Tampereen yliopisto

Väitös: Heijastimet etäoperaattorin apuna ITER:in turvallisuuskriittisessä toimintaympäristössä

Jaa
Ydinfuusion tavoittelu energianlähteenä tuo uusia teknisiä haasteita erityisesti sen suhteen, miten etäoperaattori voi nähdä toimintaympäristön ja tehdä kriittisiä huoltotehtäviä. Väitöskirjassaan DI Laura Gonçalves Ribeiro ehdottaa ja testaa käytännön konenäköratkaisuja parantamaan operaattorin tietoisuutta ITER:in kokeellisesta ydinreaktoriympäristöstä.
Kuva: Olli Suominen
Kuva: Olli Suominen

Ydinfuusiolla on merkittäviä hyötyjä ydinfissioon verrattuna, mutta sen käyttö ja ylläpito on monimutkaisempaa. Huoltotyöt on tehtävä etäohjattujen manipulaattorien avulla, kun taas operaattorit ovat turvallisuussyistä toimintaympäristön ulkopuolella.

Etäoperaattorin täytyy tehdä kriittiset toiminnot pienillä toleransseilla kameroiden visuaalisen palautteen avulla. Kuitenkin säteilyä kestävien kameroiden kuvat voivat olla heikkolaatuisia ja huonontuneita. Lisäksi videovirrasta ei saada kaikkia visuaalisia syvyysvihjeitä, joita tarvitaan tarkkaan ja tehokkaaseen toimintaan.

Tutkimustuloksia voidaan käyttää parantamaan käyttäjän tilannetietoisuutta

Väitöskirjassaan Gonçalves Ribeiro esittää menetelmän, jolla saadaan selville tiettyjen operatiivisten kohteiden asento luotettavasti ja tarkasti optisten merkkien avulla. Asentoa voidaan käyttää parantamaan operaattorin tilannetietoisuutta kriittisten toimintojen aikana. Väitöskirja koostuu neljän artikkelin kokoelmasta ja siinä esitetään:

• Heijastavien merkkien suunnittelu siten, että ne voidaan helposti havaita kuvista ja ne kestävät haastavan ympäristön.

• Robusti ja tulkittavissa oleva ohjelmisto, joka etsii ja nimeää optiset merkit.

Väitöskirjassa myös toteutetaan ja testataan ehdotettua ratkaisua realistisissa testiympäristöissä kahdessa keskeisessä käyttötapauksessa.

– Olemme koonneet syvällistä konenäkö-, robotiikka- ja optiikkaosaamista ja myös jonkin verran ymmärrystä kone- ja materiaalitekniikasta käytännön ratkaisuksi merkitykselliseen tekniseen haasteeseen. Gonçalves Ribeiro sanoo.

Gonçalves Ribeiro on työskennellyt eurooppalaisessa Immersafekoulutusverkostossa Early Stage Researcher -nimikkeellä keskittyen immersiivisten visuaalisten teknologioiden käyttöönottoon turvallisuuden kannalta kriittisissä sovelluksissa. Hän on myös tehnyt yhteistyötä useissa teollisuusprojekteissa Fusion for Energylle, joka on ITER:in eurooppalainen hankintaorganisaatio.

– Ydinfuusion tavoittelu on erityisen tärkeää, kun maailma pyrkii vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja monet maat tavoittelevat energiaomavaraisuutta. Olen iloinen, että olen osallistunut pienessä määrin tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen, Gonçalves Ribeiro kertoo.

Ehdotettuja menetelmiä voidaan käyttää myös muissa sovelluksissa, joissa kohteiden asentoa on arvioitava suurella tarkkuudella suljetuissa ympäristöissä.

Gonçalves Ribeiro on kotoisin Pohjois-Portugalista ja toivoo voivansa jatkaa oppimista ja teknisten tietojensa soveltamista merkityksellisiin ongelmiin.

Väitöstilaisuus 2. kesäkuuta 2023

DI Laura Goncalves Ribeiron sovelletun konenäön alaan kuuluva väitöskirja Target Tracking Using Optical Makers for Remote Handling in ITER tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 2.6.2023 klo 12.00 Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Sven Lončarić Zagrebin yliopistosta Kroatiasta ja tohtori Grégory Dubus Fusion for Energystä Espanjasta. Kustoksena toimii professori Atanas Gotchev Tampereen yliopistosta. Opinnäytetyön toisena ohjaajana toimi tohtori Sari Peltonen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

DI Laura Gonçalves Ribeiro
laura.goncalvesribeiro@tuni.fi
0402211836

Kuvat

Kuva: Olli Suominen
Kuva: Olli Suominen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Digitaalisesta kaksosesta apuväline yksilölliseen ja ennaltaehkäisevään akuutin myeloidisen leukemian lääkehoitoon2.6.2023 11:33:29 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston professorit Olli Yli-Harja ja Frank Emmert-Streib työskentelevät tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on luoda ensimmäinen akuutin myeloidisen leukemian digitaalinen kaksonen (engl. Acute Myeloid Leukaemia Digital Twin, lyhennettynä AML-DT). Kyseessä on potilaan sairauden virtuaalinen ja yksilöllinen mallinnos, jonka avulla potilaat ja heidän lääkärinsä voivat yhdessä selvittää hoitomahdollisuuksia. Hankkeen löydöksiä voi olla tulevaisuudessa mahdollista hyödyntää muiden sairauksien hoidossa ja yleisterveyden ylläpitämisessä sekä monilla eri sovellusaloilla, kuten tuotantotekniikassa ja ilmastontutkimuksessa.

Väitös: Sähköiset hiukkasten mittausmenetelmät täydentävät perinteisiä ilmanlaadun mittauksia2.6.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Hiukkassaaste meitä ympäröivässä ilmassa on maailmanlaajuisesti merkittävä ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. DI Laura Salo toteaa väitöskirjassaan, että sähköiset mittausmenetelmät ovat parempia paikallisten hiukkaspäästöjen seurannassa kuin perinteiset massapohjaiset mittausmenetelmät, jotka taas korostavat alueellisia päästöjä. Lisäksi Salo esittelee uuden yksinkertaisen sähköisen hiukkassensorin, joka kykenee seuraamaan ilmanlaatua erittäin saastuneessa ympäristössä.

Ruokalähettien työssä riskit kasautuvat1.6.2023 14:36:21 EEST | Tiedote

Digitaalisten alustojen ruokalähetit ovat tuoreiden tutkimustulosten mukaan jatkuvassa tapaturmariskissä. Alustojen kautta tehdyssä ruokalähettityössä on vähemmän turvallisuutta kuin perinteisen kuljetusalan ja kaupan ruokajakelutyössä. Alustatyöntekijöiden riskejä tuottavat urakkaluontoinen keikkatyö, aikapaine ja yksintyöskentely. Digitaalinen hallinta, jolla työtä ohjataan, ei ole kaikilta osin läpinäkyvää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme