Jyväskylän yliopisto

Väitös 8.5. Oma koti on muutakin kuin paikka ikääntyneelle

Jaa

Usein väitetään, että koti on ikääntyneen paras paikka vanheta. YTM Paula Vasaran yhteiskuntapolitiikan alan väitöskirjassa peilataan tätä tuttua politiikkasuositusta ikäihmisten ja heidän läheistensä kertomuksiin.

Vasaran väitöstutkimus osoittaa, että hyvä vanhenemisen kokemus on mahdollinen sekä niille, jotka vanhenevat paikoillaan että niille, jotka muuttavat ikääntyneenä. Fyysistä asuinpaikkaa ja siinä asumisen pitkäaikaisuutta merkittävämmäksi rakentuu se, miten suhde paikkaan ja kotiin merkityksellistyy. Usein paikka nähdään vain samankaltaisena pysyvänä näyttämönä, jossa yksilön vanheneminen, menetykset ja raihnaistuminen tapahtuvat. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kyse on aina suhteesta ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä: niin yksilöt kuin paikat muuttuvat ajassa, ja tällöin niiden vuorovaikutuskin muuttuu.

Tutkimuksen aineistona toimivat sekä ikääntyneiden itsensä että heidän läheistensä kertomukset. Ne alleviivaavat sitä, että käsitykset hyvästä ja mielekkäästä elämästä ja sitä myöten hyvästä ja toivotusta asumisen muodosta muovautuvat elämänkulun aikana hankittujen kokemusten ja merkityksenantojen myötä. Ei siis ole olemassa universaaleja ratkaisuja, jotka väistämättä tuottaisivat hyviä lopputulemia.

- Aika ja paikka sekä yksilölliset elämäntapahtumat ja niiden ajoittuminen vaikuttavat siihen, mikä tulkitaan itselle sopivaksi ja toivottavaksi vaihtoehdoksi. Asumisen jatkaminen tai pitkäaikaisesta kodista pois muuttaminen voi kertomuksissa rakentua niin väistämättömyydeksi kuin valinnaksikin, Vasara kertoo.

”Minä en lähe mihinkään niin kauan kun mä pystyn huolehtiin itestäni ja asioistani, niin kauan mä olen kotona”, totesi eräs haastateltu.

Tutkimus todentaa osaltaan monissa tutkimuksissa toistettua väitettä siitä, että monet ikääntyneet arvostavat mahdollisuutta voida vanheta omassa kodissaan. Tämä näyttäytyy kuitenkin kertomusten valossa totuttua moniulotteisempana ilmiönä: omassa kodissa vanhenemista ei välttämättä nähdä mahdollisena tai toivottavana hinnalla millä hyvänsä vaan toive usein symboloi ajatusta siitä, että oman terveyden, toimintakyvyn ja arjen toivotaan säilyvän entisen kaltaisina.

Erään haastatellun tavoin voi vain todeta, että ”eihän sitä koskaan tiiä, jos käy petipotilaaks niin sitte on ihan, tuntus että on sama missä päin sitä on. Missä vaan hoidon saa.”

Tilanteen muuttuessa vaihtoehtoja ollaan usein valmiita harkitsemaan: osa on valmis luopumaan joistain työläiksi koetuista asioista kodin jatkuvuuden säilyttämiseksi, osa näkee mahdollisuuden omien toiveiden ja arvojen toteutumiseen toisella tapaa, ehkäpä uudenlaisessa paikassa.

- Kodin tuntu on tärkeä, mutta itse koti voi merkityksellistyä ja rakentua eri tavoin, Vasara muistuttaa.

Tutkimus kyseenalaistaa yksipuolisen käsityksen saman fyysisen kodin ja paikoillaan vanhenemisen politiikan oikeutuksesta. Jotta yhteiskuntapoliittisin ratkaisuin voitaisi tukea hyvää vanhenemisen kokemusta, yksilöiden väliset erot on voitava tunnistaa ja tunnustaa. Tarvitaan myös erilaisia todellisia asumisen vaihtoehtoja, joissa oma elämä on mahdollista järjestää oman elämäntavan, toiveiden ja arvojen mukaiseksi.

Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomen Akatemian rahoittamissa projekteissa Muuttaminen ja vanhuus sekä Omaishoito, palkkatyö ja identiteetit.

YTM Paula Vasaran yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan “Väistämättömyyksiä ja valintoja - kertomuksia ikäihmisten asumispolulta” tarkastustilaisuus pe 8.5.2020 klo 12:00–15:00. Vastaväittäjänä apulaisprofessori, YTT Minna Zechner (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata väitöstä Zoom-sovelluksen kautta: https://jyufi.zoom.us/j/66969681221

Lisätietoja:

Paula Vasara, paula.vasara@jyu.fi, 040 805 4193
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, tiedotus@jyu.fi, puh. 040 805 4403

Paula Vasara on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta vuonna 2004 pääaineenaan valtio-oppi ja vuonna 2011 pääaineenaan sosiaalityö. Hän on työskennellyt yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tutkimusavustajana, tohtorikoulutettavana, yliopistonopettajana ja projektitutkijana yhteiskuntatieteellisen tiedekunnassa (nyk. humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta). Väitöstutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemian projekteista Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymiä (2011–2015) sekä Jaettu ikääntyminen: asumisen ja hoivan keskinäisriippuvuudet vanhuuden elämänkulussa (LinkAGE, 2016–2020) sekä Miina Sillanpään Säätiöltä. Se on osa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkimusta (CoE AgeCare, 2018–2025).

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 212, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8132-7. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68763

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Lähes neljän miljoonan euron rahoitus sosiaalityön tohtorikoulutukseen1.6.2020 12:25:53 EESTUutinen

Miten sosiaalityö voi hyödyntää kestävän siirtymän tutkimusta kamppailussa yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi? Jyväskylän yliopisto on saanut Euroopan komissiolta myönteisen lähes neljän miljoonan euron rahoituspäätöksen Kokkola yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön professori Aila-Leena Matthiesin johtamaan ja Jyväskylän yliopiston koordinoimaan tohtorikoulutushankkeeseen.

Toimiva työelämäyhteistyö oppimisen ekosysteemeissä28.5.2020 11:02:29 EESTTiedote

Valtakunnallisen eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi -hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena on ollut ammattikorkeakoulujen välisen verkko-opiskelun ja siihen liittyvän digipedagogiikan kehittäminen sekä työelämäläheisyyden vahvistaminen. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos selvitti hankkeessa mitä työelämälähtöiset oppimisen ekosysteemit voisivat olla, millaisia piirteitä niistä tunnistetaan ja miten ne toimivat.

Väitös: 29.5.2020 Tilinpäätösstandardien kääntäminen edellyttää laskentatoimen asiantuntijuutta27.5.2020 14:15:00 EESTTutkimus

Taloudellinen raportointi edellyttää myös muuta kuin puhtaasti talouteen tai normeihin keskittyvää asiantuntijuutta. Väitöstutkimus tarkastelee laskentatoimen kansainväliseen standardointiin liittyviä käytäntöjä ja IFRS-standardien kääntämiseen liittyviä haasteita. Poikkitieteellinen tutkimus tarjoaa uutta tietoa erityisesti kansainvälisten tilinpäätösstandardien kääntämisestä ja soveltamisesta.

Väitös 29.5.2020 Hyvä kuulo tukee ikääntyneiden elämänlaatua ja arjen aktiivisuutta27.5.2020 07:00:00 EESTTiedote

Arjen eri tilanteissa koetut kuulovaikeudet vähentävät ikääntyneiden henkilöiden liikkumista elinpiirissään sekä elämänlaatua. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöstutkimuksen mukaan kuulolaitteen käytöstä enemmän hyötyä kokevilla henkilöillä liikkumisaktiivisuus on suurempaa verrattuna niihin, joiden kokema hyöty on vähäisempi. Vähentynyt liikkumisaktiivisuus oli yhteydessä suurempaan masennusoireiden määrään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme