Jyväskylän yliopisto

Väitös 8.11.2019: Lapsen näkökulma ja tukitoimet vahvemmin mukaan varhaiskasvatuksen kirjauksiin (Heiskanen)

Jaa

Noora Heiskanen tutki väitöstutkimuksessaan 108 lapsen pedagogisia asiakirjoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lasten tuen tarpeista kirjoitettiin asiakirjoissa ja miten heidän tarvitsemiaan tukitoimia suunniteltiin. Lisäksi Heiskanen selvitti, miten lasten ja vanhempien näkökulmat tulivat esiin tutkituissa asiakirjoissa.

Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että jokaisen lapsen yksilölliset vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja tuen tarpeet huomioidaan varhaiskasvatuksen suunnittelussa. Tämän takaamiseksi jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen pedagoginen asiakirja. Nämä asiakirjat, kuten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu, ovat tuttuja myös varhaiskasvatusikäisten lasten perheissä, sillä niiden laadintaan osallistuvat myös lasten vanhemmat.

Tuen tarve ja vastuut tarkemmin esiin

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkituissa asiakirjoissa painottuvat kuvaukset lapsen tuen tarpeista. Samalla kuvaukset lapsen tukemisesta ryhmässä jäävät puutteellisiksi. Myös ammattilaisten vastuu lapsen tarvitseman tuen toteutumisesta kuvataan usein epätarkasti. Tämä on Heiskasen mukaan ongelmallista, koska asiakirjojen avulla kuvataan, suunnitellaan ja tehdään sopimuksia lasta auttavista opetuksellisista ja kasvatuksellisista ratkaisuista.

– Lapselle laadittavan asiakirjan, kuten lapsen varhaiskasvatussuunnitelman, keskeinen tarkoitus on toimia opetusta ja kasvatusta tukevana työkaluna. Siksi asiakirjan keskeisen sisällön tulisi muodostua ammattilaisten vastuiden ja pedagogisen työn suunnittelun konkreettisesta kuvauksesta. On varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta hyödyllisempää kirjoittaa, että ”Anni pääsee mukaan leikkiin, kun häntä autetaan” kuin todeta ainoastaan, että ”Anni ei pääse mukaan leikkiin itsenäisesti”, Heiskanen korostaa.

Pedagogisen asiakirjan tavoitteena jatkuvuus ja johdonmukaisuus

Heiskasen tutkimuksen keskeinen havainto oli, että saman lapsen eri vuosina laaditut asiakirjat eivät useinkaan keskustele keskenään. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että peräkkäisissä asiakirjoissa toistetaan samoja tukitoimia tai vaihtoehtoisesti kirjataan hyvin erilaisia tukitoimia ilman, että kuvataan, mitä aiemmista ratkaisuista on seurannut.

– Näyttää siltä, että meille ammattilaisille lapsen tuen tarpeista kirjoittaminen on luontevampaa kuin lasta tukevien käytänteiden kuvaaminen ja kehittäminen. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että lapsen asiakirjat muodostaisivat jatkumon, jossa aiemmin kirjattuihin asioihin palataan myöhemmin ja tuen suunnittelua tehdään käytettyjä tukitoimia aktiivisesti arvioiden ja kehittäen, Heiskanen pohtii.

Muistetaanko lapsen ja vanhempien mielipiteet?

Koska opetuksen ja kasvatuksen suunnittelun tavoitteena tulee olla lapsen tilanteen ymmärtäminen monipuolisesti, on myös vanhempien kanssa käytävillä keskusteluilla ja lapsen näkökulmalla tärkeä merkitys onnistuneen asiakirjan laadinnalle. Heiskasen tutkimissa asiakirjoissa lapsen ja vanhempien näkökulmat olivat usein esillä. Useimmiten näkökulmat toivat jotain uutta lapsen tilanteen kuvaamiseen. Yhteisiä sopimuksia ja päätöksiä koskevissa kirjauksissa tuli kuitenkin vain harvoin esiin lapsen tai vanhemman näkökulman huomioiminen.

– Ammattilaisen on tärkeää huolehtia lapsen ja vanhempien näkökulmien hyödyntämisestä asiakirjan laadinnan prosessissa. Jo hyvin pienikin lapsi pystyy tuomaan esille näkökulmaansa häntä tukeviin käytäntöihin varhaiskasvatuksessa, kun häntä autetaan mielipiteensä ilmaisemisessa. Pieneltä tai puhumattomalta lapselta voi esimerkiksi pyytää palautetta toimintatavoista kuvien avulla, Heiskanen muistuttaa.

KM Noora Heiskasen erityispedagogiikan väitöskirjan ”Children's needs for support and support measures in pedagogical documents of early childhood education and care” tarkastustilaisuus pidetään 8.11.2019 Seminaarinmäellä yliopiston päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjänä toimii professori Lasse Lipponen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Tanja Vehkakoski (Jyväskylän yliopisto).

Lisätiedot:
Noora Heiskanen, noora.j.heiskanen@jyu.fi, +358 40 805 3248

Taustatiedot

Noora Heiskanen (os. Seila) on kirjoittanut ylioppilaaksi Hollolan lukiosta vuonna 2007. Hän valmistui kasvatustieteen kandidaatiksi ja lastentarhanopettajaksi vuonna 2010 sekä kasvatustieteen maisteriksi ja erityisopettajaksi vuonna 2013 Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt aiemmin lastentarhanopettajana ja kasvatusaineiden opettajana ammatillisessa koulutuksessa sekä vuodesta 2015 alkaen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella tohtorikoulutettavana ja yliopistonopettajana.

Tällä hetkellä Heiskanen työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopistolla tutkimushankkeessa ”Kohti parempaa sosio-emotionaalisten taitojen tukemista varhaiskasvatuksessa”. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Ebeneser-säätiö, Oscar Öflunds Stiftelse ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.

Julkaisun tiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 139, Jyväskylä 2019. ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7868-6 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7868-6 (PDF).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarja osaksi yliopiston opetusohjelmaa. Kutsu medialle: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennus 29.1.2020 klo 14.00–16.0023.1.2020 12:00:26 EETTiedote

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä opintoihin ammatillisia valmiuksia väkivallan kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta liittää Tuffi Films -tuotantoyhtiön toteuttaman Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan osaksi opetusta. Sen tuotannossa mukana ollut näyttelijä Krista Kosonen osallistuu Ruusupuiston tilaisuuteen. Lyhytelokuvasarja käsittelee monipuolisesti sukupuolistunutta vallankäyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme