Jyväskylän yliopisto

Väitös 4.5.2019: Lastensuojelulain henki on muuttunut kasvatuksesta palvelemiseen ja asiakkuuteen

Jaa

Suomalaisten lastensuojelulakien ideologia on muuttunut merkittävästi 1930-luvulta 2000-luvulle. Lakien ja asetusten ilmaisutavat vaikuttavat myös siihen, miten maailmaa katsotaan ja miten siinä toimitaan.

Ilona Tanskanen.
Ilona Tanskanen.

Ilona Tanskanen analysoi väitöskirjassaan, millaisia ideologioita suomalaisten lastensuojelulakien ja ‑asetusten tekstit esittävät ja miten ne ilmenevät. Tanskasen tutkimus paljastaa, että suomalaisessa lastensuojelussa on tapahtunut selkeä ideologinen muutos.

– Laeissa, kuten muissakin teksteissä, muodostetaan ja heijastetaan asioita, joita kussakin ajassa ja yhteisössä pidetään luonnollisina. Lastensuojelulaissa yhteiskunnallinen ohjailu on muuttunut aiempaa enemmän tiedottavaksi ja ideaaliin ohjaavaksi, Tanskanen sanoo.

Ensimmäinen suomalainen lastensuojelulaki ja ‑asetus vuodelta 1936 heijastaa ja rakentaa kasvatusideologiaa.

– Tekstissä tämä näkyy esimerkiksi sellaisina kasvatukseen liittyvinä sanoina kuten kasvattaja, kasvattilapsi ja kasvatuskoti. Tekstissä ohjataan viranomaisia, ja lapset ja vanhemmat nähdään ennen kaikkea viranomaisten toiminnan kohteena, Tanskanen kuvailee.

Vuonna 1983 lastensuojelulakiin tehtiin ensimmäinen kokonaisuudistus. Silloin ideologiaksi muodostui palvelu.

– Lapsi ja lapsen oikeudet nostettiin lain lähtökohdaksi. Tekstissä muutos ilmeni niin, että mukaan valittiin palveluihin liittyvää sanastoa ja siitä poistettiin rangaistusmääräykset. Lastensuojelu esitettiin ennen muuta lapsen oikeuksien turvaamisena ja lapsen kasvun tukemisena, joka toteutetaan sosiaalipalveluilla, Tanskanen kertoo.

Lastensuojelulain toisessa kokonaisuudistuksessa vuonna 2007 lastensuojelu tuotiin esiin asiakkuutena.

– Uusimmassa lastensuojelulaissa lapsi, nuori, vanhemmat, huoltajat sekä lasta hoitavat henkilöt nähdään lastensuojelun asiakkaina. Siinä määritellään myös aiempaa yksityiskohtaisemmin menettelytavat sekä vastuut: vanhempien vastuu määritellään siinä missä viranomaistenkin, Tanskanen sanoo.

Asiakkuusideologian myötä lastensuojeluun esitetään sisältyvän myös yhteistyötä. Tekstin lukijallekin muodostetaan yhteistyökumppanin roolia esimerkiksi siten, että kolmas lastensuojelulaki sisältää aiempia lastensuojelulakeja enemmän lukuohjeita.

Teksteissä heijastuvien ja rakentuvien ideologioiden tutkimus sekä sen perustana oleva kriittinen diskurssianalyysi tarjoavat näkökulmia esimerkiksi ammatillisten tekstien tutkimiseen, opettamiseen ja käyttöön.

– On tarpeen pohtia kriittisesti, miten kulloinkin pinnalla olevat ilmaisutavat sopivat kullekin ammattialalle ja kulloiseenkin yhteyteen. Ilmaisutavat eivät ole ”vain” puhetapoja, vaan ne vaikuttavat myös siihen, miten maailmaa katsellaan ja miten siinä toimitaan, Tanskanen painottaa.

Filosofian maisteri Ilona Tanskasen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "Ajan henki lain kirjaimessa. Suomalaisten lastensuojelulakien ja -asetusten ideologiat" tarkastustilaisuus pidetään 4.5.2019 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, dosentti Aino Kääriäinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Mia Halonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.


Lisätiedot:


Ilona Tanskanen
ilona.tanskanen@turkuamk.fi
040 732 6873

Ilona Tanskanen toimii Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa suomen kielen ja viestinnän lehtorina. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Päiviönsaaren lukiosta Varkaudessa vuonna 1983. Hän valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1991 ja jatko-opiskeli Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 75, Jyväskylä 2019, ISBN 978-951-39-7731-3 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-7731-3 ISSN 2489-9003. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7731-3.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ilona Tanskanen.
Ilona Tanskanen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 27.4.: Yhdessä oppimisen ihanuus ja kurjuus – tasavertaisuus asettaa haasteita ryhmätyölle18.4.2019 10:00:00 EESTTiedote

Yhdessä oppiminen ja ryhmässä toimiminen ovat keskeisiä koulutuksen periaatteita aina perusopetuksesta korkeakoulutasolle. Näiden periaatteiden avulla tavoitellaan oppilaiden ja opiskelijoiden aktiivista toimijuutta sekä pyritään nostamaan heidät oppimisprosessin keskiöön opettajan ja opettamisen sijaan. Toimiva ryhmätyöskentely ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä aiemmin opitut toimintatavat luovat haasteita toiminnalle.

Väitöstutkimus toi uutta tietoa platina(II)- koordinaatiokemiasta17.4.2019 14:21:37 EESTTutkimus

Koordinaatiokemiassa platina(II)- koordinointiyhdisteiden tutkimus on auttanut uusien lääkkeiden ja funktionaalisten materiaalien kehittämistä. Jyväskylän yliopiston epäorgaanisen ja analyyttisen kemian väitöstutkimuksessaan FM Evgeny Bulatov on kartoittanut, systematisoinut ja laajentanut tietoa platinan(II) koordinaatiokemiasta. Tieto edistää platinan uusien yhdisteiden hyödyntämistä erilaisissa teknisissä sovelluksissa ja lääkkeiden kehittämisessä.

Hyvinvointiyhteiskunta, luontosuhde ja kulttuuri selittävät pohjoismaalaisten liikunta-aktiivisuutta17.4.2019 08:00:00 EESTTiedote

Kansainvälisten vertailujen valossa Pohjoismaat ovat liikunnallisesti aktiivisia kansakuntia. Tilastojen mukaan noin 70 prosenttia maiden asukkaista harrastaa liikuntaa vähintään muutaman kerran viikossa. Täysin liikuntaa harrastamattomia on vain noin 10‒15 prosenttia väestöstä. Suomalaisnuoret lopettavat seuroissa harrastamisen pohjoismaalaisista nuorimpina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme