Tampereen yliopisto

Väitös: Immunologisten sairauksien ja niihin käytettyjen lääkeaineiden tutkimus voi auttaa löytämään kohdennetumpia hoitoja

Jaa
Filosofian maisteri Maaria Palmrothin väitöskirjatutkimuksissa selvitettiin harvinaisen IRF2BP2-mutaation aiheuttaman immunologisen sairauden tautimekanismeja sekä tutkittiin autoimmuunisairauksien ja verisyöpien hoidossa käytettyjen lääkkeiden, JAK-estäjien, ominaisuuksia. Immunologisten sairauksien ja niiden hoitoon käytettyjen lääkkeiden molekyylitason tuntemus voi tulevaisuudessa mahdollistaa kohdennetumpien hoitojen löytymisen potilaille.
Maaria Palmroth. Kuva: Aleksi Palmroth
Maaria Palmroth. Kuva: Aleksi Palmroth

Januskinaasit (JAKit) ovat solunsisäisiä proteiineja, jotka välittävät kymmenien solunulkoisten viestimolekyylien – hormonien, kasvutekijöiden ja sytokiinien – viestejä solujen sisälle. JAKit aktivoivat signaalinvälittäjä- ja transkriptioaktivaattori- (STAT) proteiineja, jotka säätelevät geenien ilmentymistä tumassa.

JAK-STAT-reitti säätelee lukuisia elintärkeitä biologisia toimintoja, kuten immuunivastetta, aineenvaihduntaa ja kehitystä. Mutaatiot JAKeissa, STATeissa tai niiden toimintaa säätelevissä proteiineissa voivat aiheuttaa virheellisen JAK-STAT-signalointivasteen, mikä voi johtaa vakaviin sairauksiin. Tulehduksellisissa sairauksissa, kuten nivelreumassa, tavataan myös JAK-STAT-reitin liiallisesta stimulaatiosta johtuvaa yliaktivaatiota.

Väitöstutkimuksessa kuvaillaan uusi IRF2BP2-geenin mutaatio, joka löydettiin kahdelta potilaalta, joiden taudinkuva todettiin uniikiksi. Potilailla oli tulehduksellisia oireita, mutta sen lisäksi heidän valkosolujensa määrä oli vähäinen. Tutkimuksessa havaittiin, että tietyt JAK-STAT-reitit olivat yliaktiivisia potilaiden immuunisoluissa. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että geenimutaation tuottama vioittunut proteiini ei pystynyt samanlaiseen JAK-STAT-signalointivasteiden säätelyyn kuin normaalisti tuotettava proteiini.

— Vaikka näin pieni potilaskohortti ei mahdollista kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä kuvailemastamme uudesta sairaudesta, myös tapaustutkimusten raportointi on tärkeää, Palmroth kertoo.  

— Ymmärryksemme immuunijärjestelmän häiriöistä rakentuu pala palalta ja pitkäjänteisen tutkimustyön tavoitteena on, että harvinaistenkin geenimutaatioiden aiheuttamien sairauksien diagnosointi ja hoito helpottuisivat tulevaisuudessa.

Yliaktiivisten JAK-STAT-reittien vaimentamiseen on tällä hetkellä saatavilla useita JAK-estäjien lääkeaineryhmään kuuluvia valmisteita, ja myös kehitysvaiheessa olevien JAK-estäjien määrä on merkittävä. Tällä hetkellä hyväksyttyjä käyttöaiheita löytyy autoimmuunisairauksista sekä verisyövistä.

Vaikka saatavilla olevat JAK-estäjät on kliinisissä tutkimuksissa todettu tehokkaiksi ja hyvin siedetyiksi, niiden tarkat toimintamekanismit potilaissa eivät ole hyvin tunnettuja. Toisaalta JAK-estäjien eroavaisuuksien ymmärtämiseen tarvitaan myös biokemiallisia vertailututkimuksia, joissa useita JAK-estäjiä vertaillaan samassa tutkimuksessa.  

Väitöstutkimuksessa osoitettiin JAK-estäjä tofasitinibin estävän useita JAK-STAT-reittejä lääkettä käyttävien nivelreumapotilaiden immuunisoluissa, mutta estämisen voimakkuus riippui tutkitusta JAK-STAT-reitistä ja toisaalta myös tutkitusta solutyypistä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tiettyjen STAT-proteiinien aktiivisuus ennen tofasitinibilääkitystä oli yhteydessä hoitovasteeseen.

JAK-estäjien vertailututkimuksessa puolestaan osoitettiin 20 eri JAK-estäjän ominaisuuksissa olevan eroavaisuuksia, mutta näiden eroavaisuuksien merkityksen hahmottaminen vaatii useiden erilaisten tutkimusmenetelmien yhdistämistä toisiinsa.  

— JAK-estäjien ominaisuuksien tutkiminen auttaa meitä ymmärtämään, miten ne saavat aikaan toivotun vasteen ja millaisia mekanismeja toisaalta on ei-toivottujen sivuvaikutusten taustalla, Palmroth toteaa.     

Maaria Palmroth on kotoisin Jämsästä ja valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopiston bioteknologian koulutusohjelmasta 2015. Väitöskirjatutkimus on tehty professori Olli Silvennoisen molekyyli-immunologian tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa. Tällä hetkellä Palmroth työskentelee Pfizer Oy:n konsulttina MedEngine Oy:n kautta.

Filosofian maisteri Maaria Palmrothin molekyyli-immunologian alaan kuuluva väitöskirja JAK-STAT signaling and inhibition in immunological diseases tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.6.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Mathias Müller University of Veterinary Medicine Vienna -yliopistosta Itävallasta. Kustoksena toimii professori Olli Silvennoinen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Yhteyshenkilöt

Maaria Palmroth
maaria.palmroth@tuni.fi

Kuvat

Maaria Palmroth. Kuva: Aleksi Palmroth
Maaria Palmroth. Kuva: Aleksi Palmroth
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tutkimuksessa annetaan toimintasuosituksia kuntayhtiöiden omistajaohjaukseen, arviointiin ja tarkastukseen27.3.2024 10:03:14 EET | Tiedote

Suomessa on noin 2 100 kuntayhtiötä, joiden joukossa on muun muassa energia-, kiinteistö- ja palvelutuotantoyhtiöitä. Kuntayhtiöiden keskimääräinen liikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiöittämisten myötä päätöksenteko on kuitenkin ajautunut yhä kauemmas kuntien demokraattisesti valittujen henkilöiden päätäntävallasta. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa on laadittu tutkimus kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisoinnista ja läpinäkyvyydestä.

Väitös: Teemu Salo: 3D-tulostamalla voidaan valmistaa seuraavan sukupolven puettavaa elektroniikkaa22.3.2024 13:02:18 EET | Tiedote

Venyvän elektroniikan avulla on mahdollista valmistaa esimerkiksi älyvaatteita. Yksi alan suurista haasteista on löytää uusia, venyvän elektroniikan valmistukseen soveltuvia materiaaleja ja menetelmiä. Diplomi-insinööri Teemu Salon väitöstutkimus osoittaa, että 3D-tulostaminen soveltuu monipuolisesti venyvän elektroniikan erilaisiin valmistusmenetelmiin.

Väitös: Videopelien esityksellinen vastaanpelaaminen vastarinnan muotona22.3.2024 12:40:26 EET | Tiedote

Vastaanpelaaminen tarkoittaa sellaisia pelaamisen tapoja, joita videopelin kehittäjät eivät ole alun perin peliä suunnitellessaan tarkoittaneet. Esimerkiksi pelin sisäisestä väkivallasta kieltäytyminen tai erityisen hitaasti tai nopeasti pelissä eteneminen ovat vastaanpelaamisen muotoja. Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Marleena Huuhka kehittää uusia vastaanpelaamisen tapoja teatterin- ja esitystutkimuksen pohjalta.

CARE-hanke pyrkii muuttamaan kotitalouksia kiertotalouden mukaisiksi22.3.2024 09:35:31 EET | Tiedote

Yksi kiertotalouden päätavoitteista on vähentää kulutuksen ympäristöjalanjälkeä. Kiertotaloussiirtymän nykyiset kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ovat haasteellisia saavuttaa, jos kotitalouksia ei sitouteta mukaan toimintaan. Euroopan unioni on tunnustanut tarpeen kehittää kuluttajia osallistavia lähestymistapoja, jotka tukevat tehokkaammin kiertotaloustavoitteita. Vuoden 2024 alussa käynnistetty nelivuotinen CARE-hanke pyrkii edistämään EU:n kiertotaloustavoitteita etenkin kotitalouksien ruokahävikin ja tekstiilijätteen vähentämisen osalta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye