Väitös: Kansainvälisen oikeuden muutoksilla ristiriitaisia vaikutuksia tavoitteisiinsa nähden
OTM Ukri Soirila on tutkinut väitöskirjassaan ihmisyys-käsitteen käyttöä kansainvälisessä oikeudessa.
Hän käsittelee tutkimuksessaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kansainvälisen oikeuden kentällä levinnyttä ajatusta, jonka mukaan oikeus on joko muuttumassa tai sitä on muutettava niin, että yksilöt korvaavat valtiot kansainvälisen oikeuden tärkeimpinä toimijoina. Samoin ihmisoikeuksien ja ihmisarvon nähtiin korvaavan valtion suvereeniuden sen tärkeimpinä käsitteinä.
Soirilan tutkimuksessa tällaista ajatusta kannattavat teoriat muodostavat ”ihmiskunnan oikeus -hankkeen” (the law of humanity project).
− Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että hanke on epäonnistunut. ”Ihmiskunnan oikeuden” sijaan olemme kohdanneet populistisen vastareaktion ja nationalismin uuden nousun, väittelijä toteaa.
Väitöskirjassa selvitetään ihmiskunnan oikeus -hankkeen perimmäisiä olettamia ja syitä siihen, miksei hanke ole onnistunut toteuttamaan tavoitteitaan.
− Syistä tärkein on se, että sielläkin missä elintaso on noussut, taloudellinen epätasa-arvo on kasvanut samanaikaisesti. Ihmiskunnan oikeus -hankeen kieltä ja käsitteitä on siis käytetty lähinnä taisteluun siitä, millainen valtion tulisi olla ja mikä on sen rooli niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vaikka tämä on ollut paikoin hyödyllistä, toisinaan valtioita on pakotettu omaksumaan muutoksia, jotka ovat täysin sopimattomia niiden senhetkiseen tilanteeseen tai estävät niitä pitämään huolta kansalaisistaan, Soirila arvioi.
Väittelijän mukaan ihmiskunnan oikeus -hankkeen epäonnistumisesta huolimatta ei ole mitään syytä kääntyä takaisin nationalismiin, sulkea rajoja tai pyrkiä vähentämään kansainvälistä yhteistyötä.
− Ihmiskunnan oikeus -hanke ja nationalismi hahmottavat itseasiassa maailmaa hyvin pitkälti samankaltaisten lukkoon lyötyjen käsiteparien kautta, vaikka ne suosivatkin näiden parien vastakkaisia puolia. Kansainvälisen oikeuden tutkijoiden seuraavan askeleen tulisikin olla kyseisten käsiteparien purkaminen ja erilaisten kansainvälisen oikeuden tulevaisuutta koskevien hankkeiden vaikutusten uudelleenarvioiminen, teorioiden ja uusien vallan muotojen yhteydet huomioiden.
**
OTM Ukri Soirila väittelee 11.12.2018 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Law of Humanity Project: An Immanent Critique". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, P674, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on Professor Samuel Moyn, Yale University, ja kustoksena on professori Martti Koskenniemi.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Ukri Soirila, s-posti: ukri.soirila@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka RautioViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 5531pekka.rautio@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme