Väitös: Digitalisaatio voi sekä tukea että haitata ammatillista kehittymistä
Työn digitalisaatiota on tutkittu paljon. Tutkijat ovat vuosien aikana kehittäneet monia erilaisia skenaarioita ja visioita siitä, kuinka digitalisaatio voi muuttaa ammattirakenteita, työtä ja työnteon tapoja. Kuitenkin ammatillisen oppimisen ja kehittymisen kentällä digitalisaation tutkimus on vasta alkutekijöissään. Anna Wallin pureutuu väitöskirjassaan tähän näkökulmaan tarkastelemalla Suomen valtion työntekijöiden käsityksiä siitä, kuinka digitalisaatio voi tukea tai haitata ammatillista kehittymistä.
Tulokset havainnollistavat, kuinka digitalisaatio voi vaikuttaa ammatilliseen kehittymiseen muuttamalla työpaikan oppimismahdollisuuksia, kuten työtehtävien monimuotoisuutta tai oman työn hallintaa.
– Erityisesti työn hallinnan ja autonomian lisääntyminen tukee ammatillista kehittymistä. Etätyöskentely ja -opiskelu voivat tukea ammatillista kehittymistä tarjoamalla joustoa siinä, missä ja milloin työskennellä ja opiskella. Toisaalta etätyö voi haitata ammatillista kehittymistä siinä tapauksessa, että etätyön myötä kasvokkainen vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki vähenevät, Wallin pohtii.
Digitalisaatio ei kuitenkaan ainoastaan muuta työpaikan oppimismahdollisuuksia, vaan se myös vaikuttaa työn ja ammatillisen identiteetin väliseen tasapainoon.
– Esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä on kokenut rutiininomaiset työt tärkeiksi oman ammatillisen identiteetin kannalta, niiden automatisointi saattaa johtaa työn ja ammatillisen identiteetin väliseen ristiriitaan. Mikäli työn uusi sisältö ja työntekijän arvot, osaaminen ja intressit eivät kohtaa, voi työntekijä kokea jumittuvansa ammatillisesti, Wallin täsmentää.
Wallinin väitöskirja auttaa laajentamaan ymmärrystä niistä mahdollisista tavoista, joilla digitalisaatio voi vaikuttaa ammatilliseen kehittymiseen. Samalla se myös edistää ammatillista kehittymistä koskevaa tutkimusta soveltamalla aineistonkeruumenetelmää, joka osoittaa mielikuvituksen ja tarinankerronnan voiman tutkittaessa, miten yksilöt ymmärtävät ja näkevät jonkin ilmiön.
– Eläytymismenetelmä tarjoaa oivan menetelmän tutkijoille, jotka ovat kiinnostuneita ilmiöiden käsitteellistämisestä, ihmisten mielikuvien ja käsitysten tutkimisesta tai tulevaisuuden visioiden tuottamisesta, Anna Wallin kertoo.
Väitöskirja koostuu kirjallisuuskatsauksesta, menetelmällisestä artikkelista ja kahdesta eläytymismenetelmäaineistoon perustuvasta julkaisusta. Eläytymismenetelmäaineisto, johon kuuluu yhteensä 101 tarinaa, kerättiin Suomen valtion työntekijöiltä vuonna 2017.
KM Anna Wallinin kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Empathy-based stories of digitalization and professional development: An empirical illustration and methodological exploration of the method of empathy-based stories tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 3.6.2022 klo 12 alkaen Virta-rakennuksen Auditoriossa 109 (Åkerlundinkatu 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Petri Nokelainen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Wallin, puh. 040 8412204, anna.wallin@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kiinnostaa hakijoita – hakijamäärä kasvoi28.3.2024 09:08:38 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä yli 31 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin yli 370 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 450.
Tutkimuksessa annetaan toimintasuosituksia kuntayhtiöiden omistajaohjaukseen, arviointiin ja tarkastukseen27.3.2024 10:03:14 EET | Tiedote
Suomessa on noin 2 100 kuntayhtiötä, joiden joukossa on muun muassa energia-, kiinteistö- ja palvelutuotantoyhtiöitä. Kuntayhtiöiden keskimääräinen liikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiöittämisten myötä päätöksenteko on kuitenkin ajautunut yhä kauemmas kuntien demokraattisesti valittujen henkilöiden päätäntävallasta. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa on laadittu tutkimus kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisoinnista ja läpinäkyvyydestä.
Väitös: Teemu Salo: 3D-tulostamalla voidaan valmistaa seuraavan sukupolven puettavaa elektroniikkaa22.3.2024 13:02:18 EET | Tiedote
Venyvän elektroniikan avulla on mahdollista valmistaa esimerkiksi älyvaatteita. Yksi alan suurista haasteista on löytää uusia, venyvän elektroniikan valmistukseen soveltuvia materiaaleja ja menetelmiä. Diplomi-insinööri Teemu Salon väitöstutkimus osoittaa, että 3D-tulostaminen soveltuu monipuolisesti venyvän elektroniikan erilaisiin valmistusmenetelmiin.
Väitös: Videopelien esityksellinen vastaanpelaaminen vastarinnan muotona22.3.2024 12:40:26 EET | Tiedote
Vastaanpelaaminen tarkoittaa sellaisia pelaamisen tapoja, joita videopelin kehittäjät eivät ole alun perin peliä suunnitellessaan tarkoittaneet. Esimerkiksi pelin sisäisestä väkivallasta kieltäytyminen tai erityisen hitaasti tai nopeasti pelissä eteneminen ovat vastaanpelaamisen muotoja. Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Marleena Huuhka kehittää uusia vastaanpelaamisen tapoja teatterin- ja esitystutkimuksen pohjalta.
CARE-hanke pyrkii muuttamaan kotitalouksia kiertotalouden mukaisiksi22.3.2024 09:35:31 EET | Tiedote
Yksi kiertotalouden päätavoitteista on vähentää kulutuksen ympäristöjalanjälkeä. Kiertotaloussiirtymän nykyiset kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ovat haasteellisia saavuttaa, jos kotitalouksia ei sitouteta mukaan toimintaan. Euroopan unioni on tunnustanut tarpeen kehittää kuluttajia osallistavia lähestymistapoja, jotka tukevat tehokkaammin kiertotaloustavoitteita. Vuoden 2024 alussa käynnistetty nelivuotinen CARE-hanke pyrkii edistämään EU:n kiertotaloustavoitteita etenkin kotitalouksien ruokahävikin ja tekstiilijätteen vähentämisen osalta
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme