Jyväskylän yliopisto

Väitös 9.11.2019: Inkeriläisten paluumuuttoprosessi oli kokonaisuutena onnistunut hanke (Martikainen)

Jaa

Inkeriläisten paluumuuttoprosessiin vuosina 2003–2016 liitetty kielitutkinto oli keskeinen elementti, joka edesauttoi paluumuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Minna Martikaisen kielitaidon testaamista tutkiva väitöskirja paljastaa muun muassa, että tieto paluumuuton edellytyksenä olevasta kielitutkinnosta aktivoi paluumuuttoa suunnittelevat inkeriläiset jo ennakkoon opiskelemaan kieltä ja samalla karsi joukosta ne, joiden kohdalla kielitaitovaatimus ei täyttynyt.

Minna Martikainen. Kuvaaja: Juha-Matti Martikainen.
Minna Martikainen. Kuvaaja: Juha-Matti Martikainen.

Martikainen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kielitaidon testaaminen on vaikuttanut inkeriläisten paluumuuttoon.

– Tutkimus luo ainutlaatuisen kuvan yhden kielitutkinnon koko elinkaaresta: Tutkinto luotiin vuonna 2003 vastaamaan haastavaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa inkeriläisten muuttoa entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen haluttiin rajoittaa. Paluumuuttoprosessiin liittyi valmennus lähtöalueilla, jonka päätös kielitutkinto oli. Paluumuutto päättyi vuonna 2016, jolloin myös kielitutkinnon käyttäminen lopetettiin, taustoittaa Martikainen.

Kielitutkinnolla pyrittiin varmistamaan opetuksen laatua, tukemaan opiskelumotivaatiota, kehittämään suomen kielen opetusta aiempaa viestinnällisemmäksi ja näin parantamaan suomen kielen taitoa.

– Sekä asiantuntijat että opettajat olivat sitä mieltä, että kielitutkinnon edellyttämä kielitaito edisti Suomessa pärjäämistä ja Suomeen kotoutumista.


Kielitutkintoon suhtauduttiin myönteisesti

Martikaisen mukaan paluumuuttovalmennuksen opettajat kokivat, että tutkinnon olemassaolo toi selkeyttä opetuksen sisältöön ja menetelmiin. Tutkinnon suullisen kielitaidon painotus vastasi myös opettajien käsitystä siitä, mikä on kielen oppimisen alkuvaiheessa ensisijaista. Lisäksi opettajat kokivat, että kielitutkinnon olemassaolo lisäsi opiskelumotivaatiota ja puheharjoitusten painoa kurssin tehtävätyyppinä.

Myös suomen kielen oppijat suhtautuivat kielitutkintoon myönteisesti ja pitivät sitä luotettavana tapana mitata kielitaitoa. Kielitutkinto digitalisoitiin vuonna 2005, mikä vaikutti laatukriteereihin: se lisäsi luotettavuutta siten, että tutkintotilanne oli tasalaatuinen eri tutkintokerroilla ja suorittajien välillä.

– Vuorovaikutustaitojen osoittaminen tietokoneelle oli erilaista kuin vastaaminen henkilöhaastattelijalle. Oikeidenmukaisuus liittyi sekä tutkinnon luotettavuuteen ja validiuteen että myös tutkintojärjestelyihin ja saatavuuteen, ja näissä inkeriläisten kielitutkinto onnistui suurelta osin.


Tutkinto tehosti oppimista

Tutkimuksen mukaan suomen kielen oppijat kokivat tutkintoon liittyvää stressiä, mutta tutkintoon valmistautuminen aktivoi opiskelemaan kieltä, mitä he arvelivat jatkavansa myös kielitutkinnon suorittamisen jälkeen.

– Kielitutkintoajankohdan lähestyminen koettiin kyllä stressaavana, mutta stressaavuus ei ollut siirtynyt opetukseen vaan opiskeluilmapiiriä pidettiin hyvänä. Tutkimuksen yksi päätulos onkin se, että opiskelijat kuvasivat opiskelunsa muuttuneen kielitutkinnon lähestyessä: opiskelu tehostui ja suhtautuminen suomen kieltä kohtaan oli myönteisempää kuin ennen.

Tutkimuksen kaikkein tärkein merkitys on siinä, että se tarkastelee inkeriläisten kielitutkintoa silloin, kun se oli käytössä ja sen toimijat olivat sen järjestämisessä aktiivisesti mukana. Inkeriläisten kielitutkinto on esimerkki onnistuneesta pedagogisesta innovaatiosta, jolla on pystytty vaikuttamaan enimmäkseen myönteisellä tavalla niihin, jotka ovat olleet osallisina paluumuuttoprosessissa.


Filosofian maisteri Minna Martikaisen (o.s. Melkko) soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Inkeriläisten paluumuutto – suomalaisuutta, suomen kieltä ja kielitutkintoa” tarkastustilaisuus on yliopiston päärakennuksen salissa C5 lauantaina 9.11.2019 kello 12. Vastaväittäjänä professori emerita Pirkko Nuolijärvi (Helsingin yliopisto/Kotimaisten kielten keskus) ja kustoksena professori Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Aika: 9.11.2019 12:00 - 15:00
Paikka: Seminaarinmäki, C5

Lisätietoja:

Minna Martikainen, minna.martikainen@tampere.fi, 040 800 7672
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228

Minna Martikainen on kirjoittanut ylioppilaaksi Mikkelin Lyseon lukiosta vuonna 1990 ja valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1995 pääaineenaan suomen kieli. Hän toimii suomen kielen lehtorina Tampereen seudun ammattiopistossa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 143; ISBN 978-951-39-7872-3. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65968

Avainsanat

Kuvat

Minna Martikainen. Kuvaaja: Juha-Matti Martikainen.
Minna Martikainen. Kuvaaja: Juha-Matti Martikainen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme