Oulun yliopisto

Väitös: Hampaiden erosiivinen kuluminen on yleistä suomalaisilla aikuisilla – perimä saattaa osin selittää eroosioalttiutta

Jaa

Väitöstutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa hampaiden erosiivisen kulumisen eli liukenemisen olevan yleinen löydös suomalaisilla aikuisilla. Hampaiden kemiallista kulumista voi aiheuttaa mikä tahansa hapan aines päästessään kosketuksiin hammaskiilteen tai hammasluun kanssa. Lähes puolella tutkituista 44-46-vuotiaista suomalaisista aikuisista oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Miehillä riski erosiiviselle kulumiselle oli yli kaksinkertainen naisiin verrattuna. Lisäksi niillä tutkituilla, joilla oli paljon korjaavan hoidon tarvetta reikiintymisen vuoksi, oli lähes kolminkertainen riski eroosiomuutosten löytymiselle hampaista.

Erityisesti päivittäiset närästysoireet ja vähäinen syljeneritys olivat vakavan erosiivisen kulumisen riskitekijöitä. Uutena löydöksenä havaittiin myös pitkäkestoisen, mutta matala-annoksisen alkoholin käytön olevan yhteydessä erosiiviseen kulumiseen pitkällä aikavälillä. Lisäksi kartoitettaessa yksilöiden geeniperimää havaittiin, että alttius erosiiviselle kulumiselle saattaa osin selittyä emäspareista koostuvien geenien yksittäisillä emäsparin vaihdoksilla.

Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi kartoittaa 3D-mallien toimivuutta erosiivisen kulumisen arvioinnissa ja tutkia eroosiota arvioivan indeksin (The Basic Erosive Wear Examination, BEWE) toimivuutta niin kliinisesti kuin 3D-malleillakin. BEWE-indeksi näyttää olevan luotettava menetelmä niin kliinisessä arvioinnissa kuin arvioitaessa erosiivista kulumista 3D-malleilla. Alkava erosiivinen kuluminen oli jopa herkemmin havaittavissa 3D-malleilta kliiniseen arviointiin verrattuna.

Tutkimusta varten kutsuttiin suun terveystarkastukseen 3 181 henkilöä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortista vuosina 2012–2013. Kutsutuista 1 962 osallistui tutkimukseen. Kliinistä tutkimusta täydensivät vuosina 1997–1998 ja 2012–2013 tehdyt postikyselyt, verinäytteet ja hampaiston 3D-mallit.

Erosiivinen kuluminen näyttää olevan yleistä suomalaisessa aikuisväestössä – etenkin miehillä. Väitöstutkimus korostaa erosiivisen kulumisen syiden monimuotoisuutta ja antaa lisätietoa sen diagnostiikkaan ja riskinarvioon. Jo tiedettyjen riskitekijöiden lisäksi yksilöllinen alttius erosiiviselle kulumiselle tulisi pitää mielessä riskikartoitusta tehdessä. Erosiivisen kulumisen varhainen diagnosointi on tärkeää hyvän suun terveyden ylläpitämiseksi, ja BEWE-indeksi vaikuttaa soveltuvan diagnosointiin niin kliinisesti kuin 3D malleillakin.
---
Hammaslääketieteen lisensiaatti Viivi Alaraudanjoki väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 19.1.2018. Kariologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Erosive tooth wear and associated factors in Northern Finland Birth Cohort 1966 (Erosiivinen hampaiden kuluminen ja siihen liittyvät taustatekijät vuoden 1966 syntymäkohortissa). Vastaväittäjänä toimii professori Jukka Meurman Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Vuokko Anttonen. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopiston Leena Palotie -salissa Kontinkankaalla (Aapistie 5A) kello 12.

Oppiarvo ja nimi:
Hammaslääketieteen lisensiaatti Viivi Alaraudanjoki

Syntymäaika ja -paikka:
1985 Rovaniemi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
Hammaslääketieteen lisensiaatti Viivi Alaraudanjoki
p. 0407777486
viivi.alaraudanjoki@oulu.fi

Meri Rova
viestintäasiantuntija, tiedeviestintä
meri.rova(at)oulu.fi
puh. 0294 485 478

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

SECREDAS-hanke kehittää varmoja ja turvallisia automaattisia järjestelmiä25.6.2018 09:37Tiedote

Uudessa laajassa eurooppalaisessa SECREDAS-hankkeessa rakennetaan referenssiarkkitehtuuria varmoille ja turvallisille automaattisille järjestelmille. Hankkeessa keskitytään autoteollisuuteen, raideliikenteeseen ja yksilölliseen terveydenhoitoon. Niissä kaikissa edellytetään korkeaa toimintavarmuutta ja turvallisuutta, ja niihin kuuluvia teknologioita ovat muun muassa tutkajärjestelmät sekä ajoneuvon ja infrastruktuurin väliset ja ajoneuvojen sisäiset verkot.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme