Helsingin yliopisto

Väitös: Iltapäivälehdissä korostetaan naisten omaa aktiivisuutta väkivaltarikoksissa

Jaa

Iltapäivälehtien uutisoinnissa korostetaan usein väkivaltarikoksista epäiltyjen naisten omaa aktiivisuutta väkivallan tekijöinä, minkä myötä heistä piirtyy kuva olemuksellisesti väkivaltaisina ja poikkeuksellisen moraalittomina, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä.

Väitöskirjassa analysoitiin suomalaisten iltapäivälehtien tapoja kuvata naisia väkivaltarikosten tekijöinä ja toisaalta vankilatuomiota väkivaltarikosten vuoksi suorittavien naisten kuvauksia itsestään suhteessa väkivaltaan.

Vankilatuomiota suorittavien naisten kertomukset piirtävät erilaista kuvaa väkivaltarikoksia tehneistä naisista kuin iltapäivälehdet.  Kertomuksissa tuli usein esiin väkivaltarikoksia tehneiden naisten omia uhrikokemuksia, jotka linkitettiin kertomuksissa heidän tekemiinsä väkivaltarikoksiin.

- Näissä kertomuksissa piirtyy monivivahteisia kuvia väkivaltarikoksia tehneistä naisista, joiden myötä tulevat esiin sekä heidän haavoittuva asemansa että aktiivisuutensa uhriuden ja arvottomaksi asettamisen vastustamisessa, sanoo väitöstutkija VTM  Satu Venäläinen Helsingin yliopistosta.

Väitöstutkimuksen mukaan on tarpeellista pyrkiä kyseenalaistamaan pelkistävää ja hyvinkin yleistä joko – tai -ajattelua identiteeteistä, jotta naisten ja väkivallan välisten suhteiden moninaisuus pääsisi näkyviin.


Väkivaltaiset naiset nähdään poikkeavina

Väitöksen mukaan väkivalta mielletään usein miehiseksi toiminnaksi, minkä vuoksi väkivaltaa tehneet naiset nähdään helposti poikkeavina ja korostuneen patologisina yksilöinä.

- Näihin mielikuviin kirjautuu myös väkivallan ja sukupuolen välisten suhteiden hahmottamisen haasteellisuus ja siihen liittyvät torjuvat reaktiot: väkivaltarikoksiin syyllistyneistä naisista piirrettyyn  kuvaan voidaan vedota myös silloin, kun tarkoituksena on torjua sukupuolen merkityksen huomioiminen väkivallasta puhuttaessa, Venäläinen toteaa.

Iltapäivälehtien uutisointiin keskittyvät väitöstutkimuksen analyysit erittelevät lehtien tapoja hyödyntää väkivallan ja naiseuden välistä ristiriitaisuutta uutisarvoisten, sensaatiomaisten tarinoiden tuottamisessa.

Väitöskirjatutkimuksessa on taustalla ajatus, että väkivallan ja sukupuolen väliset sidokset ovat monin tavoin merkityksellisiä, ja näitä sidoksia ja niihin liittyviä valta-asetelmia tuotetaan moninaisten ja osin ristiriitaisten sosiaalisten käytäntöjen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut valottaa niitä tapoja, joilla naiseuden ja väkivallan välinen ristiriita, sekä sukupuolen ja väkivallan välisen suhteen hahmottamiseen liittyvät jännitteet näkyvät pyrkimyksissä tehdä selkoa naisten tekemästä väkivallasta.

’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

VTM Satu Venäläinen väittelee 10.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Women as perpetrators of violence: Meanings of gender and violence in the tabloid press and in the narratives of women imprisoned for violent crimes". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, Audirorium XIII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Ann Phoenix, University of London, ja kustoksena toimii professori Anna-Maija Pirttilä-Backman.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences 62 (2017). Väitöskirjaa myy Unigrafia, Helsinki, https://shop.unigrafia.fi/.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Satu Venäläinen
Puh. 02941 24921
satu.venalainen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme