Oulun yliopisto

Väitös: Ikääntyneiden kaatumisriskin arviointi kiihtyvyysanturipohjaisilla menetelmillä

Jaa

Uusien menetelmien kehittäminen kohonneen kaatumisriskin tunnistamiseksi on tärkeää, sillä kaatumiset koskettavat vuosittain yli kolmasosaa yli 65-vuotiaista. Tämän väitöstyön esittelemät menetelmät mahdollistavat tasapaino-ongelmien varhaisen tunnistamisen ja myös ennaltaehkäisevien toimenpiteiden aloittamisen ajoissa.

Kaatumiset voivat johtaa vakaviin vammoihin, murtumiin, tai jopa kuolemaan, ja ne lisäävät merkittävästi kaatumispelkoa. Kasvanut kaatumisen pelko vähentää fyysistä aktiivisuutta ja lisää sosiaalista eristäytyneisyyttä, mikä puolestaan edelleen lisää kaatumisriskiä. Kaatumisista aiheutuu myös merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle. Kustannukset tulevat kasvamaan väestön ikääntyessä, jollei kaatumisten ennaltaehkäisyyn panosteta riittävästi.

Väitöstyössä kehitettiin menetelmiä ikääntyneiden kaatumisriskin arviointiin. Menetelmät hyödyntävät kiihtyvyysanturipohjaista liikkeenmittausta, jonka avulla voidaan tunnistaa tasapaino-ongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Yksilön kaatumisriski koostuu lukuisista eri tekijöistä, ja niiden arviointiin on kehitetty useita erilaisia mittareita.

Väitöstutkimuksessa sovellettiin visualisointimenetelmää, jonka avulla eri mittareiden soveltuvuutta tutkimusjoukolle voidaan arvioida. Menetelmällä voidaan myös havaita mistä tekijöistä kunkin yksilön kaatumisriski koostuu. Väitöstyössä osallistettiin tulevia loppukäyttäjiä uusien ratkaisujen kehittämiseen fokusryhmähaastattelujen avulla. Tarkoituksena oli selvittää loppukäyttäjien näkemyksiä kaatumisriskin arviointiin kehitetyistä teknologioista sekä arvioida, mitkä tekijät vaikuttavat uusien ratkaisujen hyväksyttävyyteen.

Työssä mitattiin ikääntyneiden koehenkilöiden kävelyn aikaista kiihtyvyyttä alaselkään puetun anturin avulla. Kiihtyvyyssignaalia analysoimalla ja siitä laskettujen piirteiden avulla saadaan kliinisessä käytössä oleviin tasapainomittareihin verrattavissa olevia tuloksia. Tulosten mukaan kiihtyvyyteen pohjautuvat piirteet saattavat tunnistaa tasapaino-ongelmia jopa aiemmin kuin perinteiset mittarit.
---
Filosofian maisteri Heidi Similä väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 17.11.2017. Älykkäiden järjestelmien alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Assessing fall risk of older adults using accelerometry-based methods (Ikääntyneiden kaatumisriskin arviointi kiihtyvyysanturipohjaisilla menetelmillä). Vastaväittäjänä toimii dosentti Harri Sievänen UKK-instituutista ja kustoksena professori Tapio Seppänen. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L2 kello 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot: Heidi Similä, p. 040 5079 378, heidi.simila(a)vtt.fi
Viestinnän asiantuntija: Kaisu Innanen, Oulun yliopisto p. 050 4344261, kaisu.innanen(a)oulu.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: DLBCL, primaari ja sekundaari keskushermostoilmentymä, hoito ja ennaltaehkäisy17.11.2017 14:14Tiedote

Väitöstutkimuksessa arvioitiin primaarin aivolymfooman (PCNSL) hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta tavanomaisella yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, sekä analysoitiin OYS:ssa vuonna 2007 käyttöönotetun veriaivoesteen aukaisuhoidon avulla ensi-tai toisessa linjassa hoidetut aivolymfoomapotilaat. Lisäksi arvioitiin sekundaarisen aivolymfooman (SCNSL) ilmaantuvuutta korkean uusiutumariskin diffuusia suurisoluista b-solulymfoomaa sairastavilla potilailla, jotka saivat joko tavanomaista immunokemoterapiaa tai siihen kombinoitua keskushermostoon suunnattua profylaksiahoitoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme