Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.9.2020: Pienten lasten hyvinvointi edellyttää vuorohoidolta joustavuutta (Salonen)

Jaa

Pienet lapset voivat vuorohoidossa paremmin, kun toiminta sovitetaan heidän vireystilaansa ja yksilöllisiin tarpeisiinsa.

Eija Salonen
Eija Salonen

Lapsia kuuntelemalla ja huomioimalla aikuiset voivat helpottaa ongelmia, joita esimerkiksi ryhmän vaihteleva kokoonpano ja pitkät päiväkotijaksot tuovat mukanaan. Tämä selviää KM Eija Salosen varhaiskasvatustieteen väitöstutkimuksessa. Salonen tarkasteli vuorohoitoon osallistuvien pienten lasten hyvinvointia arjen vuorovaikutustilanteiden ja niissä rakentuvien kuulumisen kokemusten näkökulmasta.

Muutokset hämmentävät

Monen vuorohoitoon osallistuvan lapsen arkea luonnehtivat muutokset. Lapsen omat varhaiskasvatusajat voivat vaihdella esimerkiksi vanhemman kolmivuorotyön mukaan. Tästä puolestaan seuraa, että myös ihmissuhteet vuoropäiväkodissa vaihtelevat. Salosen tutkimus paljasti näihin muutoksiin liittyviä lasten hyvinvoinnin haasteita.

– Pienelle lapselle ennakoimattomat muutokset, vaikkapa vieraamman ihmisen kohtaaminen päiväkotiin saapumisen hetkellä, ovat toisinaan hämmentäviä. Tämä voi hankaloittaa ryhmään liittymistä, yhteiseen toimintaan osallistumista ja lapsen hyvinvoinnille tärkeiden kuulumisen kokemusten rakentumista, Salonen pohtii.

Vuorohoidon haasteet kytkeytyvät paitsi arjen muutoksiin, myös lapsen omaa vuorokausirytmiä rikkoviin varhaiskasvatusaikoihin. Salosen tutkimuksen perusteella esimerkiksi myöhäiset illat, useat peräkkäiset yövuorot ja iltavuoroa seuraavat aamuvuorot voivat kuormittaa pieniä lapsia ja vaikeuttaa arjen sujumista.

Myös leppoisaa arkea

Haasteiden ohella Salosen tutkimus nosti esille vuorohoitoon liittyviä leppoisan arjen aineksia. Vuorohoitoon osallistuvan lapsen arkeen saattaa kuulua esimerkiksi lyhyitä päiväkotipäiviä, arkivapaita ja kiireettömiä kotiaamuja ennen iltavuoroa. Parhaimmillaan vuorohoito näyttääkin sopivan hyvin yhteen lapsen oman vuorokausirytmin kanssa.

Tämän lisäksi illat vuorohoidossa voivat olla lapselle erityisen mukavaa aikaa, sillä pienissä iltaryhmissä toiminta on usein joustavaa ja lapsilähtöistä. Salosen tutkimukseen osallistuneiden lasten iltoja rikastuttivat esimerkiksi uudenlaiset leikkiympäristöt ja vapaavalintainen toiminta, joka avasi hyviä mahdollisuuksia lasten omille aloitteille ja kuulumisen kokemuksille.

– Tutkimukseni havainnointiaineistossa tämä näkyi lasten innokkaana osallistumisena ja mielihyvän ilmaisuna, Salonen selventää.

Lapsen huomioiminen tärkeää

Silloinkin, kun vuorohoito kuormittaa pientä lasta, voidaan hänen hyvinvointiaan tukea monin tavoin. Avainasemassa ovat joustavat toimintatavat, jotka sallivat lapsen oman vuorokausirytmin, vireystilan ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen niin kotona kuin vuoropäiväkodissa.

– Lapsen hyvinvoinnin ja kuulumisen kokemusten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hänen ilmaisemansa tarpeet ja toiveet tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi. Vuorohoidon työntekijältä tämä edellyttää aikaa ja rauhaa lapsen kohtaamiseen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen arjen pienissä hetkissä, Salonen tähdentää.

Väitöstutkimuksessa havainnoitiin vuorohoitoon osallistuvia 1–3-vuotiaita lapsia. Havainnointiaineistoa täydennettiin haastattelemalla lasten äitejä ja vuorohoidon työntekijöitä. Tutkimus on osa kansainvälistä Perheet 24/7 -tutkimushanketta.

KM Eija Salosen varhaiskasvatustieteen väitöskirjan "Pienet lapset varhaiskasvatuksen vuorohoidossa: Epätyypillisten varhaiskasvatusaikojen merkitys kuulumisen neuvottelulle ja rakentumiselle" tarkastustilaisuus pidetään 5.9.2020 klo 12.00 alkaen salissa RUU D104 (Ruusupuisto, Helena-Sali). Vastaväittäjänä toimii professori Lasse Lipponen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Leena Laakso (Jyväskylän yliopisto).

Yleisö voi seurata tilaisuutta myös etäyhteyksien kautta: https://r.jyu.fi/dissertation-salonen-050920.

Mahdolliset yleisökysymykset voi tilaisuuden lopussa esittää kustoksen puhelinnumeroon: 040 8054024.

Julkaisutiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 254, Jyväskylä 2020. ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8240-9. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8240-9 (PDF).

Taustatiedot

Eija Salonen kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen aikuislukiosta vuonna 1995. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 2005 ja kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2008 Jyväskylän yliopistosta. Väitöstutkimuksensa Salonen aloitti vuonna 2012 Suomen Akatemian rahoittamassa Perheet 24/7 -tutkimushankkeessa.

Salonen on työstänyt väitöskirjaansa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella tohtorikoulutettavan työsuhteessa sekä Emil Aaltosen säätiöltä ja Suomen kulttuurirahastolta saamiensa apurahojen turvin. Tällä hetkellä Salonen työskentelee lapsi- ja perhetutkimuksen koordinointitehtävissä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Lisäksi Salonen toimii tutkijana Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Konfliktit ja vallankäyttö lasten ja nuorten lähisuhteissa – tarkastelukohteena kerrotut tunteet ja toimijuus”.

Lisätiedot

Eija Salonen, eija.p.salonen@jyu.fi, 040 6886532

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Eija Salonen
Eija Salonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme