Väitös: Johtajien kognitiot määräävät tahdin yritysten kansainvälistymisprosesseissa

Aikaisemmassa kansainvälistymistä koskevassa tutkimuksessa johtajat on nähty rationaalisina toimijoina, eikä päätöksentekoa ole nähty merkityksellisenä osana yritysten kansainvälistymisprosesseja. Lisäksi tutkijat ovat lähestyneet kysymystä hyvin rajallisista tieteenfilosofisista ja metodologisista lähtökohdista, mikä on johtanut kapeaan ja yksipuoleiseen ymmärrykseen aiheesta. Tämän vuoksi päätöksentekijöiden rooli on jäänyt epäselväksi.

Niittymiehen väitöskirja tutkii yrityksen kansainvälistymiseen liittyvää päätöksentekoa useista eri tieteenfilosofisista tulokulmista. Väitöskirja esittää, että johtajien kognitiiviset prosessit, jotka toimivat perustana ymmärrykselle, oppimiselle ja viime kädessä päätöksille, voivat saada vaikutteita yllättävistäkin suunnista – kuten harmituksesta, vallitsevasta ajanhengestä tai menneisyyden kokemuksista.

— Epäonnistumisesta nouseva harmitus voi olla yllättäväkin keskeisessä roolissa johtajien päätöksenteossa, sillä ihmiset ovat kognitiivisesti laiskoja, tai oikeastaan nerokkaan säästeliäitä, mitä tulee erilaisten päätöstenteossa käytettävien tietorakenteiden päivittämiseen, Niittymies sanoo.

— Miksi nähdä vaiva muuttaa tietorakennetta, joka auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa, jos se ei ole viallinen?

Tämä kuitenkin voi johtaa ikäviin tilanteisiin, kun päätöksentekoympäristö eroaa totutusta, kuten kansainvälistymisprosessissa yleensä käy. Silloin vanhat tietorakenteet eivät päde ja se voi johtaa väärillä perusteilla tehtyihin päätöksiin, jotka voivat osoittautua huonoiksi tai jopa katastrofaalisiksi.

—  Voisi jopa todeta, että ajoittainen ärtymys on välttämätöntä johtajille, jotta ymmärrykselle ja päätöksenteolle välttämättömät tietorakenteet alkavat päivittyä heidän kognitiivisissa prosesseissaan, Niittymies toteaa.

Tutkimuksen tulokset myös nostavat esille usein sivuutetun mahdollisuuden, että johtajat eivät kykene tekemään päätöksiä pelkkien faktojen pohjalta, irrallisina vallitsevasta ajanhengestä tai omasta aikaisempien kokemuksien muovaamasta persoonastaan. Tämä voi tietyissä tilanteissa vääristää päätöksentekotilannetta suuntaan tai toiseen.

— Vaikka johtajat tietoisesti pyrkisivätkin tekemään päätöksiä tiedossa olevien faktojen perusteella, ihmismieli on kykeneväinen suosimaan vaihtoehtoa, joka resonoi omien päämäärien, halujen tai vallitsevan ajanhengen kanssa. Historia on täynnä erilaisia tilanteita, manioita ja joukkohysterioita, jotka ovat hyviä esimerkkejä siitä, että villitkin päätökset voivat tuntua hyvin järkeviltä, kunhan ovat linjassa omien toiveiden ja vallitsevan ajanhengen kanssa, Niittymies kertoo.

Väitöskirjassa esitetään myös monipuolisten ja vähän hyödynnettyjen tutkimusmenetelmien käyttöä johtajien kognitioiden tutkimiseen. Tällä hetkellä vallitsevat tutkimusmenetelmät ovat Niittymiehen mukaan melko yksipuolisia eivätkä kykene täysin luomaan kokonaisvaltaista ymmärrystä kognitioiden moninaisesta roolista yrityksen kansainvälistymistä koskevassa päätöksenteossa. Väitöskirjassa väitetään, että erityisesti historiallisten ja tulkinnallisten tutkimusmenetelmien laajempi käyttö nykyisten menetelmien rinnalla voisi edistää ymmärrystämme aiheesta.

— Väitöstutkimukseni tulokset voivat tarjota erilaisia näkökulmia kansainvälistymisprosessin ja siihen liittyvien päätösten kanssa painiville johtajille. Kansainvälistymispäätöksiä ympäröivä tietoympäristö on usein äärimmäisen monimutkainen ja dynaaminen.

— Tällaisen ympäristön ymmärtäminen ja muodostetun ymmärryksen pohjalta isojen päätösten tekeminen voi tuntua ajoittain ylivoimaisen haastavalta. Siksi onkin tärkeää luoda ymmärrystä kansainvälistymispäätöksistä ja niihin liittyvistä kognitiivisista prosesseista, jotta voidaan auttaa yritysten johtajia tekemään entistä parempia valintoja tulevaisuudessa, Niittymies tiivistää.

Kauppatieteiden maisteri Aleksi Niittymiehen kauppatieteiden alaan kuuluva väitöskirja The Cognitive Foundations of Firm Internationalization tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 28.1.2022 kello 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Rebecca Piekkari Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalle Pajunen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä. Linkki julkaistaan tällä sivulla myöhemmin.