Oulun yliopisto

Väitös: Kasvien jääkauden jälkeinen leviämishistoria tarkentuu

Jaa

Kasvien levittäytymistä pohjoiseen Eurooppaan viime jääkauden jälkeen on tässä väitöstutkimuksessa valotettu koko perimän kattaneella aineistolla. Erityisesti päivän pituutta mittaavilla geeneillä on ollut merkittävä rooli kasvien mukautuessa uusiin ympäristöihin.

Tiina Mattila
Tiina Mattila

Väitöstutkimuksessa kasvien levittäytymistä pohjoiseen Eurooppaan viime jääkauden jälkeen on valotettu koko perimän kattaneella aineistolla. Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti päivän pituutta mittaavilla geeneillä on ollut merkittävä rooli kasvien mukautuessa uusiin ympäristöihin. Tutkimuskohteena oli idänpitkäpalko (Arabidopsis lyrata), joka on erinomainen mallilaji pohjoisiin oloihin sopeutumisen selvittämiseen.

Luonnonvalinnan ohjaaman sopeutumisen lisäksi tutkimuksessa saatiin viitteitä kunkin populaation historiasta ja tapahtumista, jotka ovat paikallisesti muokanneet perimän koostumusta sukupolvesta toiseen. Väitöstyö on ensimmäisiä jääkauden jälkeisen kasvillisuuden leviämishistorian tutkimuksia, jossa paikallispopulaatioita on vertailtu koko perimän tasolla.

Kun mannerjää oli pohjoisessa laajimmillaan, eliöt selviytyivät eteläisemmän Euroopan lämpimissä taskuissa eli refugioissa. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että idänpitkäpalon Skandinaviaan asettuneet populaatiot ovat aineiston perusteella peräisin läntisestä refugiosta ja keskieurooppalaiset populaatiot toisesta, luultavasti mantereen keskiosissa sijainneesta refugiosta. Jään vetäytyessä kasvillisuus alkoi levitä kohti pohjoista. Paljastuvan maan perässä edetessään lähtijät jakautuivat uusiksi erillisiksi joukkioiksi ja sopeutuivat kohtaamiinsa paikallisiin olosuhteisiin. Tästä merkkinä luonnonvalinnan havaittiin kohdistuneen useisiin perimän osiin ja erityisesti geeneihin, jotka säätelevät kukkimisaikaa ja siten onnistunutta lisääntymistä.

Tämän ohella idänpitkäpalkopopulaatioiden sisäiset tapahtumat ja sattuma olivat muovanneet perimästä omaleimaisen kokonaisuuden kullakin maantieteellisesti eristäytyneellä kasvupaikalla. Paikallisten olosuhteiden ja jokaisen kasvilajin erityispiirteiden merkityksestä kertoo myös se, että vertailevassa tutkimuksessa evoluution jättämät jäljet olivat idänpitkäpalolla ja toisella samaan heimoon kuuluvalla kasvilajilla toisistaan poikkeavat.

---

Filosofian maisteri Tiina Mattila väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa perjantaina 10.11.2017. Genetiikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Post-glacial colonization, demographic history, and selection in Arabidopsis lyrata. Genome-wide and candidate gene based approach (Jääkauden jälkeinen kolonisaatio, demografinen historia ja valinta idänpitkäpalon (Arabidopsis lyrata) populaatioissa. Koko perimän laajuinen ja kandidaattigeeniperusteinen lähestymistapa). Vastaväittäjänä toimii professori Peter Tiffin Minnesotan yliopistosta ja kustoksena professori Outi Savolainen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään Oulun yliopistossa Linnanmaalla Arina-salissa (TA105) klo 12 alkaen.

---

Oppiarvo ja nimi: filosofian maisteri Tiina Mattila

Syntymäaika ja -paikka: 1986, Raahe

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 2005, Raahen lukio

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Filosofian maisteri Tiina Mattila, puh. 050 3550 268, tiina.mattila@oulu.fi ja tiinamat@gmail.com. Mahdolliset yhteydenotot pyydetään molempiin sähköpostiosoitteisiin.

Viestinnän asiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 4091, tiina.pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Tiina Mattila
Tiina Mattila
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: DLBCL, primaari ja sekundaari keskushermostoilmentymä, hoito ja ennaltaehkäisy17.11.2017 14:14Tiedote

Väitöstutkimuksessa arvioitiin primaarin aivolymfooman (PCNSL) hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta tavanomaisella yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, sekä analysoitiin OYS:ssa vuonna 2007 käyttöönotetun veriaivoesteen aukaisuhoidon avulla ensi-tai toisessa linjassa hoidetut aivolymfoomapotilaat. Lisäksi arvioitiin sekundaarisen aivolymfooman (SCNSL) ilmaantuvuutta korkean uusiutumariskin diffuusia suurisoluista b-solulymfoomaa sairastavilla potilailla, jotka saivat joko tavanomaista immunokemoterapiaa tai siihen kombinoitua keskushermostoon suunnattua profylaksiahoitoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme