Väitös: Elektronista nenää voidaan hyödyntää nenän sivuontelotulehduksen diagnostiikassa
Elektroninen nenä on laite, jolla voidaan analysoida haihtuvia orgaanisia molekyylejä. Sairaudet voivat aiheuttaa muutoksia ihmisistä erittyviin haihtuviin orgaanisiin molekyyleihin, jotka voidaan mahdollisesti tunnistaa elektronisen nenän avulla. Virtanen selvitti väitöskirjassaan, miten liikkuvuuserospektrometriaan perustuva elektroninen nenä toimii sivuontelotulehduksen diagnostiikassa.
Äkillisen nenän sivuontelotulehduksen oireina ovat tyypillisesti nenän tukkoisuus ja eritteisyys sekä painetta poskien päällä. Taudin aiheuttaa yleensä virus tai bakteeri.
Diagnoosi perustuu usein oirekuvaan ja ultraäänilaitteen käyttöön, mitkä kuitenkin ovat epäluotettavia aiheuttajamikrobin erottamisessa. Näin ollen turhia antibioottikuureja määrätään liikaa.
Pitkäaikaisesta nenän sivuontelotulehduksesta puhutaan silloin, kun oireet ovat kestäneet vähintään 12 viikkoa. Taudista kärsii arviolta noin 11 prosenttia ihmisistä.
Kliinisen diagnoosin varmistamiseen tarvitaan joko nenän tähystäminen optiikoiden avulla tai tietokonetomografiatutkimus, joita ei kuitenkaan ole perusterveydenhuollossa saatavilla, joten taudin luotettava diagnosointi on haastavaa.
Liikkuvuuserospektrometria erottaa hyvällä tarkkuudella sivuontelotulehduksen aiheuttajamikrobeja
Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä liikkuvuuserospektrometrian avulla analysoitiin elatusmaljoilla kasvavista, yleisistä sivuontelotulehduksen aiheuttajabakteereista irtoavia kaasumolekyylejä.
Toisessa osatyössä tutkittiin äkillistä nenän sivuontelotulehdusta sairastavien potilaiden poskiontelosta kerättyä märkänäytettä.
Kolmannessa osatyössä rakennettiin pumppu, jolla imettiin nenästä ilmaa hengitysilman keräyspussiin. Tätä metodia hyödynnettiin neljännessä osatyössä, jossa nenästä kerätystä ilmanäytteestä pyrittiin tunnistamaan pitkäaikaista nenän sivuontelotulehdusta sairastava potilas.
– Tulosten perusteella voidaan todeta, että liikkuvuuserospektrometria erottaa hyvällä tarkkuudella äkillisen nenän sivuontelotulehduksen aiheuttajamikrobeja. Lisäksi nenän kautta kerätystä hengitysilmasta voidaan mahdollisesti tunnistaa pitkäaikaisesta nenän sivuontelotulehduksesta kärsivä potilas.
– Tulokset ovat lupaavia ja liikkuvuuserospektrometria voisi mahdollisesti tulevaisuudessa parantaa nenän sivuontelotulehduksen diagnosoinnin luotettavuutta, Virtanen toteaa.
Jussi Virtanen on kotoisin Tampereelta ja valmistunut korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2017. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 27. tammikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jussi Virtasen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Detecting Rhinosinusitis With an Electronic Nose Based on Differential Mobility Spectrometry tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 27.1.2023 kello 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Irjala Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä
Tutustu väitöskirjaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi Virtanen
jussi.virtanen@tuni.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa21.3.2023 14:34:05 EET | Tiedote
Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.
Väitös: Valoon perustuva etäisyystutka ja tekoäly auttavat tulevaisuuden työkoneita ja toimistorobotteja liikkumaan itsenäisesti21.3.2023 11:36:15 EET | Tiedote
FM Jukka Peltomäen väitöskirja tutkii ympäristöstä otetun etäisyyskartan avulla tehtävää paikannusta. Etäisyyskartta mitataan valoon perustuvalla etäisyystutkalla (eng. LiDAR), joka on usein luotettavampi kuin digitaalisen kameran kuva ja toimii eri sää- ja valaistusolosuhteissa. Otettua etäisyyskuvaa verrataan etäisyysgallerian kuviin tekoälymenetelmällä, jolloin saadaan liikkuvan laitteen tarkka paikka selville. Hyödyntämällä väitöskirjan teknologiaa itseajavat autot ja robotit voivat liikkua autonomisesti sisä- ja ulkotiloissa.
HALKO-hankkeessa tutkitaan hyvinvointialueuudistuksen synnyttämää uudenlaista julkisen hallinnon kokonaisuutta14.3.2023 14:25:44 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja valtionohjausta. HALKO-hanke on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa julkisen hallinnon päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi.
Tampereen yliopisto, THL ja Suomen Akatemia ovat mukana uudistamassa eurooppalaisia sote-järjestelmiä14.3.2023 13:54:32 EET | Tiedote
Osana Horizon Europe -puiteohjelmaa käynnistetty Transforming Health and Care Systems -kumppanuusohjelma tukee kansallisten sotejärjestelmien uudistumista ihmislähtöisemmiksi, vaikuttavammiksi ja tasa-arvoisemmiksi. Suomesta ohjelmassa ovat mukana Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen Akatemia. Kumppanuusohjelma kestää seitsemän vuotta ja sen kautta ohjataan runsaat 300 miljoonaa euroa tutkimukseen, innovaatioihin ja niiden toimeenpanoon.
Yhteishaku ja avoimen väylän haku alkavat: Tampereen yliopisto tarjoaa uudet robotiikan ja energiamurroksen koulutukset13.3.2023 11:31:42 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa on tarjolla yli 3 500 opiskelupaikkaa kevään toisessa yhteishaussa ja avoimen väylän haussa. Haettavana on yliopiston suomenkielisiä kandidaatti-, kandidaatti- ja maisteri- sekä maisterikoulutuksia yhteensä 182 hakukohteessa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestetään yliopistojen avoimen väylän haku. Molemmat haut alkavat keskiviikkona 15.3.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme