Väitös 4.5.2019: Lastensuojelulain henki on muuttunut kasvatuksesta palvelemiseen ja asiakkuuteen

Ilona Tanskanen analysoi väitöskirjassaan, millaisia ideologioita suomalaisten lastensuojelulakien ja ‑asetusten tekstit esittävät ja miten ne ilmenevät. Tanskasen tutkimus paljastaa, että suomalaisessa lastensuojelussa on tapahtunut selkeä ideologinen muutos.

– Laeissa, kuten muissakin teksteissä, muodostetaan ja heijastetaan asioita, joita kussakin ajassa ja yhteisössä pidetään luonnollisina. Lastensuojelulaissa yhteiskunnallinen ohjailu on muuttunut aiempaa enemmän tiedottavaksi ja ideaaliin ohjaavaksi, Tanskanen sanoo.

Ensimmäinen suomalainen lastensuojelulaki ja ‑asetus vuodelta 1936 heijastaa ja rakentaa kasvatusideologiaa.

– Tekstissä tämä näkyy esimerkiksi sellaisina kasvatukseen liittyvinä sanoina kuten kasvattaja, kasvattilapsi ja kasvatuskoti. Tekstissä ohjataan viranomaisia, ja lapset ja vanhemmat nähdään ennen kaikkea viranomaisten toiminnan kohteena, Tanskanen kuvailee.

Vuonna 1983 lastensuojelulakiin tehtiin ensimmäinen kokonaisuudistus. Silloin ideologiaksi muodostui palvelu.

– Lapsi ja lapsen oikeudet nostettiin lain lähtökohdaksi. Tekstissä muutos ilmeni niin, että mukaan valittiin palveluihin liittyvää sanastoa ja siitä poistettiin rangaistusmääräykset. Lastensuojelu esitettiin ennen muuta lapsen oikeuksien turvaamisena ja lapsen kasvun tukemisena, joka toteutetaan sosiaalipalveluilla, Tanskanen kertoo.

Lastensuojelulain toisessa kokonaisuudistuksessa vuonna 2007 lastensuojelu tuotiin esiin asiakkuutena.

– Uusimmassa lastensuojelulaissa lapsi, nuori, vanhemmat, huoltajat sekä lasta hoitavat henkilöt nähdään lastensuojelun asiakkaina. Siinä määritellään myös aiempaa yksityiskohtaisemmin menettelytavat sekä vastuut: vanhempien vastuu määritellään siinä missä viranomaistenkin, Tanskanen sanoo.

Asiakkuusideologian myötä lastensuojeluun esitetään sisältyvän myös yhteistyötä. Tekstin lukijallekin muodostetaan yhteistyökumppanin roolia esimerkiksi siten, että kolmas lastensuojelulaki sisältää aiempia lastensuojelulakeja enemmän lukuohjeita.

Teksteissä heijastuvien ja rakentuvien ideologioiden tutkimus sekä sen perustana oleva kriittinen diskurssianalyysi tarjoavat näkökulmia esimerkiksi ammatillisten tekstien tutkimiseen, opettamiseen ja käyttöön.

– On tarpeen pohtia kriittisesti, miten kulloinkin pinnalla olevat ilmaisutavat sopivat kullekin ammattialalle ja kulloiseenkin yhteyteen. Ilmaisutavat eivät ole ”vain” puhetapoja, vaan ne vaikuttavat myös siihen, miten maailmaa katsellaan ja miten siinä toimitaan, Tanskanen painottaa.

Filosofian maisteri Ilona Tanskasen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "Ajan henki lain kirjaimessa. Suomalaisten lastensuojelulakien ja -asetusten ideologiat" tarkastustilaisuus pidetään 4.5.2019 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, dosentti Aino Kääriäinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Mia Halonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lisätiedot:

Ilona Tanskanen
ilona.tanskanen@turkuamk.fi
040 732 6873

Ilona Tanskanen toimii Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa suomen kielen ja viestinnän lehtorina. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Päiviönsaaren lukiosta Varkaudessa vuonna 1983. Hän valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1991 ja jatko-opiskeli Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 75, Jyväskylä 2019, ISBN 978-951-39-7731-3 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-7731-3 ISSN 2489-9003. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7731-3.