Tampereen yliopisto

Väitös: Asuinolosuhteiden muutoksen tutkimus laajentaa kuvaa maaseudun modernisaatiosta 1920- ja 1930-luvuilla

Jaa
Asumisen ja työnteon tilat luovat materiaalisen rakenteen, jossa monet yksilöiden kokemukset arkielämästä määrittyvät ja saavat merkityksensä. Filosofian maisteri Henrik Mattjus tutki väitöstutkimuksessaan 1920- ja 1930-lukujen modernisoituvia maalaiskoteja ja tuon muutoksen tuottamia kokemuksia. Tutkimus osoittaa, miten hitaan teknologisen murroksen kuluessa keskeinen modernisaation elementti oli maalaiskotien huonetilojen järjestely modernististen periaatteiden pohjalta. Tämä vaikutti tutkimuksen mukaan myös kotien päivittäiseen arkeen.
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
 

Rakennusteknisten menetelmien ja sovellusten lisäksi kodin tiloja määrittävät yhteiskunnallisissa keskusteluissa esiin nostetut ajankohtaiset teemat. Kotien muutos peilaa usein esimerkiksi kulttuuriseen perintöön kytkettyjä asioita ja ilmiöitä. Henrik Mattjuksen väitöskirja osoittaa, miten nämä seikat kietoutuivat yhteen 1920- ja 1930-lukujen suomalaisia maalaiskoteja koskeneissa keskusteluissa sekä maalla asumista kuvaavassa myöhemmässä muistelukerronnassa.

Tutkimuksen mukaan funktionalismina tunnetun arkkitehtuurityylin periaatteet sovellettiin suomalaisella maaseudulla vallinneisiin asumisen ja rakentamisen käytäntöihin. Rakennussuunnittelijat, kuten arkkitehdit ja rakennusmestarit, sekä yhteiskuntatutkijat tiedostivat puutteelliset maaseudun asuinolot jo 1900-luvun alussa.

— Asuinoloihin alettiin erityisesti kiinnittää huomiota maanomistuksen vapautumisen jälkeen 1920-luvulla. Asuinolojen parantaminen kohtasi kuitenkin haasteita, kuten ihmisten asenteita ja tottumuksia sekä niukat taloudelliset resurssit, Mattjus kertoo.

Asiantuntijat ratkoivat ongelmia esimerkiksi maatilojen mallisuunnitelmien avulla, jotka suunnattiin erityisesti tuoreelle pienviljelijäluokalle. Suunnitelmiin yhdistettiin länsimaisia modernistisia tilaoppeja sekä perinteisiä paikallisen rakentamisen tapoja. Kotien huonetilat jaettiin niihin kytkettyjen toimintojen mukaan, ja taloihin voitiin perinteiseen tapaan lisätä huoneita tarpeen vaatiessa ja varallisuuden salliessa.

— Kodin tilan modernisointi oli osa maatilojen kokonaisvaltaista muutosta, jossa pyrittiin luomaan taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti elinvoimainen pienviljelijäluokka. Maalaiskodin ideaali oli taloudellisesti tuottava ja viihtyisä pientalo, jossa yksi perhe saattoi elää, Mattjus toteaa.

Mattjuksen historian alan väitöskirja kytkeytyy nykypäivänä käytäviin keskusteluihin esimerkiksi ilmastonmuutoksen, yhteiskunnallisten olojen, elintapojen ja energiantuotannon vaikutuksista asumisen muotoihin. Työssä kuvataan, miten yhteiskunnallisten ja sosiaalisten muutosten aiheuttamia seurauksia pyrittiin kohtaamaan asuntosuunnittelussa ja asumisessa.   

Teknisten muutosten ohella oli tärkeää muuttaa asumiseen liittyvien asenteita ja ennakkokäsityksiä. Viljelijöiden asenteita pyrittiin muokkaamaan opaskirjallisuuden, esitelmien, tyyppisuunnitelmien ja näyttelyiden avulla. Historiallisen ilmiön teoreettinen tarkastelu osoittaa sen, miten tilat muodostavat materiaalisia sekä mentaalisia rakenteita, joissa inhimillinen kokeminen tapahtuu. Työssä käytettyä tarkastelutapaa voi siten soveltaa myös nykypäivän asumisen ja työnteon tiloja koskevissa aiheissa.

Henrik Mattjus työskentelee apurahatutkijana Tampereen yliopistossa hankkeessa Äitiyspakkaus tunne-esineenä. Hyvinvointivaltion sosiomateriaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle.

Väitöstilaisuus perjantaina 24.2.

Filosofian maisteri Henrik Mattjuksen historian alaan kuuluva väitöskirja Mallitaloista kokemuksen malleja? Modernisoituvat suomalaiset maalaiskodit 1920- ja 1930-luvuilla sosiaalisesti tuotettuna kokemusrakenteena tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 24.2.2023 kello 12.00, Päätalon luentosalissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Pia Olsson Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marjaana Niemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Henrik Mattjus
henrik.mattjus@tuni.fi

Kuvat

Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Viivästynyt aivoiskemia on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen lukinkalvonalaisen verenvuodon jälkeen29.3.2023 15:45:13 EEST | Tiedote

Aivovaltimon pullistuman repeäminen voi aiheuttaa lukinkalvonalaisen verenvuodon eli SA-vuodon. SA-vuotoon sairastuneiden kuolleisuus on suuri, ja eloon jääneiden potilaiden toipumista voi vaikeuttaa potilaalle ilmaantuva viivästynyt aivoiskemia (DCI). LL Essi Raatikaisen väitöstutkimus osoitti, että viivästynyt aivoiskemia muodostaa vahvan ja itsenäisen riskitekijän huonolle neurologiselle toipumiselle sairaalasta kotiutumisen jälkeen. SA-potilailla esiintyvä lisääntynyt veren hyytyminen on tutkimuksen mukaan yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen.

Väitös: Edistyneet analyysimenetelmät ja aineistojen yhdistäminen tuovat uutta tietoa tyypin 1 diabeteksen riskitekijöistä28.3.2023 08:43:42 EEST | Tiedote

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on ollut pitkään voimakkaassa kasvussa maailmanlaajuisesti, mutta sairastumisen syyt ovat edelleen epäselvät. Genetiikka ei yksin selitä sairastumista, vaan tietyt riskitekijät, kuten virukset, bakteerit ja ruokavalio, vaikuttavat rinnalla. FM Essi Peltonen hyödynsi väitöstutkimuksessaan kolmea suomalaista kohorttitutkimusta ja edistyneitä analyysiratkaisuja tutkiessaan varhaisen ravitsemuksen ja murrosiän merkitystä tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme