Jyväskylän yliopisto

Väitös 4.9.2020: Vastuu oppimisesta työssä valuu usein työntekijälle (Lemmetty)

Jaa

KM Soila Lemmetty tutki väitöskirjassaan itseohjautuvaa oppimista teknologia-alan työssä. Tulokset osoittavat, että itseohjautuva oppiminen voi olla työntekijälle varsin innostavaa mutta yhä lailla hyvin kuormittavaa.

Soila Lemmetty, kuva Jenora Design
Soila Lemmetty, kuva Jenora Design

Työssä oppiminen näyttäytyi työn arkisiin käytöntöihin sulautuvana toimintana sekä edellytyksenä ongelmanratkaisulle ja työstä selviytymiselle. Työntekijän odotetaan ottavan vastuuta omasta oppimisestaan, mutta tutkimuksen mukaan itseohjautuva työssä oppiminen riippuu työyhteisön ja työympäristön tarjoamista raameista.

Täydellisen itseohjautuvuuden mahdottomuus

Itseohjautuvan oppimisen teorian mukaan yksilö asettaa oman oppimisensa tavoitteet sekä hallitsee oppimistaan prosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen mukaan vastuullisinkaan työntekijä ei tähän pysty, sillä toimintaa ohjaavat aina työn tarjoamatraamit: autonomian, tuen, yhteisöllisyyden ja johtamisen ilmentymät sekä viimekädessä asiakkaiden tarpeet ja liiketoiminnan tavoitteet. Tästä syystä täydellinen, yksilölähtöinen itseohjautuvuus näyttäytyykin työelämässä mahdottomuudelta.

– Yksilö on työssä aina osa suurempaa sosiokulttuurista kokonaisuutta. Monet työssä ilmenevät oppimistilanteet voivat äkkiseltään näyttää työntekijän yksinäiseltä puurtamiselta, mutta ovat todellisuudessa vuorovaikutteisia ja yhteisöllisiä prosesseja, Lemmetty kuvailee.

Itseohjautuva työssä oppiminen tulisi siis nähdäkin kokonaisuutena, jossa yksilön vastuunotto vuorottelee työympäristön ja –yhteisön tuottamien raamien kanssa.

– Toisessa tilanteessa janotaan vapautta, joskus toivotaan selkeitä ohjeita. Itseohjautuvuuden tarkoituksenmukaisuus riippuu täysin oppimistilanteesta. Jos työntekijän odotetaan ottavan vastuuta oppimisestaan, täytyy toisessa vaakakupissa olla riittävästi mahdollisuuksia ja tukea, Lemmetty summaa.

Tuottavaa vai ongelmallista?

Työssä tapahtuva oppiminen on kuvattu usein positiivisena ja motivoivana toimintana. Myös tässä tutkimuksessa havaittiin, että oikein tuettuna oppiminen tuottaa hyvinvointia ja lisää luovuutta. Silti yhä enemmän on alettu ymmärtää myös oppimisen kuormittavaa luonnetta.

– Tutkimuksen mukaan oppimisen ongelmallisuus lisääntyy, jos vastuu näyttäytyy yksin jäämisenä tai pakotettuna taakkana. Erityisen vaikeaksi se voi muodostua silloin, kun työntekijälle ei tarjota riittäviä resursseja oppimiseen työaikana vaan velvollisuudentuntoinen työntekijä vie kehittämistyötä vastentahtoisesti kotisohvalle tai ylityötunneille, Lemmetty kuvailee.

Yhteisöllisyyttä tarvitaan

Muuttuvissa työtilanteissa ja etätyön lisääntyessä vaatimukset itseohjautuvuudelle kasvavat. Samalla uudenlaisessa ympäristössä toimiminen tai uusien työkalujen käyttöönottaminen on oppimista jo itsessään – substanssiosaamisen kehittämisestä ja ongelmien ratkaisusta puhumattakaan. Tämän on tuonut erityisen näkyväksi koronapandemian aiheuttamat äkilliset muutokset.

– Yksilökeskeisen ajattelun lisääntyminen työelämässä ja yhteiskunnassa rakentaa yksin pärjäämisen kulttuuria. Muutosten keskellä olemme kuitenkin yhä riippuvaisia toisistamme, Lemmetty toteaa.

Tulevaisuudessa työpaikat tulisi nähdä oppimisympäristöinä, työntekijät oppijoina ja lähijohtajat oppimisen ohjaajina.

– Nyt on hyvä hetki pohtia organisaatioissa oikeita, oppimista tukevia keinoja: selkeitä raameja, rakenteita ja rooleja sekä yhteisöllisiä käytäntöjä, Lemmetty vinkkaa.

Väitöskirjatutkimukseen haastateltiin 46 työntekijää kolmesta suomalaisesta teknologia-alan yrityksestä. Lisäksi tutkimusta varten havainnoitiin työntekijöiden työtä yhteensä lähes 150 tuntia.

KM Soila Lemmetyn aikuiskasvatustieteen väitöskirjan ”Self-directed workplace learning in technology-based work” tarkastustilaisuus pidetään 4.9.2020 Jyväskylän yliopiston Agora –rakennuksen auditoriossa 2. Vastaväittäjänä toimii dosentti Anu Kajamaa (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Kaija Collin (Jyväskylän yliopisto).

Tilaisuuteen paikanpäälle voi osallistua rajoitettu määrä yleisöä, jonka lisäksi tilaisuus on katsottavissa etäyhteyksien kautta: https://r.jyu.fi/dissertation-lemmetty-040920.

Julkaisutiedot: Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 243, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-8196-9 (PDF.) Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71221

Taustatiedot:

Soila Lemmetty (os. Sahlman) on valmistunut ravintolakokiksi ja kirjoittanut ylioppilaaksi kaksoistutkinnon suoritettuaan Jyväskylän ammattiopistosta 2009. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2016 pääaineenaan aikuiskasvatustiede.

Viime vuosina Lemmetty on toiminut koulutussuunnittelijana Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa ja Jyväskylän yliopiston Koulutusjohtamisen instituutissa sekä projektitutkijana ja tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa Kasvatustieteiden laitoksella. Tutkimusta ja siihen liittyvää liikkuvuutta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, Työsuojelurahasto, suomalainen Konkordia-liitto sekä Liikesivistysrahasto.

Lisätiedot: Soila Lemmetty, soila.j.lemmetty@jyu.fi, 040 805 4737

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Soila Lemmetty, kuva Jenora Design
Soila Lemmetty, kuva Jenora Design
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme