Väitös 8.3.2019: Vankilassa tehtävä sosiaalityö helpottaa vangin palaamista yhteiskuntaan

Ulla Salovaara kuvaa sosiaalityön väitöskirjassaan rikostaustaisten naisten yhteiskunnasta erottamisen ja takaisinliittymisen kokemuksia. Aineiston kertomuksissa piirtyy monivivahteisia kuvia rikostaustaisista naisista, jotka elävät haavoittuvassa asemassa, mutta pyrkivät omalla toiminnallaan murtamaan heitä määrittäviä käsityksiä.

– Rikoksiin syyllistymistä ja vankeuteen joutumista näyttivät edistävän vahingoittavat lähisuhteet, päihteet ja väkivalta. Päihteidenkäyttö vaikutti tavalla tai toisella liki jokaisen haastateltavan rikollisen teon taustalla, Salovaara toteaa.

Naisten kohtaama ja kokema väkivalta näyttäytyy tutkimuksessa merkittävä yhteiskunnasta erottavana ja rikoksiin altistavana tekijänä.

– Olin jo haastatteluissa tiedostanut väkivallan eri muotojen läsnäolon naisten elämässä, mutta sen monimuotoisuus yllätti minut. Väkivallan kohtaaminen ja sen jatkuva läsnäolo omassa arjessa traumatisoi ja vaikeuttaa elämänhallintaa, mutta ennen kaikkea se synnyttää väkivaltaa, Salovaara toteaa.

Yksi yleisimmistä syistä suomalaisten vankeustuomioille on heidän tekemänsä erilaiset väkivaltarikokset. Kokonaisuutena suomalainen väkivalta eroaa määrältään huomattavasti muista maista.

– Vahingoittavista elämäntilanteistaan huolimatta vankilasta vapautumisen jälkeen on mahdollista irrottautua rikollisesta elämäntavasta ja integroitua yhteiskuntaan. Se kuitenkin edellyttää riittävää tukea. Tuen tarjoaminen ja aktiivinen integraatiotyöskentely tulee aloittaa jo vankeusrangaistuksen aikana, Salovaara sanoo.

Vapautumisvaiheessa on tärkeää kiinnittää huomio mahdollisuuksiin

Tutkimuksen mukaan rikostaustaisten naisten suhtautuminen vankeusrangaistukseen on odottavaa ja moni toivoo vankeusrangaistuksen ja yhteisöstä erottamisen mahdollistavan myös rikollisesta elämästä irtaantumisen ja muutoksen omassa elämässä.

– Vankeusrangaistuksen aikana naisten elämään kuitenkin vaikuttavat eriarvoistavat valtasuhteet, jotka ylläpitävät yhteiskunnasta erottautumista ja vaikeuttavat yhteiskuntaan integroitumista. Avun saaminen edellyttää omaa aktiivisuutta, tietoa ja sinnikkyyttä, eikä tuettu vapautuminen ole kaikille saatavilla oleva mahdollisuus, Salovaara tähdentää.

Tutkimusten tulosten perusteella Salovaara esittää, että vankeusrangaistuksen suorittaminen ja tuettu vapautuminen mahdollistavat normatiivisen kansalaisuuden ja mielekkään elämän saavuttamisen. Kuntoutukseen ja tukeen panostaminen ja rikolliseen elämään palaamisen ehkäiseminen onkin kannatettavaa sekä yksilön hyvinvoinnin että yhteiskunnan resurssien näkökulmasta.

– Tukea on mahdollista lisätä jo vankeusaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että resursseja sosiaalityön ammattilaisten lisäämiseksi vankiloissa tulisi kasvattaa, Salovaara toteaa.

Rikostaustaisten naisten yhteiskuntaan takaisinliittäminen on ennen kaikkea ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymys. Sen onnistuminen edellyttää yhteiskunnan palvelujärjestelmän kehittämistä ja tukitoimenpiteisiin panostamista erityisesti vapautumisvaiheessa.

– Haasteiden sijaan on tärkeää kiinnittää huomiota vankilasta vapautuvien mahdollisuuksiin ja yhteiskuntaan takaisinliittymiseen. Haavoittavissa elämäntilanteissa pitkään eläneiden naisten integraatio yhteiskuntaan vaatii sekä heidän omaa motivaatiotaan että runsaasti tukea palvelujärjestelmältä ja ympäröivältä yhteiskunnalta, Salovaara painottaa.

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian maisteri Ulla Salovaaran sosiaalityön väitöskirjan "Rikoksista tuomitut naiset – Yhteisöstä erottaminen ja takaisin liittämisen mahdollisuudet" tarkastustilaisuus pidetään 8.3.2019 klo 12–15 salissa H320. Vastaväittäjänä professori Sanna Hautala (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Marjo Kuronen (Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lisätiedot:

Ulla Salovaara
ulla.k.salovaara@jyu.fi
040 805 5001

Henkilötiedot:

Ulla Salovaara on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän lyseon lukion iltalinjalta vuonna 1994 ja valmistunut sosiaaliohjaajaksi Jyväskylän sosiaalialan oppilaitoksesta vuonna 1997. Hän on aloittanut yhteiskuntapolitiikan opinnot Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa ja valmistunut yhteiskuntatieteen maisteriksi yhteiskuntapolitiikan pääaineesta Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004, filosofian maisteriksi kulttuuriantropologian pääaineesta vuonna 2005 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi sosiaalityön pääaineesta vuonna 2015. Salovaara on työskennellyt sosiaalityön eri tehtävissä mm. Viitasaaren ja Jyväskylän kaupungeilla, Laukaan kunnassa, perusturvaliikelaitos Saarikassa sekä Rikosseuraamuslaitoksella. Tällä hetkellä hän toimii projektitutkijana Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sosiaalityön yksikössä Transforming welfare service system from the standpoint of women in vulnerable life situations -hankkeessa. Hanke on Suomen Akatemian rahoittama. Väitöskirja on saanut taloudellista tukea Suomalaiselta Konkordia-liitolta, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta sekä Alli Paasikiven säätiöltä.

Julkaisutiedot:

Väitöskirja on julkaistu Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen Acta Poenologica -julkaisusarjassa 1/2019, ISBN 978-951-53-3421-3, ISSN 1795-0708. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7685-9