Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa
Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.

Lasten ja nuorten vapaamuotoinen fyysinen aktiivisuus vapaa-ajalla on vähentynyt ja liikunnan harrastamisen painopiste on siirtynyt organisoituun toimintaan urheiluseuraympäristössä. Samalla liikuntavammojen määrä lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut.
LL Matias Hilskan väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli kerryttää lisätietoa äkillisten liikuntavammojen ilmaantuvuudesta lasten ja nuorten jalkapallossa sekä tutkia vammojen ehkäisyyn suunnitellun hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn tehokkuutta ja käytettävyyttä äkillisten alaraajavammojen ja alaraajojen rasitusvammojen ehkäisyssä.
Väitöstutkimukset olivat osa valtakunnallista UKK-instituutin ja Tampereen Urheilulääkäriaseman Terve Futaaja -tutkimushanketta, joka toteutettiin satunnaistetussa kontrolloidussa asetelmassa Suomen Palloliiton Sami Hyypiä Akatemian jalkapalloseurojen parissa vuosina 2014–2015. Tutkimusjoukko koostui 1409:stä 9–14-vuotiaista pelaajista.
Tutkimuksessa havaittiin, että liikuntavammat ovat varsin yleisiä lasten jalkapallossa: jopa 40 prosentille tutkittavista pelaajista sattui äkillinen liikuntavamma viiden kuukauden seurantajakson aikana, mikä vastaa noin seitsemää vammaa tuhatta jalkapallon harjoitus- ja pelituntia kohden. Yleisimmin vammat sattuivat nilkkaan, polveen ja reiteen. Havaittiin myös, että tytöt olivat melkein kaksinkertaisessa riskissä nilkkavammoille verrattuna poikiin.
Aktivoivan alkuverryttelyn todettiin vähentävän äkillisten ilman kontaktia sattuvien alaraajavammojen määrää 33 prosenttia kontrolliryhmään verrattuna. Hyvin harjoitteluun sitoutuneissa joukkueissa, joissa harjoitusohjelmaa tehtiin 2–3 kertaa viikossa, alkuverryttelyohjelma osoittautui vielä tehokkaammaksi.
– Joka kolmas ellei jopa puolet ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista on siis ehkäistävissä laadukkaan harjoittelun keinoin, Hilska toteaa.
Sen sijaan alaraajojen rasitusvammojen esiintyvyyteen alkuverryttelyohjelmalla ei todettu olevan vaikutusta.
– Jatkossa on tärkeä selvittää, miten voisimme ehkäistä rasitusvammojen esiintymistä, sillä jokaisena seurantaviikkona jopa yksi kymmenestä lapsesta kärsi rasitusvamman oireista. Aktivoiva alkuverryttely ei tässä tutkimuksessa näyttänyt vaikuttavan rasitusvammojen esiintyvyyteen, joten keinoja tulee etsiä muualta. Avainasemassa on harjoittelun kokonaiskuormituksen suunnitelmallisuus ja hallinta.
Tutkimuksessa käytetty alkuverryttelyohjelma on saatavilla terveurheilija.fi-sivustolta.
Lääketieteen lisensiaatti Matias Hilskan liikuntalääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Prevention of Lower Extremity Injuries in Children’s Football tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa lauantaina 2.7.2022 klo 12 alkaen auditorio Kaupinkoivussa UKK-instituutissa, Kaupinpuistonkatu 1. Vastaväittäjänä toimii professori Willem van Mechelen Amsterdamin Vrije Universiteit -yliopiston lääketieteen keskuksesta ja kustoksena professori Tommi Vasankari Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matias Hilska
mvvhil@utu.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi 3D-tulostin mahdollistaa keraamisten tuotteiden suunnittelun joustavasti halutuilla ominaisuuksilla1.7.2022 10:30:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto ottaa käyttöön uuden keraamien 3D-tulostusteknologian. Tampereelle juuri saapunut laite perustuu tulostukseen sideaineen suihkutus -menetelmällä. Se mahdollistaa suunnittelun ja valmistuksen keraamirakenteiden toiminnallisuuden mukaan. Laitteen käyttöönotossa huomioidaan teollisuuden tarpeet yhteisissä työpajoissa.
Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote
Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.
Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote
YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.
Ennakkokutsu medialle: Verotutkimuksen huippuyksikön avajaistilaisuus 1.9.202221.6.2022 09:39:25 EEST | Kutsu
Verotus vaikuttaa meidän kaikkien elämään, vaikkemme sitä aina huomaa. Verotuloilla rahoitetaan hyvinvointipalvelut varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta eläkkeisiin. Verotuksella voidaan myös pyrkiä ratkomaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten eriarvoisuuden kasvua sekä ympäristö- ja terveysongelmia.
Tunteiden säätely voi muovata turvallisuuden kokemustamme20.6.2022 11:06:44 EEST | Tiedote
Tavoillamme säädellä tunteita saattaa olla merkitystä siinä, miten turvalliseksi olomme koemme, ilmenee Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten jokapäiväisten turvallisuuden ja turvattomuuden kokemusten sekä tunteiden säätelyn välisiä ajallisia yhteyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme