Oulun yliopisto

Väitös: Integriinien toiminta syöpäsolujen ja niiden mikroympäristön välisessä viestinnässä

9.6.2017 11:05 | Oulun yliopisto

Jaa

Integriinit ovat heterodimeerisiä solukalvolla olevia solunväliaine-reseptoreja, jotka muodostuvat α- ja β-alayksiköistä. Solunväliaineen molekyylien lisäksi ne sitoutuvat myös moniin muihin solun ulkopuolisiin, liukoisiin tai toisten solujen pinnalla oleviin ligandeihin.

Integriinit tulkitsevat ja välittävät viestejä solunväliaineesta ja muusta solua ympäröivästä niin sanotusta mikroympäristöstä soluun ja solun tumaan. Nämä viestit säätelevät solujen kasvua, selviytymistä sekä erilaistumista. Vaikka integriinit eivät sinällään pysty muuntamaan normaalia solua syöpäsoluksi, niin useiden integriinien toiminnan tai ilmenemisen on havaittu vaikuttavan syöpäsolujen kasvuun ja syöpien patogeneesiin.

Varsinkin syöpäsolujen liikkuminen elimistössä, selviytyminen epäsuotuisissa olosuhteissa, ja tunkeutuminen muihin kudoksiin muodostamaan etäpesäkkeitä, ovat prosesseja, joissa integriinien on osoitettu olevan mukana. Edelleen on kuitenkin osin epäselvää, miten integriinit toimivat näissä prosesseissa molekyylitasolla.

Tässä väitöskirjatyössä olemme käyttäneet moninaisia molekyylibiologian työkaluja, bioinformatiikkaa sekä solubiologisia malleja, kuten erilaiset koiran munuaisen kolmiulotteiset (3D) epiteelisoluviljelmät (Madin Darby Canine Kidney solut; MDCK solut), selvittäessämme integriinien roolia syöpäsoluissa. Havaitsimme, että K-RasV12 ja H-RasV12-onkogeenit muunsivat MDCK solut tehokkaasti mikroinvasiivisiksi syöpäsoluiksi, jotka pystyivät kasvamaan ja karkaamaan huolimatta ympäröivästä normaalista epiteelistä.

Yksi merkittävimpiä havaintoja oli K-RasV12-onkogeenin aikaansaama α6-integriinin voimakas tuottuminen MAPK/ERK/FOSL-signalointireitin kautta. Osoitimme erilaisilla solubiologisilla malleilla, että vaikka normaalit MDCK solut kuolevat apoptoosilla menettäessään solunväliainekontaktin (anoikis), α6-integriinillä oli tärkeä tehtävä edesauttaa syöpäsolujen selviytymistä näissä olosuhteissa. α6-integriinin tuoton ansiosta K-RasV12-MDCK solut selviytyivät, ja jatkoivat jakautumista muodostaen kasvainmaisia solurykelmiä 3D kasvatuksissa huolimatta matriksikontaktin menettämisestä. K-RasV12-transformoitujen MDCK solujen transkriptomianalyysi paljasti myös αV-integriinien tuoton inhibition.

Selvitimme αV-integriinin mahdollista roolia syöpäsoluissa palauttamalla αV-integriinin tuoton K-RasV12-MDCK soluihin. Tämä johti epiteeli-mesenkyymi transitiota (EMT) aktivoivien transkriptiotekijöiden (ZEB1 ja TWIST1) tuottamiseen, ja solun liikkumisen ja invaasiokyvyn aktivoitumiseen.

Tutkimme integriinien roolia myös kahdessa erityyppisessä papillaarisessa munuaissolusyövässä (Papillary Renal Cell Carcinoma; PRCC) käyttäen geneettistä meta-analyysiä ja vapaasti saatavilla olevia geneettisiä ja kliinisiä tietokantoja. Tekemämme meta-analyysi osoitti, että α6-integriinin lisäksi ainakin α5- ja β8-integriinien tuotto oli merkittävästi erilainen tyypin 1 ja tyypin 2 PRCC:n välillä mahdollisesti selittäen näiden kahden munuaissyövän alatyyppien patogeneesin eroja.

- - -

Master of Science Kai Zhang väittelee Oulun yliopistossa 16.6.2017. Biokemian ja molekyylilääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Specific integrin functions regulating the interplay between cancer cells and their microenvironment (Integriinien toiminta syöpäsolujen ja niiden mikroympäristön välisessä viestinnässä). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jeroen Pouwels Turun yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Aki Manninen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla luentosalissa F101 (Aapistie 7) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Master of Science Kai Zhang

Tiedekunta ja yksikkö:
Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta / biokemia ja molekyylilääketiede

Väittelijän yhteystiedot:
045 144 2252

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Geneettiset syyt ja riskitekijät mitokondriotaudeissa yleisesti esiintyvien oireiden taustalla18.8.2017 14:41Tiedote

Mitokondriot ovat soluelimiä, joiden tärkein tehtävä on solujen energiantuotanto. Niiden määrä on suurin sellaisissa soluissa ja kudoksissa, jotka tarvitsevat runsaasti energiaa, esimerkiksi hermostossa ja lihaksissa. Mitokondrioiden toimintahäiriöt voivat johtaa monimuotoisiin oireisiin ja sairauksiin vaihdellen lievistä vakaviin. Monimuotoisuudesta huolimatta mitokondriotaudeilla on tiettyjä tyypillisiä oireita kuten kuulonalenema, diabetes ja ataksia. Tässä väitöstutkimuksessa on tutkittu perintötekijöitä potilailla, joilla mitokondriotaudeille tyypilliset oireet ovat alkaneet aikuisiällä. WFS1-geenin haitalliset mutaatiot aiheuttavat harvinaista hermoston rappeutumasairautta, jonka vastikään on esitetty liittyvän mitokondrioiden toimintahäiriöihin. Väitöstutkimuksessa tunnistettiin WFS1-geenin variantteja, joiden ei tiedetä aiheuttavan rappeutumasairautta, mutta jotka lisäävät kuulonaleneman ja diabeteksen riskiä. Tutkimuksessa osoitettiin myös WFS1-geenin muutosten altistavan ikäk

Väitös: Tietotekniset työkalut ennustamassa proteiinien toimintaa molekyylirakenteeseen perustuen15.8.2017 14:58Tiedote

Proteiinit muodostavat molekyylirakenteen, joka ohjaa jokaista elävää solua. Niiden monimutkainen rakenne edesauttaa kemiallisia reaktioita, jotka ovat tarpeen sekä solujen selviytymisessä että lisääntymisessä. Proteiinien kemiallisen koostumuksen, rakenteen ja toimintatarkoituksen ymmärtäminen on yksi perimmäisistä kysymyksistä molekyylibiologiassa ja biokemiassa.

Väitös: Orgaanisten valoa emittoivien komponenttien värinsäätö15.8.2017 14:48Tiedote

Väitöskirjatyössä kehitettiin orgaanisten valoa emittoivien transistoreiden (OLET) ja diodien (OLED) värinsäätöä. Työssä tehtiin kolmikerrosrakenteisia OLETeja, jotka kykenevät emittoimaan valoa kahdella värillä ja joiden emittointiväri on jännitesäädettävissä. OLEDien osalta toteutettiin kaksi erilaista värinsäätömenetelmää, joissa molemmissa hyödynnettiin kuumennusta pysyvän värinvaihdon aikaansaamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme