Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa
Lasten ja nuorten vapaamuotoinen fyysinen aktiivisuus vapaa-ajalla on vähentynyt ja liikunnan harrastamisen painopiste on siirtynyt organisoituun toimintaan urheiluseuraympäristössä. Samalla liikuntavammojen määrä lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut.
LL Matias Hilskan väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli kerryttää lisätietoa äkillisten liikuntavammojen ilmaantuvuudesta lasten ja nuorten jalkapallossa sekä tutkia vammojen ehkäisyyn suunnitellun hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn tehokkuutta ja käytettävyyttä äkillisten alaraajavammojen ja alaraajojen rasitusvammojen ehkäisyssä.
Väitöstutkimukset olivat osa valtakunnallista UKK-instituutin ja Tampereen Urheilulääkäriaseman Terve Futaaja -tutkimushanketta, joka toteutettiin satunnaistetussa kontrolloidussa asetelmassa Suomen Palloliiton Sami Hyypiä Akatemian jalkapalloseurojen parissa vuosina 2014–2015. Tutkimusjoukko koostui 1409:stä 9–14-vuotiaista pelaajista.
Tutkimuksessa havaittiin, että liikuntavammat ovat varsin yleisiä lasten jalkapallossa: jopa 40 prosentille tutkittavista pelaajista sattui äkillinen liikuntavamma viiden kuukauden seurantajakson aikana, mikä vastaa noin seitsemää vammaa tuhatta jalkapallon harjoitus- ja pelituntia kohden. Yleisimmin vammat sattuivat nilkkaan, polveen ja reiteen. Havaittiin myös, että tytöt olivat melkein kaksinkertaisessa riskissä nilkkavammoille verrattuna poikiin.
Aktivoivan alkuverryttelyn todettiin vähentävän äkillisten ilman kontaktia sattuvien alaraajavammojen määrää 33 prosenttia kontrolliryhmään verrattuna. Hyvin harjoitteluun sitoutuneissa joukkueissa, joissa harjoitusohjelmaa tehtiin 2–3 kertaa viikossa, alkuverryttelyohjelma osoittautui vielä tehokkaammaksi.
– Joka kolmas ellei jopa puolet ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista on siis ehkäistävissä laadukkaan harjoittelun keinoin, Hilska toteaa.
Sen sijaan alaraajojen rasitusvammojen esiintyvyyteen alkuverryttelyohjelmalla ei todettu olevan vaikutusta.
– Jatkossa on tärkeä selvittää, miten voisimme ehkäistä rasitusvammojen esiintymistä, sillä jokaisena seurantaviikkona jopa yksi kymmenestä lapsesta kärsi rasitusvamman oireista. Aktivoiva alkuverryttely ei tässä tutkimuksessa näyttänyt vaikuttavan rasitusvammojen esiintyvyyteen, joten keinoja tulee etsiä muualta. Avainasemassa on harjoittelun kokonaiskuormituksen suunnitelmallisuus ja hallinta.
Tutkimuksessa käytetty alkuverryttelyohjelma on saatavilla terveurheilija.fi-sivustolta.
Lääketieteen lisensiaatti Matias Hilskan liikuntalääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Prevention of Lower Extremity Injuries in Children’s Football tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa lauantaina 2.7.2022 klo 12 alkaen auditorio Kaupinkoivussa UKK-instituutissa, Kaupinpuistonkatu 1. Vastaväittäjänä toimii professori Willem van Mechelen Amsterdamin Vrije Universiteit -yliopiston lääketieteen keskuksesta ja kustoksena professori Tommi Vasankari Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matias Hilska
mvvhil@utu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme