Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.12.2019: Koulujen monikielisyys otettava paremmin huomioon opettajankoulutuksessa (Aalto)

Jaa

Suomalainen yhteiskunta on yhä monikielisempi ja -kulttuurisempi. Se näkyy myös opettajien jokapäiväisessä työssä. Kouluissa on taustaltaan hyvin erilaisia oppilaita, joita kaikkien opettajien tulee ohjata sisältötiedon oppimisen lisäksi myös kielitaidon kehittämisessä. FL Eija Aalto tutki väitöksessään aineenopettajaopiskelijoiden kielitietoisuutta.

Niin Suomen kuin monien muidenkin maiden opetussuunnitelmat korostavat kielitietoisuutta keinona tukea kaikkien oppijoiden osallisuutta koulussa. Väitöksessä haluttiin syventää ymmärrystä siitä, miten aineenopettajaopiskelijat näkevät kielen roolin eri oppiaineiden oppimisessa.

Työssä selvitettiin, miten aineenopettajaopiskelijat ottavat monikieliset oppijat huomioon eri oppiaineissa: Miten he arvioivat ja erittelevät oppilaan kirjoitustaitoa sekä miten he yhteistyössä suunnittelevat kielen ja sisältötiedon oppimista yhdistävää pedagogiikkaa monikieliselle ryhmälle?

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että monikielisen oppijan kehittyvän kielitaidon hahmottaminen suhteessa eri oppiaineiden haasteisiin oli opettajaopiskelijoille vaativaa. Niin ikään oppiaineen kielenkäytön tapojen jäsentäminen laajemmin kuin käsitteiden osalta osoittautui vaikeaksi: esimerkiksi miten oppiaineen kieli eroaa arkikielestä ja millaisia tiedonalan tekstilajit ovat sekä miten niitä kannattaa lukea ja kirjoittaa. Oppiaineen kielen opetus jäi irralleen sisältötiedon opetuksesta, ja oppijan osallisuutta tukevien vuorovaikutustaitojen ja oppimisen strategisten taitojen opetus oli vähäistä.

Tulosten perusteella opettajankoulutuksen haasteena onkin tuottaa enemmän työkaluja kielitietoisten pedagogisten jatkumoiden suunnitteluun ja kollaboratiivisen, oppiainerajat ylittävän työskentelyn ohjaukseen.

– Kielitietoisen toimintakulttuurin rakentaminen kouluun on pitkäjänteistä ja siinä tarvitaan oppiainerajat ylittävää yhteistyötä, Aalto tiivistää. – Kielitietoisten työskentelytapojen kehittely vaatii kieli- ja sisältöaineiden opettajien neuvottelua ja yhteisen ymmärryksen rakentamista.

FL Eija Aallon kasvatustieteen väitöskirjan "Pre-service subject teachers constructing pedagogical language knowledge in collaboration" tarkastustilaisuus pidetään 5.12.2019 klo 12.00 salissa S212 (vanha juhlasali). Vastaväittäjänä professori Heini-Marja Pakula (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Taustatietoa:

Eija Aalto on kirjoittanut ylioppilaaksi Varkauden Päiviönsaaren lukiosta vuonna 1984 ja valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1991 ja filosofian lisensiaatiksi vuonna 1998 pääaineenaan suomen kieli. Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa eri laitoksilla ja eri tehtävissä vuodesta 1989 alkaen.

Vuosina 1994–2005 hän toimi suomi toisena kielenä (S2)-lehtorina yliopiston kielikeskuksessa (nykyään Movi). Vuodesta 2005 alkaen hän on toiminut lehtorina Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. Lukuvuoden 2009–2010 hän toimi Kuokkalan koulussa äidinkielen ja kirjallisuuden sekä S2-opettajana.

Julkaisun tiedot: 

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 158, Jyväskylä 2019. ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7950-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7950-8 (PDF).

Lisätietoja: Eija Aalto, eija.aalto@jyu.fi puh. 040 805 3320 (työ) ja 050 576 9212 (privaatti)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kannattaako avohakkuista luopua? Tuore simulaatiomallinnus vertaili metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä5.8.2020 09:29:26 EESTTiedote

Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio­ ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme