestinnän lehtorina. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Päiviönsaaren lukiosta Varkaudessa vuonna 1983. Hän valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1991 ja jatko-opiskeli Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 75, Jyväskylä 2019, ISBN 978-951-39-7731-3 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-7731-3 ISSN 2489-9003. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7731-3.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ilona Tanskanen.
Ilona Tanskanen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Bakteereita tuhoava faagi sitoutuu limakalvoille ja suojaa taudeilta22.11.2019 12:35:02 EETTiedote

Bakteereita infektoivien virusten, faagien, on arveltu olevan osa ihmisten ja eläinten puolustuskeinoja bakteeri-infektioita vastaan. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoitti, että tauteja torjuvat faagit tarttuivat kalojen limakerrokseen ja pysyivät siellä päivien ajan suojaten kalaa taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Limakalvoille sitoutuminen myös lisää faagin todennäköisyyttä päästä infektoimaan tautia aiheuttavia bakteereita. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä mBIO-tiedejulkaisussa marraskuussa.

Kielteisesti ajattelevat miehet liikkuvat vähemmän22.11.2019 07:30:00 EETTiedote

Synnynnäinen tapamme reagoida ärsykkeisiin eli temperamenttimme näkyy aikuisiän liikuntamäärissä. Herkkyys erilaisille aisti- ja tunnekokemuksille on yhteydessä sekä naisten että miesten runsaampaan liikkumiseen. Kielteisille tunteille, kuten turhautumiselle ja epämukavuuden tunteille, taipuvaiset miehet liikkuvat vähemmän. Oman reagointityylin tunnistaminen voi auttaa löytämään itselle mieleisen tahdin ja tavan liikkua.

Väitös 30.11.: Tieto-ohjautuvia menetelmiä laakerien kunnonvalvontaan (Kansanaho)22.11.2019 07:00:00 EETTiedote

Laakerit ovat yleisin koneissa käytettävä komponentti ja vioittunut laakeri yleisin syy koneiden rikkoutumiseen. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.

Onko koulumotivaatio todella laskenut? Koulumotivaatiota ja hyvinvointia käsittelevä artikkeli palkittiin21.11.2019 15:15:47 EETTiedote

Kasvatus-lehden vuoden 2018 suomenkielinen tiedeartikkelipalkinto myönnettiin Kati Vasalammen, Minna Torpan, Kenneth Eklundin, Timo Ahosen, Marja-Kristiina Lerkkasen ja Anna-Maija Poikkeuksen artikkelille ”Muutostrendien tarkastelu nuorten koulumotivaatiossa ja -hyvinvoinnissa – kohorttitutkimus yli kolmen ajankohdan”. Palkinto julkaistiin Kasvatustieteen päivillä Joensuussa 21.11.2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme