Jyväskylän yliopisto

Väitös 4.6.2021: Selkäkipuinen jää usein tyhjän päälle – merkitykselliset kohtaamiset tärkeitä hoidossa (Holopainen)

Jaa

Potilaat jäävät tyhjän päälle, jos terveydenhuoltojärjestelmä ei mahdollista hoidon jatkuvuutta tuki- ja liikuntaelimistön (tule) vaivojen hoidossa. Moni selkäkipuinen kokee, ettei tule kuulluksi ja ymmärretyksi terveydenhuollossa. Toisaalta yksikin merkityksellinen kohtaaminen saattaa muuttaa suunnan. Myös ammattilaiset tarvitsevat riittävää koulutusta ja tukea toteuttaakseen kokonaisvaltaisempaa, biopsykososiaalista lähestymistapaa kivun hoidossa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta.

Riikka Holopainen. Kuva: @tatjanatikka
Riikka Holopainen. Kuva: @tatjanatikka

Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Riikka Holopaisen liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin kokonaisvaltaisen, biopsykososiaalisen lähestymistavan merkitystä tule-vaivojen hoidossa potilaiden ja fysioterapeuttien näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että sekä fysioterapeutit ja potilaat tunnistivat uuden lähestymistavan erilaisuuden.

- Osalle kokonaisvaltainen lähestymistapa aiheutti alussa vastustusta. Monelle se oli kuitenkin lopulta positiivinen yllätys ja tärkeänä pidettiin sitä, että fysioterapiassa huomioitiin koko ihminen elämäntilanteineen pelkkään kipeään selkään keskittymisen sijaan, Holopainen kertoo.

Sekä fysioterapeuttien että potilaiden käsityksissä nousi esiin myös kivun ymmärtämisen, potilaskeskeisen hoidon ja vuorovaikutuksen tärkeys sekä itseluottamuksen kasvaminen kohti itsenäistä toimijuutta. Tuen tärkeys matkalla kohti uutta korostui fysioterapeuttien ja potilaiden käsityksissä.

- Vaikka fysioterapeutit saivat koulutusta ja monet potilaat kertoivat hyötyneensä hoidosta, suureksi ongelmaksi näytti muodostuvan erityisesti se, että potilaat jäivät tyhjän päälle, kun terveydenhuoltojärjestelmämme ei mahdollistanut hoidon jatkuvuutta, Holopainen sanoo.

Tule-vaivat ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja maailmanlaajuisesti eivätkä nykyiset hoitokäytännöt ole onnistuneet ratkaisemaan tätä ongelmaa. Kivun hoito on usein turhauttavaa sekä potilaille että ammattilaisille. Uusimmat hoitosuositukset suosittelevat biopsykososiaalista lähestymistapaa tule-vaivojen hoitoon, mutta sen soveltamisessa käytännössä on vielä haasteita.

- Sen lisäksi, että tutkitaan sitä, millainen hoito on vaikuttavaa, on tärkeää ymmärtää paremmin sitä, millainen merkitys hoidolla potilaille ja sitä toteuttaville fysioterapeuteille on. Tällaista ei selkäkipuihin liittyen ole aiemmin selvitetty Suomessa, Holopainen sanoo.

Uutta tietoa fysioterapian ja fysioterapeuttien koulutuksen suunnitteluun

Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään tuki- ja liikuntaelinvaivojen kuntoutuksen ja fysioterapeuttien koulutuksen haasteita ja toimivia käytäntöjä. Uutta tietoa voidaan Holopaisen mukaan hyödyntää tule-kipuisten kuntoutumista edistävän, merkityksellisen fysioterapian ja siihen liittyvien hoitopolkujen kehittämisessä, esimerkiksi SOTE-uudistukseen liittyen, sekä kehitettäessä biopsykososiaalisen lähestymistavan oppimista tukevaa koulutusta fysioterapeuteille.

Tutkimukseen osallistuneet fysioterapeutit saivat koulutusta kognitiivisfunktionaalisessa terapiassa (CFT). Tutkimusta varten haastateltiin 17 alaselkäkipuista henkilöä, jotka olivat saaneet hoitoa selkäkipuihinsa ennen fysioterapeuttien saamaa CFT-koulutusta ja koulutuksen jälkeen yhdeksää alaselkäkipuista henkilöä, jotka olivat käyneet koulutuksen saaneiden fysioterapeuttien vastaanotolla. 22 CFT-koulutukseen osallistunutta fysioterapeuttia haastateltiin yksilöllisesti. Lisäksi tutkimusta varten tehtiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jossa kartoitettiin aiempiin laadullisiin tutkimuksiin pohjautuen fysioterapeuttien näkemyksiä biopsykososiaalisen lähestymistavan oppimisesta ja soveltamisesta käytännössä.

Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa professori Jaro Karppisen johtamaa tutkimushanketta, jossa selvitetään yksilöllisen biopsykososiaalisen hoitomallin soveltuvuutta suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään alaselkäkivun hoidossa. Väitöstutkimusta ovat tukeneet Signe & Ane Gyllenbergin säätiö, Jyväskylän yliopisto, Suomen kivuntutkimusyhdistys, Suomen fysioterapeutit ja Suomen ortopedisen manuaalisen terapian yhdistys.

Riikka Holopaisen väitöskirjan “Exploring the meaning of the biopsychosocial approach in the management of musculoskeletal conditions. Patients’ and physiotherapists’ perspective.” tarkastustilaisuus pidetään 4.6.2021 klo 10.00 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-holopainen-040621

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 373,112 s., Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8652-0 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8652-0.

Vastaväittäjänä toimii professori David Nicholls (Auckland University of Technology) ja kustoksena apulaisprofessori Arto Hautala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Riikka Holopainen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin II normaalikoulusta vuonna 2002 ja valmistui fysioterapeutiksi Helsingin Ammattikorkeakoulusta 2007. Terveystieteiden maisteriksi Holopainen valmistui 2015 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan fysioterapia ja opettajan pedagogiset opinnot. Riikka Holopainen toimii tällä hetkellä tuntiopettajana Jyväskylän yliopistolla, fysioterapeuttina tuki- ja liikuntaelinkipuisten asiakkaiden parissa, kouluttajana sekä on mukana erilaisissa kehittämishankkeissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Riikka Holopainen TtM, liikuntatieteellinen tiedekunta, riikka.t.holopainen@student.jyu.fi,
+358401696566

Kuvat

Riikka Holopainen. Kuva: @tatjanatikka
Riikka Holopainen. Kuva: @tatjanatikka
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Lasten myönteiset uskomukset omista kyvyistään lukemisessa vahvistavat lukutaidon kehitystä, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Myönteiset kokemukset oppimistilanteista auttavat kehittämään uskoa omiin kykyihin, mutta huolestuttavaa on, että osa lapsista kokee saavansa vähemmän kannustavaa palautetta ja vertaiskokemuksia lukemisessa ajan myötä.

Tekoäly tunnistaa nuoret, joiden kestävyyskunto on tulevaisuudessa heikko9.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Hyvällä kestävyyskunnolla on yhteys nuorten terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Heikkoa kestävyyskuntoa voidaan kehittää elintapainterventioilla, mutta toimenpiteiden kohdentaminen murrosikäisillä on haastavaa, sillä aiemmin käytetyissä menetelmissä on epätarkkuutta yksilötasolla. Tuore tutkimus osoitti, että nuoria joille elintapainterventioita voidaan suositella, pystytään tunnistamaan tekoälyn avulla kokonaisvaltaisen elämäntilanteen perusteella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme