Oulun yliopisto

Väitös: Kaivoksia tarkastellaan mediassa mustavalkoisesti

Jaa
Pohjois-Suomen kaivoksiin liittyvä julkinen keskustelu on näyttäytynyt viime vuosina taloudellisten mahdollisuuksien ja ympäristöllisten uhkien vastakkainasetteluna. Kaivosteollisuuden mediakäsittelyssä on painotettu erityisesti kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia ja alan valvontaan liittyviä epäkohtia. Vastakkaisuus on tuottanut käsittelyyn polarisaatiota ja mustavalkoisia tulkintoja.
FM Aki Harju
FM Aki Harju

Väitöstutkimuksessa on analysoitu Talvivaaran ja Kevitsan kaivosten mediajulkisuutta. Työssä on selvitetty, millaisia hallitsevia tulkintoja kaivosteollisuudesta on mediassa esitetty ja miten nämä tulkinnat ovat yhtäältä heijastaneet ja toisaalta rakentaneet yhteiskuntaa.

Tutkimuksen aineisto on kerätty Helsingin Sanomista, Kalevasta, Lapin Kansasta ja Kainuun Sanomista. Aineisto kattaa vuodet 2009, 2012 ja 2015. Keskeisimpänä metodina on käytetty kehysanalyysia.

Tutkimus osoitti, että pohjoisen kaivoksia tarkasteltiin erityisesti vastakkaisten talouden ja ympäristön pääkehysten kautta. Kehyksiä käytettiin kirjoittelussa lähes yhtä paljon.

Ympäristö- ja talousnäkökulmien soveltamisessa oli selviä lehti- ja kaivoskohtaisia eroja. Kevitsaa käsiteltiin useimmiten taloudellisesta näkökulmasta, kun taas Talvivaaraan liittyvässä kirjoittelussa ympäristönäkökulma oli suosituin. Talvivaaran ongelmat ja niiden julkinen käsittely aiheuttivat sen, että Kainuun kaivoksesta muodostui viimeistään vuonna 2012 lyömäase, jolla koko toimialaa pyrittiin parjaamaan julkisesti.

Suhteellisesti eniten kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia käsiteltiin Helsingin Sanomissa ja vähiten Lapin Kansassa. Helsingin Sanomat käytti kaivoskirjoittelua useimmin yhteiskunnallisten epäkohtien julkituontiin. Erityisesti Talvivaaran kielteiset tapahtumat kytkettiin poliittiseen ja hallinnolliseen kontekstiin, jolloin ongelmista syytettiin etenkin valvojia, ja valvonnan väitetyille laiminlyönneille etsittiin poliittisia motiiveja. Toisaalta lehti tarkasteli kaivosteollisuutta muita useammin myös lähialueen asukkaiden ahdingon kautta.

Maakuntalehdissä kaivosten myönteisiä talousvaikutuksia käsiteltiin usein paikallisen elinkeinoelämän kautta. Lehdissä esimerkiksi suojeluvaatimusten katsottiin monin paikoin estävän talouskasvun, ja suojelua ja tiukempia pelisääntöjä alalle vaatineet tahot tuomittiin herkästi taannuttajiksi.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kaivosten mediakäsittelyssä tapahtuneita muutoksia. Analyysi osoitti, että suurimmat muutokset tapahtuivat Talvivaaran käsittelyssä. Aloitusvuotenaan kaivoksen saama julkisuus oli erittäin myönteistä, ja kaivosta tarkasteltiin ylivoimaisesti eniten taloudellisesta näkökulmasta. Myöhemmin päähuomion kohteeksi nousseet toiminnan ympäristövaikutukset kiinnostivat alkuvaiheessa vain harvaa.

Talvivaaran myöhemmät tapahtumat ja niiden julkinen käsittely rapauttivat kaivosalan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä, mikä heijastui Kevitsan kohteluun. Kaivos joutui aloittamaan toimintansa tilanteessa, jossa alan haittoja ja hyötyjä arvioitiin selvästi aiempaa tiukemmin reunaehdoin. Vielä vuonna 2012 maineensa pahoin mustannut Talvivaara sääteli pitkälti myös Kevitsan julkisuuskuvaa.

Kaivosteollisuuden yleisen kiinnostavuuden hiipuessa Talvivaaran ohjausvaikutus väheni. Siten Kevitsan mediahuomio kehittyi aiempaa myönteisempään suuntaan: talouskehyksen osuus kasvoi ja ympäristökehyksen osuus laski.

Kaivosjulkisuuden kaksijakoisuus ja ympäristö- ja talousnäkökulmien vastakkaisuus johtuivat pitkälti toimijoiden kohtaamattomuudesta. Erityyppisiä määrittelijöitä koottiin samaan julkisuustilaan varsin laiskasti. Tekijän mukaan median omaksuma yhden totuuden logiikka vaikeutti toimialan kielteisten ja myönteisten vaikutusten arviointia.

Keskusteluyhteyksiä aidosti avaamalla media voisi edesauttaa paitsi elinkeinojen ja intressien myös päättäjien ja kansalaisten välistä vuoropuhelua. Siten se voisi myös madaltaa sekä ympäristön ja talouden että yhteisön ja teollisuuden välisiä rajalinjoja.

Aki Harjun väitöskirja on ensimmäinen Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisteriohjelmassa tehty väitöstutkimus.

Filosofian maisteri Aki Harju väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 22.2.2019. Tiedeviestinnän alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Media coverage of two northern mines (Pohjoisen kaivokset suomalaisissa sanomalehdissä). Vastaväittäjänä toimii professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Erkki Karvonen. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa IT115 klo 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FM Aki Harju
akinarkisto@gmail.com
p. 040 579 6384

Kuvat

FM Aki Harju
FM Aki Harju
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote

Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye