Tampereen yliopisto

Väitös: Energiayhteisöt voisivat parantaa energiajärjestelmän kestävyyttä, mutta niiden toimintaperiaatteet ovat vasta kehittymässä

Jaa

Energiayhteisöissä energiankäyttäjät lisäävät omavaraisuuttaan vähentämällä ulkopuolelta ostetun energian määrää tuottamalla sitä itse. Tuore energiayhteisöihin liittyvä lainsäädäntö Suomessa mahdollistaa energiayhteisöt taloyhtiöissä. Diplomi-insinööri Jussi Valta tutkii väitöskirjassaan taloyhtiötä laajempien energiayhteisöjen mahdollisuuksia ja haasteita.

Jussi Valta (Kuva: Jonna Helin).
Jussi Valta (Kuva: Jonna Helin).

Energiayhteisöjä pidetään tärkeänä keinona energiamurroksen vauhdittamisessa, sillä ne laajentavat asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua energiamarkkinoille. Niiden avulla kansalaiset ja yritykset voivat investoida yhdessä aurinkoenergiaan, kulutusjoustoratkaisuihin tai sähköautojen latausjärjestelmiin. Energia-alan pitkän ajan kehityksessä energiayhteisöt ovat merkittävä muutos, sillä ne muuttavat ja haastavat perinteisesti keskitettynä pidetyn energiajärjestelmän toimintatapoja ja lainsäädäntöä.

– Taloyhtiöön perustettavat energiayhteisöt mahdollistettiin vasta vajaa pari vuotta sitten, mutta ne ovat olleet kohtalaisen suoraviivainen muutos aikaisempaan. Taloyhtiöissä toimiminen ja järjestäytyminen on meille jo tuttua. Yksittäisiä taloyhtiöitä laajemmillekin energiayhteisöille olisi kuitenkin kysyntää. Naapurikiinteistöt voivat haluta investoida esimerkiksi yhteiseen energiavarastoon tai latauspisteisiin, toteaa Jussi Valta.

Valta tutki väitöskirjassaan neljää eri energiayhteisöhanketta. Niissä ajureina olivat esimerkiksi kunnalliset kestävyystavoitteet, pelko tuulivoiman paikallisen hyväksyttävyyden murenemisesta ja maanomistajien halu välttää tavanomainen, kestämättömäksi arvioitu rakentaminen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös energiayhteisöhankkeiden perustamisprosessia sekä suhdetta lainsäädäntöön ja ulkoisiin sidosryhmiin.  Energiayhteisön perustamiseen liittyy esimerkiksi kysymyksiä teknologiavalinnoista ja siitä, kuinka energia ja kustannukset allokoidaan yhteisön sisällä. Vakiintuneet käytänteet puuttuvat toistaiseksi myös päätöksenteon ja rahoituksen organisoimiseen.

– Energiankäytön tasapainottamisessa yhteisötasolla ja ajoittamisessa esimerkiksi aurinkoisille tai halvoille tunneille on paljon potentiaalia, ja siihen haluttaisiin kannustaa. Käyttäjän näkökulmasta tämä kuitenkin lisää järjestelmän monimutkaisuutta. Myös kasvava vuorovaikutus yhteisön jäsenten kesken on hyvin kiinnostavaa, mutta sosiaalisena ilmiönä siihen liittyy paljon epävarmuuksia.

Tutkimus osoittaa, miten energiayhteisöprojektit haastoivat olemassa olevaa lainsäädäntöä siinä, että ne pohtivat ja osin toteuttivatkin omia sähköverkkoja. Tämä on Valtan mukaan ristiriidassa nykyisen sähköverkkolainsäädännön kanssa, joskin yhden kiinteistön alueelle tällainen on jo nykyään mahdollista. Järjestelmän hajautuminen voi nostaa verkon kustannuksia ja johtaa päällekkäisiin investointeihin, minkä vuoksi tällaisen ratkaisun hyväksyttävyyttä on kyseenalaistettu.

– Vastapainoksi tarkastellut projektit toivat paljon muita hyötyjä, kuten yhteisötason ratkaisuja kulutusjouston toteuttamiseen ja uusiutuvan energian integroimiseen sekä mahdollisuuksia uuden teknologian kehittämiseen. Nämä ovat keskeisiä haasteita koko energiamurroksen kannalta, minkä vuoksi on tärkeää, että niin lainsäädäntöä kuin energiayhteisöjen omia ratkaisuja kehitetään, Valta sanoo.

Valta korostaa tarvetta luoda malleja, jotka tuottavat arvoa laajalti eri sidosryhmille.

– Yksi polku olisi kokeilla paikallistariffeja, joita joissain Euroopan maissa on vastikään toteutettu.

Diplomi-insinööri Jussi Valtan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Socio-Technical Transition toward Energy Community Ecosystems: A Dialectic View of Their Emergence and Institutionalization tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 25.11.2022 klo 12 alkaen, Hervannan kampuksella Festian salissa Pieni sali 1 (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Anne-Lorène Vernay Grenoble Ecole de Management’sta. Kustoksena toimii professori Saku Mäkinen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jussi Valta
jussi.valta@tuni.fi

Kuvat

Jussi Valta (Kuva: Jonna Helin).
Jussi Valta (Kuva: Jonna Helin).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Ruoan tuottaminen omin käsin luo monenlaisia keskinäisriippuvuuksia24.11.2022 13:32:10 EET | Tiedote

Ruoan pienimuotoinen tuotanto kotitarvekäyttöön tai lähimarkkinoille on Suomessa yleistä ja harjoittajilleen merkityksellistä toimintaa. Esimerkiksi vihannesviljelyn, sienestyksen ja mehiläishoidon kautta tuotetaan sekä toimeentuloa että hyvinvointia. Samalla ruoantuotannon arkiset käytännöt ovat tiivistä kanssakäymistä sekä niihin osallistuvien ihmisten kesken että ihmisten ja muiden lajien välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme